Neuvolaterkkari vastailee kysymyksiin hetken ajan :)

kun oma neuvolatäti ei tiedä mistään mitään ja vastailee ympäripyöreästi kaikkeen... olin rv37 ja ei tiennyt miten päin vauva on mahassa, ei osaa sanoa yhtään kokoarviota jne.? Eikö näitä neuvolaterkkarin tarvitse osata?

Soitin rv 17 terkalle, että olisko mitään vaihtoehtoa kun jouduin lopettamaan erittäin tarpeellisen masennuslääkitykseni ja tunsin että potoan puhjalle. Kotona 3v esikoinen ja olen yksin. terkkari sanoi että " ajattele positiivisesti" ja se siitä. Keskivaikea masennukseni paheni vaikeaksi ja olin vetää narun kaulaan, kunnes tajusin itse mennä läkärille ja ohittaa terkan.

Lapsi on todella vahdittava ja vilkas, ei voi sekunniksikaan päästää silmistään. On sillä lailla " päätön" , että itsesuojeluvaistoa ei tunnu olevan ollenkaan. Voi tehdä ihan mitä vaan. Hyppäisi vaikka jyrkänteeltä 100 m. Laittaa vieläkin todella usein erilaisia esineitä suuhun eikä antaisi pois sanottaessa. On käynyt puheterapeutilla, puhe on hieman ikäsitään jäljessä, puhe on vielä aika epäselvää, lyhyitä lauseita kuitenkin puhuu. Vähän normi-ikäistään kömpelömpi, vaikkakin huimapäinen esim kiipeilyssä ja vikkelä kintuistaan. Syödessä aina kaataa lasin ainakin kerran, kurottelee nin että jotain muutakin kaatuu, ei keskittyisi syömiseen vaikka olisi nälkäkin.

Mutta paukut meinaavat loppua, onko tuo ylivilkkautta vai mitä?

Neuvolassa kun kehottivat painoa pudottamaan, mutten tajunnut tätä kysyä.

ja miksi niin vastahakoisesti alatte sitä tutkimaan?

mistä johtuu kun vauva? napsahtelee masussa.. kuuluu naps ääni. Ääni kuulostaa ihan kun kananluu katkeaisi.



Entä sitten sirinä tunne? Ihan kun sähkövirta menisi mahassa yli hitaasti. Tunne kestää noin 2-3 minuuttia. Eli pitkään. lakkaa yleensä, kun painaa kohtua.



Nämä alkaneen rv 30-31



Kiitos jo etukäteen :)

Vierailija:

mistä johtuu kun vauva? napsahtelee masussa.. kuuluu naps ääni. Ääni kuulostaa ihan kun kananluu katkeaisi.

Entä sitten sirinä tunne? Ihan kun sähkövirta menisi mahassa yli hitaasti. Tunne kestää noin 2-3 minuuttia. Eli pitkään. lakkaa yleensä, kun painaa kohtua.

Nämä alkaneen rv 30-31

Kiitos jo etukäteen :)

Ja joo no sen ymmärrän jos ei kokoarviota osaa sanoa mut ärsyttää muutenkin koko nainen=/ Ei vaan tiedä yhtään mistään mitään... Edellinen oli paljon kivempi, tuntuu, että nykyiselle ei voi puhua mitään kuulumisia tms. sen tarkemmin tai edes jutella kun ei osaa sanoa mihinkään mitään=( t:3=)

2) Tykkään työstäni. Tässä, jos missä ammatissa näkee ja kuulee kaikenlaista. Joskus työ (kuten mika tahansa) ahdistaa, mutta sitä varten ovat muut tiimiläiset, joiden kanssa keskustellaan vaikeat tapaukset. Empaattinen työssä pitää olla, mutta pitää muistaa, että ei lähde liiaksi mukaan eri tunnetiloihin. Näin olen pärjännyt jo monta vuotta :)



3) Joskus syntyvän lapsen tarjonta on vaikea löytää, syitä on monia. Esim. jos odottavalla äidillä on runsaasti lapsivettä ja kohtu takana, voi olla vaikea erottaa päätä pepusta. Onneksi monella asemalla sitä varten uä-laitteet ja lääkärit (jos hoitsuja ei ole koulutettu ultraamaan). Aina tarpeenmukaan voidaan lähettää myös eteenpäin äitipolille :)

Useamman lapsen saaneena ja itsekin terveydenhuoltoalan ammattilaisena huomaan heidän tekemänsä virheet, välinpitämättömyyden korjata niitä, robottimaisen käytöksen ym. Enää ei osata tai vai mitä lie välinpitämättömyyttä kiireeseen vedoten... tutkia luotettavasti edes niitä perus raskaudenaikaisia tutkimuksia.





Yksi hyvä terkka loput ammattitaidottomia!



Miten itse koit neuvolatyön ja työkavereiden osaamistason?

Kopsasin neuvotyön oppaasta, tätä runkoa käytetään pohjana ja tietenkin mukaeltuna perheen tarpeiden mukaan toteutetaan käytännössä :



5-vuotias lapsi neuvolassa

Viisivuotiaan neuvolatutkimus on yleensä kaikista määräaikaiskäynneistä laajin ja aikaa vievin, sillä suhteellisen lievätkin, mutta myöhemmin kouluvaikeuksia aiheuttavat neurologiset ongelmat pitäisi havaita viimeistään tässä iässä, jotta niitä voitaisiin asianmukaisesti selvittää ja tarvittaessa kuntouttaa ennen kouluikää. Tutkimukseen kannattaa liittää esihaastattelulomake, jonka vanhemmat täyttävät Jos alueella on päätetty keskittää tarkimmat kehitysseulonnat viittä vuotta nuorempiin lapsiin, on muistettava, että jollain muulla paikkakunnalla tarkempi tutkimus tehtäisiin ehkä vasta viisivuotiaille. Tästä syystä alueelle muuttaneiden lasten viisivuotistarkastuksessa syytä selvittää, onko lapselle on kehitysseulonnat tehty.



Suositellaan, että 5-vuotistutkimusta varten pyydettäisiin myös lausunto lapsen päivähoitajilta. Heillä on usein hyvä käsitys lapsen tilanteesta, taidoista ja mahdollisista pulmista. Heidän lausuntonsa on arvokas asiantuntijakannanotto, joka täydentää vanhempien kertomusta. On myös mahdollista toteuttaa osa 5-vuotistutkimuksesta päiväkodissa.



Terveydenhoitajan ensisijaisia tehtäviä viisivuotistarkastuksessa ovat vanhempien esihaastattelu, yleinen terveyskasvatus, lapsen mittaaminen, punnitseminen ja kehitystasotehtävien teettäminen (ellei niitä ole tehty päivähoidossa). Näiden pohjalta lääkäri tekee lapsen somaattisen tutkimuksen, kokoaa tulokset yhteen ja esittää johtopäätökset. Jatkosuunnitelmat tehdään yhdessä vanhempien ja terveydenhoitajan kanssa. Jatkosuunnitelmat ovat usein lisätutkimustarpeista päättämistä ja yhteydenotoista sopimista.

Terveen viisivuotiaan lapsen kehitysvaihe. Viisivuotiaan kyky pitkäjännitteiseen toimintaan on jo melko hyvä. Lapsi jaksaa keskittyä erilaisiin tehtäviin ja esim. 5-vuotistesteihin vähintään 25-30 minuutiksi. Lapsi on utelias (esimerkiksi kiinnostunut ympäristöstään, myös terveydenhoitajan huoneessa olevista tavaroista). Hän keskustelee ja kuuntelee mielellään satuja ja musiikkia. Viisivuotiaan motoriset taidot (liikkeiden yhdistely ja sujuvuus) ovat jo varsin kehittyneitä. Lapsi kiipeilee, pyöräilee, hyppää narua jne. Askartelu on usein mieluista, ja lapsi osaa jo leikata saksilla ympyrän, pujotella sujuvasti helmiä ja jäljentää kolmion. Kätisyys on vakiintunut ja kynäote on aikuismainen kolmisormiote. Ihmispiirroksessa on useita yksityiskohtia. Lapsi löytää kuvista pieniä yksityiskohtia, vertaa ja lajittelee esineitä ominaisuuksiensa mukaan ja rakentaa mallin mukaisia kokonaisuuksia palikoista. Lapsi ymmärtää kysymyslauseita, käyttää aikamuotoja, kykenee toistamaan lyhyitä rytmisarjoja ja lauseita ja ymmärtää peruskäsitteitä. R:n, S:n tai D:n puuttuminen on hyvin tavallista. Jos yksikin muu äänne on puutteellinen tai virheellinen, ohjataan lapsi puheterapeutille. Samoin jos suvussa on luki- tai oppimishäiriöitä, ohjataan herkästi jo 5-vuoitaana puheterapeutille. Tärkeämpää kuin pienet äännevirheet on, että puhe muuten on sujuvaa ja kielelliset taidot ovat muuten iänmukaisia. Viisivuotias pystyy yleensä selviämään ristiriitatilanteista ilman äärimmäisiä tunteenpurkauksia. Hän on sosiaalinen ja viihtyy niin leikkitoverien kuin aikuistenkin seurassa. Lapsi kykenee oppimaan sopimusten tekemistä ja arvioimaan omaa käyttäytymistään. Leikkitoverien kanssa leikit suunnitellaan yhdessä, tehtävät jaetaan ja osataan jo joustaakin. Mielikuvitus- ja roolileikit ovat mieluisia. Yökastelu on vielä tavallista, mistä huolimatta asiasta kannattaa jo keskustella lääkärin vastaanotolla.



Vanhempien voimavarojen ja huolien tunnistaminen



- vanhempien käsitys lapsen keskittymiskyvystä, omatoimisuudesta ja leikkitaidoista toisten lasten kanssa

- vanhempien käsitys lapsen tunne-elämästä, peloista, arkuudesta ja aggressiivisuudesta

- mieluisten leikkien ja liikuntamuotojen toteaminen

- kasteleeko lapsi

- lapsen mukanaolo kodin askareissa,



Lisäksi otetaan esiin:

- viisivuotiaan kehitysvaihe

- klassiset sadut ja niiden merkitys ( empatiakyvyn kehittyminen, oikean ja väärän/ hyvän ja pahan erottaminen jne)

- D-vitamiinilisä (loka-maaliskuussa); lapsen ja perheen fluorihammastahnan ja ksylitolin käyttö

- television ja videoiden katselun rajoittaminen ja mahdolliseen tietokoneeseen suhtautuminen (ks. luku 9.6.6. Lapset ja tietotekniikka)



Viisivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen arviointimenetelmistä ja seulontakriteereistä tulee sopia yhdessä alueen erityistyötekijöiden (ensisijassa psykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin ja mahdollisen toimintaterapeutin) kanssa. Menetelmästä riippumatta kaikki kehityksen osa-alueet tulee kattaa jollain tavoin. Terveydenhoitajan (tai mahdollisesti osittain päivähoidon) vastuulla oleviksi osuuksiksi ehdotetaan seuraavien asioiden tutkimista lapsesta:

- yleisvaikutelma



- pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys

- karkea motoriikka: kantapää- ja varvaskävely, varpailla kävely viivaan pitkin 5 m, yhdellä jalalla seisominen (vähintään 10 sekuntia ilman merkittävää huojuntaa) ja yhdellä jalalla hyppiminen (pitäisi onnistua vähintään 10 kertaa rytmikkäästi), Hernepussin heiton ja kiinnioton tulisi onnistua 2 m päästä niin, että kädet ovat selvästi irti vartalosta.

- vuorovaikutustaidot, tarkkaavaisuus ja motivoituminen: lapsi pystyy keskittymään tehtäviin tutkimustilanteessa n 25-30 minuutiksi yhtäjaksoisesti. Puheen tulee olla adekvaattia ja vuorovaikutuksen molemmat osapuolet huomioivaa, lapsi ei esimerkiksi puhu toisen päälle, kuuntelee mitä toinen sanoo, vastaa kysymyksiin.

- puheen ja kielen valmiudet tutkitaan mieluiten standardoidulla testillä esimerkiksi ns. Lumiukko ¿testillä. Arvioidaan kerronnan sujuvuutta, loogisuutta ja ymmärrettävyyttä, kuullun ymmärtämistä (kysymyslauseet ja aikamuodot), puhemotoriikkaa, auditiivista sarjamuistia (sanasarjojen muistaminen), lausemuistia ja sanahahmoja, nimeämistä ja artikulaatiota, peruskäsitteiden ja toimintaohjeiden ymmärtämistä.

- visuaalinen hahmottaminen: lapsi pystyy rakentamaan 6 palikan rakennelman uudelleen.

- silmä-käsi yhteistyö: jäljentää mallikuvioita (kolmion ja kolmio-neliö -yhdistelmän), leikkaa saksilla ympyrän, pujottaa 1cm helmiä muovilankaan normaalisti 5-6 helmeä minuutissa.

- näköhavainto: sekä lähi- että kaukonäöntarkkuus testikuvioilla (LH-taululla). Karsastus silmämääräisesti. Normaali näöntarkkuus on yli 0.7 kummallakin silmällä erikseen ja molemmilla silmillä yhdessä, eikä silmien välillä ole kahden rivin eroa. Stereonäkötesti (esim. TNO_testi).

- kuulo tutkitaan audiometrillä, ellei kuulosta ole varmistuttu 5-vuotiaana. Normaali kuulo on 20 dB 0,25-4 kHz

- (verenpaine)

Suoliäänet voivat kuullostaa juuri kuvaamiltasi jutuilta. Voi olla napsahtelua, sirinää ym. Vatsalihaksissakin tapahtuu aikamoista venymistä raskauden edetessä ja joskun lihassyiden hermoradat " sirittävät" . Sitä voisi verrata ns. elohiireen, kun hermojen rytmitys häiriintyy. Täysin vaarattomia ja harmittomia molemmat.

Olen itse huomannut samantyyppistä monioonisuutta ja joskus jopa välinpitämättömyyttä asioidessani terkkarissa. Itse olen ajatellut asian niin, että resurssipula vetää pinnat niin kireälle, että työ (ja asiakkaat/perheet) siitä kärsii. En usko, että se ammattitaidottomuutta on. Onhan toki vuosien varella tullut eteen ihmisiä, jotka olisivat sopineet kaikkeen muuhun, mutta ei ihmisläheiseen työhön. Meitä on moneksi.....

Olisikohan tästä artikkelista apua. Valitettavaa, jos olette olleet ns. väliinputoajia, mutta se on melko harvinaista ja vääriä diagnooseja tehdään paljon. Kriteerejä on kiristetty....





Lehmänmaitoallergia



Tavoitteet: Lehmänmaitoallergia tunnistetaan imeväisen atooppisen ihottuman, suolioireiden ja/tai kasvuhäiriön taustalla.

Taudinmääritys tehdään diagnostisella välttämis-altistuskokeella.

Ravinnonsaannin riittävyys turvataan hoidollisen välttämisdieetin aikana.

Taudin väistyminen todetaan uusinta-altistuksella.

Dieetti puretaan, kun altistus on negatiivinen ja tauti väistynyt.

Epidemiologia

Noin 3 %:lla lapsista todetaan lehmänmaitoallergia, joka ilmaantuu yleensä pian sen jälkeen, kun lehmänmaitoa sisältäviä ruokia on alettu käyttää säännöllisesti; siis imeväisiässä 1.

Lehmänmaitoallergia on pienten lasten tauti, joka voi ilmaantua pelkän rintaruokinnan aikana.



Oireet

Lehmänmaitoallergialla tarkoitetaan lehmänmaidon proteiineihin kohdistuvaa poikkeavaa immunologista tulehdusreaktiota (inflammaatio), jonka kohde-elimiä ovat iho, suolisto ja hengitystiet

Oireet voidaan jakaa joko kohde-elimen tai ilmenemisaikataulun perusteella



Välittömästi lehmänmaidon nauttimisen jälkeen ilmenevät oireet (nokkosihottuma, pulauttelu tai oksentelu, suun ympäryksen ekseema, nuha-, yskäoireet, ripuli)

Vuorokauden kuluessa tai myöhemmin altistuksen aloittamisesta ilmenevät oireet (löysät ulosteet, ripuli, ummetus, krooninen atooppisen ihottuman paheneminen, häiriintynyt kasvu ja harvemmin krooniset hengitystieoireet). Oireet voivat ilmaantua useamman vuorokauden kuluttua altistuksen aloittamisesta, mutta ylivoimainen enemmistö niistä ilmenee viikon kuluessa.



Anafylaktinen reaktio/anafylaksia on harvinainen (nopea).

Oireet voivat lisäksi olla levottomuutta, mahakipua, ärtyisyyttä.

Yleensä kyse on useamman oireen yhdistelmästä.

Laktoosi-intoleranssi (hypolaktasia) ei ole lehmänmaitoallergia.



Diagnoosi

Perustuu seuraaviin kriteereihin 2:

Lehmänmaitoallergiaan viittaavat oireet ilmaantuvat lehmänmaitoa sisältävän ruokavalion aikana (rintaruokituilla äidin ruokavalio).

Oireet helpottuvat oleellisesti diagnostisen välttämisdieetin aikana (oirepäiväkirja).

Oireet ilmaantuvat uudelleen diagnostisen altistuksen myötä (samanlaisina, samalla aikataululla, oirepäiväkirja).

Oireet helpottavat jälleen hoidollisen välttämisdieetin aloittamisen myötä.

Omaehtoiset kokeilut varmistetaan lääkärin valvonnassa.

Oirepäiväkirja auttaa oireiden muutosten arvioinnissa.

Infektiot ja laktoosi-intoleranssi ovat poissuljettuja.

Infektiot johtavat Suomessa harvoin pitkäaikaiseen ripuliin, mutta voivat pahentaa iho-oireita.

Toistuvat antibioottikuurit voivat ylläpitää toistuvaa/jatkuvaa suolioiretta.

Laktoosi-intoleranssi ilmaantuu erittäin harvoin alle kouluiässä.

Laboratoriokokeet ovat taudinmäärityksessä toissijaisia.

Ihopistokoe (prick-testi) on liian herkkä ja samanaikaisesti liian epäspesifinen.

Spesifin IgE:n antama apu on samaa luokkaa 1.

Lapputestit eivät kuulu diagnostiikkaan.

Altistus (diagnostinen ja uusinta)

Jos oireena on anafylaksia, altistusta ei tehdä ¿ ei ainakaan kotona.

Tehdään lääkärin valvonnassa; oirepäiväkirja viikko ennen ja viikko jälkeen altistuksen aloituksen 3. Ks. kuva 1.

Periaatteena on aloittaa aivan pienestä määrästä, nostaen lopulta normaaliin iänmukaiseen vuorokausiannokseen (jos oireita ei tule).

Esimerkiksi:

Tippa huulelle: tarkkaile, tuleeko reaktio.

Jos edelleen noin 5 min kuluttua oireeton, anna pieni määrä maitoa lusikalla suuhun, tarkkaile oireita 20¿30 min.

Jos edelleen oireeton, anna suurenevia annoksia suuhun 15¿30 min välein (yleensä voi noudattaa kaavaa 10 ml¿50 ml¿100 ml).

Jos lapsi saa selviä oireita (dokumentoi), keskeytä heti, ja tee diagnoosi. Jos olet epävarma, harkitse viimeisimmän annoksen toistamista.

Jos lapsi on oireeton 30 min viimeisestä annoksesta, jatko kotona (tavoite 5 dl/vrk) + oirepäiväkirja.

Sovi kontrolli viikon kuluttua, jos altistus jatkuu kotona. Lääkäri tekee diagnoosin.

Hoito

Eliminaatioaste sovitetaan yksilöllisesti: oireiden ilmaantuessa vain suurien annosten jälkeen ei tiukka välttämisruokavalio ole aina tarpeellinen 2.

Jos on mahdollista, ravitsemussuunnittelija ohjaa ruokavalion toteuttamisessa 3.

Kirjalliset ohjeet, ruoanvalmistuskurssit

Imeväisen erityisvalmiste (erityisäidinmaidonkorvike) on tarpeen 2 vuoden ikään asti.

Erityisvalmisteet: soijakorvike, herahydrolysaatti, kaseiinihydrolysaatti, aminohappopohjainen korvike (hinta nousee tässä järjestyksessä)

Alle 6 kuukauden iässä käytetään ensisijaisesti pitkälle pilkottua valmistetta (hera-, tai kaseiinihydrolysaatti).

Vanhemmat lapset ja lievästi oireilevat käyttävät soijamaitoa.

Synteettiset aminohappopohjaiset erityisvalmisteet tulevat kyseeseen, jos edellä mainitut eivät altistuksessa sovi. Nämä pitäisi aina lapsen kasvaessa pyrkiä korvaamaan hydrolysaatilla tai soijamaidolla. Harvempi kuin yksi kymmenestä maitoallergisesta imeväisestä tarvitsee aminohappopohjaisen valmisteen.

Kalsiumlisää annetaan vanhemmille lapsille (500 mg kalsiumkarbonaattia/vrk) ja huolehditaan riittävästä korvaavasta ravinnonsaannista. Tätä hoitomuotoa voidaan harkita yli 1-vuotiaille lapsille.

Sosiaaliturva

Erityisvalmisteen SV-korvausta varten annetaan B-lausunto. Kriteerit täyttyvät, jos on lääkärin valvonnassa suoritettu välttämis-altistuskoe on positiivinen.

Seuranta ja porrastus

Mitä pienempi lapsi ja mitä vaikeammat oireet, sen herkemmin lähetetään erikoislääkärin hoitoon ainakin diagnoosia ja alkuhoitoa varten.

Jatkohoito ja -altistukset paikallisten sopimusten mukaan , kun vanhemmat osaavat dieetin

Kasvua seurataan kasvukäyrän avulla, riittävä ravitsemus taataan.

Hoidollinen maidon välttämisruokavalio ei ole elinikäinen; uusinta-altistukset ovat sen vuoksi tarpeen. Pääosa tehdään kotikokeiluina.

Ennuste

Neljä viidestä toipuu leikki-iässä.

Voimakas atopiataipumus: herkistyminen inhalaatioallergeeneille ja astman kehittyminen merkittävälle osalle

uppis!