Onko miehellä oikeus vaatia aborttia, jos tulossa

että miehellä pitäisi parisuhteessa olla yhtäläinen sananvalta lisääntymistä koskeviin päätöksiin, ja ketäänhän ei voi pakottaa vanhemmaksi olosuhteissa, joissa ei niihin halua.



Nainen voi halutessaan keskeyttää raskauden, miehen vaihtoehdot kaventuvat joko pysymään perheessä ja kasvattamaan lapsi, tai jättämään kasvatusvastuun sitten yksin naiselle (joka siis tekee lapsen vastoin hänen tahtoaan) ja kävelemään kuviosta pois. Mielestäni siinä vaiheessa, jos ruvetaan tietoisesti tekemään lasta, on tällainen vammaisuuden mahdollisuus pitänyt jo hypoteettisesti käydä läpi! Ei niin, että jos sikiöseulonnoissa ilmeneekin lapsen olevan vammainen, tulee täytenä yllätyksenä ja yhteentörmäyksenä, että toinen haluaa pitää lapsen ja toinen ehdottomasti ei!

kuultava.



Ja tosiaan, ENNEN lapsen tekoon ryhtymistä kannattaisi puhua monesta lapsen saantiin liittyvästä asiasta: siitä, miten hoitovastuu jaetaan, siitä, miten taloudellinen vastuu jaetaan, kuka jää kotiin lapsen kanssa ja kuinka pitkäksi aikaa jne...Ja sitten tosiaan siitä, mikä on kummankin näkemys vammaisen lapsen sattuessa kohdalle; se kun on aina mahdollista.

Vierailija:

että miehellä pitäisi parisuhteessa olla yhtäläinen sananvalta lisääntymistä koskeviin päätöksiin, ja ketäänhän ei voi pakottaa vanhemmaksi olosuhteissa, joissa ei niihin halua.

!

Ja usein käy niin, että äiti todellakin on ihan yksin lapsensa kanssa. Isä enää harvoin on tekemisissä perheensä kanssa. Liian raskas taakka - on helpompaa unohtaa.

Hoitajia lähipiiristä on vaikea saada ja sellaisia miehiä, jotka ryhtyvät seurustelusuhteeseen naisen kanssa, jolla huollettavana vammainen lapsi, niitä helmiä löytyy todella harvassa.

Tosiasioita, joita kannattaa pohtia.



Mielestäni miehellä isänä oikeus lapseensa ja lapsensa asioihin on muutakin kun oikeus heittää satsi sisään... Turha myöhemmin valitella, ettei mies jaa vastuuta lapsesta, jos asenne jo raskausvaiheessa on tuo, että miehelläpä ei ole mitään oikeutta...

varsinkin jos jää yksin. Katson sivusta erityislapsen päivittäistä hoitoa ja mitä suuremmaksi lapsi tulee sitä rankempaa se on. Ihan pienenä ympäristö hyväksyy vammaisen helpommin, mutta kun lapsi kasvaa, hänellä on voimia ja edelleen mieli pienen lapsen on tosi vaikeata.

Eivät miehet eivätkä naisetkaan.



Itselle olisi ainakin tosi kova miettiminen ja jokainen epäilyhän on erilainen.

- luojan kiitos! Ei itsellänikään ole tänään samanlaiset ajatukset kuin seurusteluaikana ja ennen lapsia. Toivottavasti ei miehenikään ole jäänyt siille tasolle ;)



Eihän elämää ja tilanteita voi etukäteen suunnitella ja tietää, mitä missäkin tilanteessa tuntee. Ja omiin tunteisiin on jokaisella oikeus!

on moraalisesti kaikkia kohtaan parempi, että lapsi abortoidaan. Itse en tiedä olisiko minusta aborttiin. Meille ei siis ilmeisesti tule lapsia, jos yhteistä linjaa ei löydy :(



Miehellä on mielestäni oikeus päättää siinä missä naisellakin. Parasta miettiä etukäteen tällaiset kysymykset, muuten voidaan olla joskus todella vaikean tilanteen edessä...

Jos toinen ei halua vanhemmaksi ja sitten vaatii eron tapahtuessa toista maksamaan elatusta.



Tähän väliin on turha itkeä että miksei isä huolehtinut ehkäisystä. Siitä ei ole kyse vaan lopputuloksesta. Entä jos mies haluaa isäksi ja nainen ei? Olisiko miehellä sanavaltaa tällöin?

avioliitossa elävä nainen ei saa sterilisaatiota ilman miehensä lupaa, eli ei voi luopua lisääntymiskyvystään avioliitossa omavaltaisesti. Jos taas nainen on raskaana hän voi yksin päättää abortista, silloinkin, jos mies sitä vastustaa.

Jos ei haluakaan niin tapetaan se.



Niinkuin tämä yksi joka kirjoitti jotenkine ttä isällä on oikeus lapseensa ja tämän asioihin, eli oikeus päättää tappaako hänet vai ei. Oksettaa.

Minulle ei ollut tulossa vammaista lasta - tai eihän siitä ollut silloin varmuutta, mutta mies uhkasi jo tappavansa minut, ellen tekisi aborttia.

En tehnyt.

Mies voi vaikuttaa lapsentuloon siinä vaiheessa kun kikuliaan on sisään työntämässä. Jos ei lapsia halua niin laittaa sit kumin päälle tai jättää työntämättä mulkkunsa. Sen jälkeen kun on sisässä ja lastit laskee niin on myöhäistä kitistä

ihmiset tarkoittaa sekä miestä että naista. Siteerasin vain yhtä kirjoittajaa joka sattui puhumaan miehestä. Siinä oksetti lähinnä se, että puhui kuinka miehellä (íhan yhtähyvin olisi voinut olla naisella) on oikeus LAPSENSA asioihin. Ja se tarkoittaa että voi lopettaa sen lapsensa elämän.

niin hyvää, että abortti on kaikissa tapauksissa paha vaihtoehto? Minä en oikeasti usko, että kaikenlainen eläminen on elämisen arvoista - ellei sitten olla sovittelemassa karmavelkoja tmv.

kun kuitenkin on paljon tilanteita, jossa nainen haluaa abortin ja mies ei. Eikö ole varsin sokeaa perustella asioita aina oikein päin naisnäkökulmasta?



vrt. jos nainen haluaa abortin, hänellä on oikeus se tehdä, koska keho on hänen ja hän voisi traumatisoitua vastentahtoisesta odotuksesta ja synnytyksestä, jos taas nainen ei halua aborttia, hänen on on saatava pitää lapsensa, ettei hän traumatisoidu abortista





ajattelen itse kyllä yllämainitusti, koska kyse on fyysisestä koskemattomuudesta, mutta miksi siihen pitää sotkea mies? Miksi miehen ajatukset olisivat jotenkin moraalittomampia kuin naisen, kun ne kuitenkin jää naisen ratkaistavaksi, tekee hän abortin tai ei. Kaiketi jokaisella saa olla mielipide ja jos se johdattaa naisen toimintaa niin sitten se niin tekee, eihän se mies sitä aborttia kuitenkaan tee vain nainen vastaa siitä itse. Ja varmasti moni nainen tarvitsee sen miehensä mielipiteen - ehkäpä ratsastaakseen toisen mielipiteellä ja puhdistaakseen näin oman " moraalittomuutensa" .



Aika miesvihamielisiä naisia

Vierailija:

Mies voi vaikuttaa lapsentuloon siinä vaiheessa kun kikuliaan on sisään työntämässä. Jos ei lapsia halua niin laittaa sit kumin päälle tai jättää työntämättä mulkkunsa. Sen jälkeen kun on sisässä ja lastit laskee niin on myöhäistä kitistä

Se on kuitenkin eri asia kuin vaatia/painostaa aborttiin. Itseasiassa aika vaikea kuvitella tilanne, missä mies ei olisi mitään mieltä/kertoisi omaa mielipidettään asiasta. Mutta ainakaan aborttiin ei saa pakottaa vastoin tahtoaan. Itse olen kyllä taipuvainen ajattelemaan niinkin ettei naisellakaan ole oikeutta abortoida miehen lasta vastoin miehen tahtoa.

On surullista joutua syntymään - vielä erityistarpeisena- perheeseen, johon ei ole haluttu. Ns. tavallisenkin lapsen kasvattaminen ja hoitaminen on joskus niin haastavaa...



Voistteko tarjoutua adoptoimaan tällaisen vammaisen lapsen, jos hän niin saisi elämän?

Mitä sitten, ei me oltaiskaan tätä haluttu? Adoptioon?



Eiköhän se ole niin, että lapsen synnyttyä sitä rakastaa, riippumatta miltä tuntui raskausaikana. Tiesittekö että ilman vauvakuumettakin syntyy vanhempien silmäteriä?