MIKSI lapsen nimi pitää salata ristiäisiin asti? Eikö olisi paljon mukavampaa puhua hänestä alusta asti omalla nimellään?

pahat henget vie sen!

Siitä saman tien ilmoitimme nimivalinnan sukulaisille ja tutuille.

päätin ristiäisaamua nimen, oli kaksi vaihtoehtoa. kukaan ei tiennyt nimeä.

halusin pitää sen salassa koska en halunnut muiden tietävän sitä ja saavan siitä ehdokasta. serkkuni oli juuri tuolloin viimesisillään ja mua olis yli kaiken vituttanut jos olis keksiny mun laspen nimen ja ilmoittanut että meidän pojasta tulee se ja se

ennen vanhaan mummot pelkäsivät että kun lasta ei ole vielä kasteessa otettu seurakunnan jäseneksi, niin jos nimeä kovin julkisesti huudellaan kylillä, tulee itte piru ja saattaa viedä lapsen sielun ennenkuin se ehditään kastaa.



Tätä perinnettä jatketaan vielä nykyäänkin. Toiset taas eivät halua että suvun ämmät pääsee kommentoimaan nimeä luullen voivansa vaikuttaa vielä " kaaamalaan nimeen" ..



On oltava aika umpiutlias ihminen kun ei jaksa toisten tapoja kunnioittaa ja jankuttaa sitä nimeä.

Mekään ei salattu. Vauva oli jo syntyessään oma persoonansa ja olis ollu hassua puhutella vaan vauvaksi jne.

sukulaisille ja tuttaville.

Tapa on saanut alkunsa juuri em. taikauskosta, että jos pahat henget tietävät lapsen nimen, niiden on helpompi viedä hänet.

ja jopa molemmille sukupuolille nimet, kun ei ekalla ja kolmannella kerralla tiedetty sukupuolta. Toinen nimi on joskus muuttunut matkalla.

Sitä etunimeä on sitten käytetty heti ihan avoimesti, jopa ristiäiskutsuun kirjoitettu, mutta jostain syystä jotkut ystävät ovat aina kysymässä ristiäisten jälkeen, että mikä tuli nimeksi.



On tullut vanhemmita sukulaisilta kommentteja nimistä, koska ne ovat 1900-luvun alussa laajemmin käytössä olleita nimiä, mutta ei sen kummempaa. Ja olemme pysyneet omassa nimivalinnassamme kommenteista huolimatta.



Tuo nimen salaaminen on vanha kristillinen perinne, kun on ajateltu, että paholainen kutsuu vauvaa nimeltä ennen kastetta, jos tietää sen nimen. Kasteen jälkeen vauva sielu on siis turvassa, ja nimeä voi käyttää. Uskokoon ken tahtoo.

Yllätys se oli sukulaisille, en tiedä miten ristiäisissä kerrottu nimi olisi enemmän yllätys.

saavatpahan arvailla ja vaivata tyhmiä päitänsä miettimällä mikä tulee vauvan nimeksi.

Vierailija:

Yllätys se oli sukulaisille, en tiedä miten ristiäisissä kerrottu nimi olisi enemmän yllätys.

Enkä ymmärrä sitäkään, että nimen voi haluta vielä muuttaa? Ei kai se valinta nyt muutamasta viikosta ole kiinni: mietitään nimi ja lyödään valinta lukkoon, piste.

olekaan, kuin Suomessa ja ehkä muissa pohjoismaissa (?), joissa on vaikka kuinka paljon tälläisiä jäänteitä taikauskosta. Täällä keski-euroopassa täytyy nimi ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa lapsen syntymästä. Yleensä jo kätilö kysyy sairaalassa nimen.

Ensinnäkin siksi, että se lopullinen nimi on aina ollut enemmän tai vähemmän " hakusessa" ihan kastepäivän aamuun asti ja olemme halunneet vain keskenämme päättää sitten sen " oikean" nimen, siis ilman kenenkään muun mielipidettä vaihtoehdoista!



Toinen syy taas on se, että meillä on suvussa tapana " salata" tuo nimi kastepäivään asti!:) Ja onneksi meillä kaikki sukulaiset myöskin malttavat odottaa sen aikaa, että tuo kastepäivä koittaa ja he saavat " salaisuuden" kuulla:)



Niin ja ei meilläkään vain vauvasta puhuta, vaan jokaiselle lapselle on muodostunut jonkinlainen " puhuttelunimi" heti pari päivää synnytyksen jälkeen ja tuota " nimeä" hänestä on sitten käytetty sen oikean nimen " paljastumiseen" asti. Ja monesti sitten " hellittelynimenä" vielä paljon kauemminkin!;)



Liekö nykyajan hetimullekaikkitännenyt-ihmiset vain liian uteliaita/malttamattomia kun kaikki pitää tietää HETI, jopa lapsen nimi?:O

- Kun kaikki kuulevat samaan aikaan lapsen nimen

- On perinne

- On kivaa, kun kaikki arvailevat mikä lapselle tulee nimeksi

- Ei olla vielä päätetty nimeä varmasti

Miten lapselle voi valita " hänen näköisensä" nimen, jos se nimi täytyy olla tiedossa jo ennenkuin on lasta edes nähnyt?



Ei onnistuisi minulta, joten hyvä kun asumme täällä Suomessa ja saamme miettiä nimeä pitkään:)

Vierailija:

Liekö nykyajan hetimullekaikkitännenyt-ihmiset vain liian uteliaita/malttamattomia kun kaikki pitää tietää HETI, jopa lapsen nimi?:O

TOSI kumminkin:D

Meidän lapsen nimi oli päätetty rv 10. Kerrottiin heti syntymän jälkeen eikä lasta kastettu niin ei ollut koko salailuongelmaa.

Jotenkin on aina osunut nimi oikeaan, vaikka sukupuolesta ei ole tietoa ollutkaan etukäteen. Lapsen koko nimi on sitten ilmoitettu sukulaisille samalla kun on ilmoitettu syntymästäkin.



Nimenannollahan ei ole varsinaisesti tekemistä kastamisen kanssa. Kastehan on kristillisen seurakunnan jäseneksi ottamista, nimen voi antaa muutenkin.

Mutta siis ei mitään rationaalista kuten ei muissakaan " näin on aina ennenkin tehty" -jutuissa