Ero miehestä ja muutto YKSIÖÖN!

Vierailija:

Vierailija:

lapsiakin ja mahdollista yhteishuoltajuutta. Kuule miettippä vähän haluatko todella jäädä ihan yksin lasten kanssa. Etpä helposti löydä uutta miestäkään jos sulla on lapset koko ajan.

Jos sun miehes on noin lapsellinen, mistä luulet löytäväsi uuden joka ottaa sut ja toisen lapset omakseen riemusta kiljuen jos sulla ei ole edes vapaata olla sen miehen kanssa? Mietippä sitä

Minä ainakin löysin narkkarinarsistin jätettyäni uuden ja ihanan miehen, joka halusi sekä minut että reilun vuoden ikäisen lapseni (ihan yksin olin, ei " vapaa-aikaa" , eikä etäisäviikonloppuja)...Ja kuis ollakaan, vielä yli viiden vuoden yhdessä olon jälkeen (kaksi vuotta naimisissa) ollaan rakastuneita ja homma toimii. Lasta kasvatetaan tasavertaisina ja ilman sen kummempaa roolijakoa; miehelläni oheishuoltajuus.



Ei tässä nyt tarvitse ap:n eroa kritisoida. Toiset haluavat eroon huonosta suhteesta. Toiset ovat yksin siinä " ydinperheessäkin" . Toiset luottavat itseensä ja elämään, että heille on vielä parempaakin tarjoolla ja että he - ja heidän lapsensa! - sen ansaitsevat.



Mutta kyllä minäkin ihmettelen, miksi ap:n pitää päästä siitä asunnosta noin yllättäen ulos! Jos kerran ero on hoitumassa yhteisellä sopimuksella, ilman sen kummempaa draamaa, miten voi olla mahdotonta asua saman katon alla sitä aikaa, että kunnollinen asunto löytyy ap:lle ja lapsille? Tai tosiaan, miksi mies ei voisi muuttaa väliaikaisesti johonkin. Minusta tärkeintä olisi, että LAPSET eivät joutuisi väliaikamajoitukseen ja vaihtamaan kotia kaiken aikaa. Miksei ap miehesi voi muuttaa siihen yksiöön välttämättömien tavaraoiden kera, kunnes teille löytyy se asunto lasten kanssa?

löydät teille sopivan asunnon.

Luuletko lapsillesi olevan helppo erota ensin isästään, muuttaa uuten kotiin ja kohta taas muutaman kuukauden jälkeen uuteen kotiin.

Joutuvatko vaihtamaan päiväkotiakin moneen kertaan?

Ymmärrän itsekin eronneena että eropäätöksen tehtyäsi haluat mahd. pian muuttaa pois mutta mietipä hetki asioita lastenkin kannalta.

Ja tuskin itsellesikään se jatkuva muuttaminen mitään herkkua on.

Itsekin muutin nopeasti pois erotilanteessa. Se johtui siitä, että miehelle ei muuten näyttänyt tulevan selväksi, että olen tosissani. Kuvitteli, että ollaan yhdessä eikä mitään ole tapahtunut. Järjesteli meille yhteisiä kyläilyjä tuttavien luo jne. vaikka siinä tilanteessa se oli viimeinen asia mitä olisin halunnut tehdä. Uskoi vasta kun todella muutin pois. Ymmärrättekö miten rasittavaa olisi ollut olla kuukausia sellaisessa tilanteessa?

ei varmasti ole juuri tällä hetkellä uuden miehen löytäminen. Erosta toipumiseenkin voi mennä paljon aikaa. Ihan varmasti pärjäätte siellä yksiössä, nyt kun olet tehnyt ratkaisun on jo varmasti helpompaa. Itse saman kokeneena voin sanoa että ne viimeiset viikot jotka jouduin asumaan exän kanssa ahdistivat todella paljon. Olisin muuttanut vaikka mihin rotanloukkuun jos olisin vaan päässyt pois.

Että ei ne lapset ole este suhteelle.



Ap:lle tsemppiä muuttoon ja uuden elämän alkuun!

Niinno, mikäs se alkoholistin määritelmä on? pyöreesti voisi sanoa alkoholia kuluvan noin 2kertaa/kk. lomilla ehkä hieman enemmän kun on sitä aikaakin enemmän(tokihan se on perheeltä pois aina, sitä ei käy kieltäminen).



Ja kuten rakas vaimonikin tuossa mainitsi, viime lauantaina " retkahdin" , mutta sanotaanko että yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat jolloin niin on käynyt. Varsinkin nyt lapsien aikana olisiko ollut toinen kerta.



Mitä tulee taas vaimon hinkuun lähteä heti kotoa pois johonkin " vaatekomeroon" asumaan, en voi millään ymmärtää. Ei takuulla johdu väkivallasta kotona(minunhan siinä tapauksessa pitäisi muuttaa=), eikä minun " alkoholismistakaan. Myönnän käyttäväni ehkä liikaa, mutta onko tuo 2krt/kk nyt niin kovin paljon? Sehän ollaan käytännössä sovittukin vaimon kanssa, mutta silti asiasta tulee joka kerta iso poru- koko se päivä jonka iltana lähden, ja seuraava päivä kokonaisuudessaan. krapulaåäivä ei niinkään haittaa kun on muutenkin horroksessa eikä ymmärrä mitä ympärillä tapahtuu=)



Laiska myönnän olevani ja paljon poissa kotoa, paljon töitä kun teen, ja kavereistakin tykkään(HUOM. myös perheestäni), eikä oikein muita murheita olekkaan. No, seksi nyt on jäänyt vähemmälle.. Liekö se myös hieman hiertää vaimon mieltä. Tutkimaton on naisen pää.



Huhhuh mikä vuodatus. Toivottavasti edes joku jaksoi lukea loppuun asti=)



ps. en olisi ikinä uskonut kirjoittavani tänne. Olen vaimollekin aina haukkunut teitä ja teidän liian mustavalkoisia mielipiteitä. No sellaista se on kun kuulee vaan toisen osapolen kertomuksen.



Terveisin AP:n avomies

Niin piti vielä palata tuohon hirveään kiireeseen pois muuttamisessa. AP on sellainen luonne että hän tietää jäävänsä tähän kamalan kauheaan suhteeseen jos ei lähde silloin kun se tilanne on " päällä" . Tiedä sitten onko se hyvä vai huono ominaisuus, että tehdään ennen kuin keritään miettimään. Tokihan sillä tyylillä saa paljon aikaiseksi, mutta meneekö siinä sitten lapsi pesuveden mukana, sitä ei tiedä...



Ei tässä olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, ja lapsien kohtalo itseäkin eniten surettaa. Meidän suhde on ollut jopa vuosia aika heikolla pohjalla, eikä me todellakaan oltaisi yhdessä enää jos lapsia ei olisi. Tavallaan haluan itsekin tämän päättyvän, mutta pelkään menettäväni lapset kokonaan(tässä kohtaa tulee taas äidin tietyissä asioissa ikävä luonne kuvioihin), joten en ole halunnut huonosta suhteesta eroon. Siinä yksi syy miksi haluan pitää perheeni kasassa, mutta silti haluan viettää aikaani " liian" paljon poissa kotoa



AP:n ukko jatkaaa..........

Hyvä on parisuhdetta palstalla " hoitaa" ...

Ei sitä tajua joka ei sitä vuosia ole katsellut, miten monta kertaa sitä ajattelee " no katsotaan vielä, ehkä se..."



Ja miten hyvä se mies on esittämään, jos siihen jääkin niin se on muutaman kuukauden selvin päin ja mielin kielin. Itsekin siinä alkaa ajatella että kyllähän tämä tästä. Kunnes taas tulee paskaa niskaan. Ja näitähän tulee, uudestaan, uudestaan, aina ja aina.



Joskus sitä vain on pakko todeta itselleen: ei enää YHTÄÄN kertaa, se oli tässä nyt. Nyt minulle riitti, nyt ihan heti. En jää enää hetkeksikään tuon kanssa.



Varmasti pärjäätte yksiössä, lapset on sopeutuvaisia, eikä kukaan oikeasti tarvitse kaikkea sitä tavaraa mitä ihmisillä on.

joku aloitteleva novelisti kehittää tarinaa, ensin " vaimona" ja sitten " miehenä" .



Äh pois AV:ltä.

eiköhän se yksiö ole sitten se ap:n ja lasten osoite, jos kerran ei saman katon alla pärjätä. Ja tuo alkoholin käyttö 2 kertaa kuussa on ihan normaalia verraten kunnon deekuihin, jotka ovat kännissä koko ajan!!!!

alkoholisti on sellainen jolla on pakko saada viinaa, säännöllisesti, ja jolla mopo karkaa käsistä. Lähtee yhdelle ja konttaa kotiin viideltä. Vaikka se olisi " vain" 2 krt./kk niin silloin alkoholiin on riippuvuus ja alkoholi on ongelma. Lue: on alkoholisti.



Älkää puhuko jotka ette ole sellaisen kanssa asuneet,



t. alkoholistin tytär ja toisen vaimo.

Kai se mieskin ymmärtää että lasten etu on kuitenkin vanha asunto. Ei liikaa muutoksia koska isän ikävä iskee kun se aika koittaa. Lapset ovat enimmät ajat sinun kanssa joten järkevämpäähän se niin on.

Jos kerta mies on valmis eroon niin ymmärtää myös asian. Turhaan sinä leikit marttyyriä.

Se " suuri vastoinkäyminen" on tämä klo22:00 käymään kaverin mökillä ja 02:00 kotiin pikku pöhnässä.