aikas noloa ja vähän surullistakin..

Paljon parempi noin ettei ahnehdi kuin ottaa Gemoneystä " pikkulaina" huonekalusatsausta varten.

Tuskin kukaan tahtoo tuollaista tilannetta, mutta varmasti ainakaan meillä ei olisi heti varaa sijoittaa paljon huonekaluihin. Ajan kanssa kai niitä sitten hankitaan.

sehän nyt olisi pöhlöä ja harvinaista, että kerralla olisi vimpan päälle huonekalutkin laitettu?

On järkevämpää tulla toimeen sillä mihin on varaa. Varmasti kun lainaa on maksettu jonkin verran pois on aika sisustaa kotia. Kyllä vähemmälläkin voi tulla toimeen ja olla ihan tyytyväinen ja onnellinen.

ja tavallaan tunnustella talon ilmapiiriä, ennen kuin ryhtyisin sitä kovin pontevasti sisutamaan...

Noin mekin tehtiin. Ensin vanhat kamat sisään ja pikkuhiljaa ihan rauhassa etsittiin mieleiset huonekalut. mitä järkeä on kiireellä ostaa harkitsematta. Ja jos rahat tiukilla niin hankkii pikkuhiljaa.

ja ostaa kaikki kerralla vimpan päälle vaikka ei olisi varaakaan... Sellaisiakin tyyppejä tapaa... Kaikki on päälle päin niin hienoa mutta ulosotossa laskut!

Ehkä haluavat ensin rauhassa miettiä ja katsella, millaiseksi haluavat uuden talon sisustaa.

Minusta viisasta. Kun on asunut rauhassa jonkun aikaa, pikkuhiljaa huomaa, mitä todella haluaa. Enkä itse ainakaan edes löydä naps tuosta vaan sitä mitä haluan. Vai säälitkö minuakin, kun olemme asuneet jo kohta vuoden uudessa kodissa ja puuttuu mm eteisen matto ja kirjahylly...

mä ostin meille hetken mielijohteesta upean ruokapöydän. On ihana, mieskin sen myöntää, mutta... kolme viikkoa me sitä pyöriteltiin, kun ei sopinut mihinkään. Onneksi se sopii meidän tulevaan omaan kotiin, joka valmistuu joskus...Ehkä olisi kuitenkin kannattanut harkita pari kertaa, tässä väliaikaisessa kodissa se on vain liian ison näköinen. Mutta kun mä halusin sen HETI... ;)

Vierailija:

Ehkä haluavat ensin rauhassa miettiä ja katsella, millaiseksi haluavat uuden talon sisustaa.

Ei mitään vanhaa, ei kerrassaan mitään!

Omistajat ylpeänä esittelivät taloaan.

Jotenkin kävi heitä sääliksi. Ihan kuin sisustuslehdestä - paitsi, että sielläkin on sekoitettu vanhaa ja uutta. Näillä reppanoilla oli vaan uutta...

Ihan kuin olisi jossain asuntomessutalossa kävellyt.

Kyllä aito sisustaja on myös kerääjä. On oltava jotain vanhaa myös. Sataprosenttinen uusi on sielutonta.

Niissä vanhoissa huonekaluissa on varmasti paljon hyviäkin ja niiden on ensin löydettävä paikkansa. Sen jälkeen osaa sanoa mitä uutta koti kaipaa.

Itse olen huonekaluliikkeessä töissä ja vaikka en ketään arvostelekaan ja/tai pidä säälittävänä, niin rehellisesti sanottuna minusta oudoimpia asiakkaita ovat ne, jotka tulevat ja ostavat valmiin tyylin itselleen: " otan tuon, tuon, tuon ja tuon - niin ja vielä nuo koristetyynyt ja tuon maton ja tuon valaisimen (täsmälleen samat jotka ovat " mallihuoneen" sisustuksessa). Näitä asiakkaita ei ole paljon, mutta he ovat lähes poikkeuksetta myös niitä, jotka ottavat ostoksen yhteyteen korttiluoton... Kodikas, persoonallinen sisustustyyli syntyy pikku hiljaa uutta ja vanhaa yhdistellen.

Mekin tuotiin uuteen kotiin kaikki vanhat huonekalut. Ainoastaan keittiönpöytä ostettiin uusi. Eipä vaan ollut varaa ottaa sisustuslainaa enää siihen rakentamisen päälle. On sitten ostettu tavara kerrallaan niin ettei tarvi ottaa uutta velkaa velan päälle.

Katsos, ei kaikilla ole varaa kaikkeen heti kerralla... Ei varmasti ollakaan kuin sisustuslehdestä, mutta ei ole sellainen pyrkimyskään...

Tuttavani olisi halunnut ostaa kaikki uudet huonekalut mutta rahat loppuivat kesken. Häpeillen esitteli taloaan. Ja en ole kade, viihdyn hyvin omassa talossani, mikä ei tosin ole uusi, mutta oma kuitenkin

taisit käydä meillä kylässä?

Vierailija:

Tuttavani olisi halunnut ostaa kaikki uudet huonekalut mutta rahat loppuivat kesken. Häpeillen esitteli taloaan. Ja en ole kade, viihdyn hyvin omassa talossani, mikä ei tosin ole uusi, mutta oma kuitenkin

me ollaan seilattu monta vuotta vuokra-asunnosta toiseen, yksiäöstä kolmioon, siitä pieneen kaksioon, isompaan kaksioon.. ja nyt asutaan ekaa kertaa omassa asunnossa, pienessä kolmiossa. ollaan asuttu n 6kk ja nyt alkaa pikkujhiljaa palaset loksahdella paikoilleen ja huoneet näyttää hyvältä. aika paljon on asuessa huomattu kuinka joku vanha juttu ei toimi, tai että joku uusi hätäillen hankittu juttu ei toimi. tai että joku tietty juttu voisi toimia tosi hyvin.



tässä on nyt tarkoitus asua hyvä tovi, tuntuu mukavalta kun koti muovaantuu omanlaiseksi ajan kanssa.

Haluttiin kiertää rauhassa kauppoja, ja päätettiin että ostetaan vain sellaista mikä oikeesti kolahtaa, ei mitään väliaikais-huonekaluja.

Mun mielestä melkein surullista on ne tapaukset, joissa heitetään kaikki vanha pois ja ostetaan kaikki uudet kamat uuteen taloon (jonne ne eivät vältsysti edes sovi...mutta ovat viimeistä huutoa...). Parempi katsoa pikkuhiljaa ja ostella, kun sopivaa tulee eteen. Sitäpaitsi joillekin riittää se kiva talo! Ei kaikki ole sisustelijoita muutenkaan.