Kysymys teille, joilla on eri sukunimi kuin lapsillanne.

En koe mitenkään selitteleväni, jos ensin esittelen itseni ja sitten mainitsen lapseni, jota asiani koskee. Mikään ei ole itsestään selvää, esim. että samannimiset lapset ovat sisaruksia tai edes sukua.

Väärinkäsityksiä ei ole juuri tullut, paitsi että jotkut ristii äidin uusiksi. Tai pistävät mieluummin viestiä lapsen isälle.

Itsellä on joskus vaikeuksia, kun poikaystävän kotoa vastasi ihan eriniminen äiti :-)

Vierailija:

Joudutteko usein selittämään, että " olen sen-ja-sen äiti" ? Esimerkiksi puhelimessa? Tuleeko usein väärinkäsityksiä?

Viimeeksi kun soitettiin kysyttiin minua lapsen sukunimellä.

selittelemään enemmän, jos hänellä olisi eri nimi kuin lapsellaan.

Meillä on tulossa sellainen tilanne, että lapset ovat ex-mieheni (ts. isänsä) nimellä ja minä otan nykyisen mieheni nimen, kun menemme naimisiin parin viikon kuluttua. Mahtaako olla sekavaa? Mietin hetken jos olisin ottanut tyttönimeni takaisin, mutta eipä taitaisi sellainen nimirimpsu mahtua meidän oveen eikä postilaatikkoon :-)

Esim. päiväkotiin soittaessa sanon kyllä aina, että " täällä Maija Meikäläinen Marketan äiti" ... Ainoa sekaannus, jonka muistan, on, että lapsi sai kerran yhdestä harrastusryhmästä osallistumistodistuksen minun sukunimelläni.

Olen pitänyt tyttönimeni naimisiin mennessäni ja lapsilla isän sukunimi. Joskus tietysti luullaan miehenikin sukunimeksi minun sukunimeäni ja minun sukunimekseni miehen sukunimeä. Ja samoin tietysti lasten kohdalla saatetaan erehtyä. Ei haittaa. Eikä sinänsä herätä ihmettelyä, koska aika tavallistahan se nykyään on. Syystä tai toisesta.

Ainoa selvä väärinkäsitys on oikeastaan ollut se, että monesti luullaan, etten ole mieheni kanssa naimisissa. Tilanteita, joissa olisi hirveästi joutunut selittämään sukulaisuussuhdetta omiin lapsiinsa, ei kyllä ole ollut.

Meillä isällä on eri sukunimi kuin muulla perheellä, ei ole tuottanut mitään ongelmia, vaikka isä paljon lapsen asioita hoitaakin, käy neuvolassa, lääkärissä jne,

sukunimiä muistaa!

En koe mitenkään selitteleväni, jos ensin esittelen itseni ja sitten mainitsen lapseni, jota asiani koskee. Mikään ei ole itsestään selvää, esim. että samannimiset lapset ovat sisaruksia tai edes sukua.

Väärinkäsityksiä ei ole juuri tullut, paitsi että jotkut ristii äidin uusiksi. Tai pistävät mieluummin viestiä lapsen isälle.

Itsellä on joskus vaikeuksia, kun poikaystävän kotoa vastasi ihan eriniminen äiti :-)

Vierailija:

Joudutteko usein selittämään, että " olen sen-ja-sen äiti" ? Esimerkiksi puhelimessa? Tuleeko usein väärinkäsityksiä?