mielestäni pelko KUULUU olla kuviossa mukana kun mennään synnyttämään - senhän pitää kohdata

herrajumala - naisethan ovat aina synnyttäneet, jopa ilman puudutuksia eikä ollut puhettakaan pelosta tai pelkotoiminnasta. Nyt pitää olla 3-4 eri pelko ja sopeutumisryhmää ja suunnitelmia synnytykseen ja jos ne ei toteudu iskee masennus. Halloo, mihin me naiset ollaan menossa.....

Kyse on ihmiselämän isoimmasta asiasta, joten tietysti pelottaa. Yleensä kyllä luonto hoitaa homman niin, ettei synnytyksen käynnistyttyä ehdi enää pelätä. Jos vielä osaisi luottaa itseensä, niin puudutteitakaan ei tarvitisis (kyllä, minä luotin ja luomuna kivuttomasti syntyi - ensimmäisessä en luottanut, ja epiduraalin halusin)

Vierailija:

herrajumala - naisethan ovat aina synnyttäneet, jopa ilman puudutuksia eikä ollut puhettakaan pelosta tai pelkotoiminnasta.

Vierailija:

Kyse on ihmiselämän isoimmasta asiasta, joten tietysti pelottaa. Yleensä kyllä luonto hoitaa homman niin, ettei synnytyksen käynnistyttyä ehdi enää pelätä. Jos vielä osaisi luottaa itseensä, niin puudutteitakaan ei tarvitisis (kyllä, minä luotin ja luomuna kivuttomasti syntyi - ensimmäisessä en luottanut, ja epiduraalin halusin)

Ja on sitä ennenkin pelätty, mutta vaihtoehtoja ei ole ollut kun ei ole ollut ehkäisyä eikä keisarinleikkauksia. Joka kolmannessa synnytyksessä kuoli äiti tai lapsi.

Vierailija:

Jos vielä osaisi luottaa itseensä, niin puudutteitakaan ei tarvitisis (kyllä, minä luotin ja luomuna kivuttomasti syntyi - ensimmäisessä en luottanut, ja epiduraalin halusin)

niin että älä nyt ala hirveesti toitottaa tollasta ;)

pelolle sijaa. Itseluottamus, sitä se on. Luottamus siihen, että oma keho pystyy ja niinhän se pystyykin :)

Oletko todella noin yksinkertainen, että et ymmärrä synnytysten olevan erilaisia?

Synnytyksen kulkuun vaikuttavat monet eri tekijät ja synnytyksen aikana voi tulla komplikaatioita, jotka eivät todellakaan hoidu itseluottamuksella.



Sinulla on ollut helppo synnytys, lapsi oikeassa tarjonnassa jne, mutta kaikilla ei niin ole.

Ennen vanhaan synnytys ja lapsivuodeaika oli naisten suuri kauhu. Kuolema oli läsnä koko ajan, erityisesti kun ehkäisyä ei ollut. Kummallista kuinka nykyään on se käsitys, että " kyllä ennen vanhaan synnytettiin ilman pelkoja, itseluottamuksen voimalla" . Se kun ei lainkaan pidä paikkaansa.

oli kuinka luottavainen tahansa.



T. yksi epiduraali ja " luomu" synnytys takana.

Komppaan tässä nyt niitä, jotka muistuttavat siitä, että entiseen aikaan synnytystä pelättiin kauheasti ja syystä. Nkyisinkin köyhissä maissa äidit ja lapset kuolee synnytykseen todella usein. Todellakaan ei reippaasti ja riuskasti pullauteltu vauvoja maailmaan ja paineltu siitä pellolle! Turvallinen hoito mitä me täällä Suomessa saadaan on todella tärkää ja siitäkin huolimatta synnytys voi sattua ja olla vaarallinen terveydelle ja hengelle. Luomujutut on ihan ok, mutta kannattaa muistaa, että se moderni lääketiede on meidän ja meidän lapsien pelastus eikä vihollinen. Ihan syystä sitä synnytystä järkevä nainen jossain määrin pelkää.

synnytys automaattisesti kuvittelee että se on heistä itsestään kiinni. Aivan järjettömiä ääliöitä. Lyödäänkö vetoa että todellakin nolaavat itsensä vielä jakelemalla auliisti muille neuvoja, huoh!

Vierailija:

pelolle sijaa. Itseluottamus, sitä se on. Luottamus siihen, että oma keho pystyy ja niinhän se pystyykin :)

Olin vain pikkuisen jännittynyt kun menin synnytykseen, pyörittelin lantiota äiti maa -tyyliin :), ajattelin että teen tästä nyt oikein luomukokemuksen, koska olin muutenkin kallellaan viherpipertämiseen. Mitä vielä, jossain vaiheessa helvetti pääsi irti ja todellakin nyt huvittaa oma naivius siitä miten koko juttu on asennekysymys.

Vauva selvisi hätäsektiolla ja onneksi mitään pahempaa ei käynyt. Vielä 40-luvulla Suomessa kuoli lapsivuoteeseen satoja äitejä vuodessa, lapsista nyt puhumattakaan. Turha tulla lässyttämään, että ennenkin vauvat syntyivät niin hienosti ilman ongelmia.

No mitä jos ei pelkää? Mitäs sitten?



Kun on sellainen erikoinen nainen, että ottaa asiat niin kuin ne tulevat, ja luottaa osaavaan henkilökuntaan?

..mutta jos muita pelottaa, niin älä sitä ihmettele. Onhan sellaisia ihmisiä, jotka ei pelkää vaikka laskuvarjohyppyä tai jotain sellaista mitä useimmat pelkäisi, ja sehän on sitten heidän erikoisuutensa. Kyllä minäkin luotan itseeni ja henkilökuntaan, mutta tietysti pelkään jossain määrin esimerkiksi sitä, että kuinka vauva selviää, kuinka pahasti menen rikki, sattuuko kauheasti ym. Jos kerran tarkoituksella sen vauvan maailmaan hankkii, niin tietysti se pelko on hallinnassa ainakin niin kauan kun ei mitään ihmeellistä tule vastaan.

hyvä, noin kuuluu ajatella:)

Mulla lapsivesi jostain syystä lähti rv 36 ulos. Synnytys käynnistettiin, yhtään omaa supistusta ei tullut, kun kroppa ei ollut vielä synnytykseen valmis. Epiduraali ei auttanut ja oksitosiinitippaa lisättiin koko ajan, jotta supistuksia tulis. Paikat repeytyi ja lapsi kiskottiin ulos imukupilla. Kyllä hirvitti.

Olin kuullut kavereilta vain hyviä kokemuksia synnytyksestä ja suorastaan ihmettelin, kun ihmiset kysyi " pelottaako synnytys?" Mikäs siinä niin pelottais.. ja kuvittelin myös, että nykyään saa niin paljon puudutuksia että synnytys ois suunnilleen sama kun ultrassa kävis..



Kunnes sitten oma synnytys koitti.. kuukautta ennen laskettua aikaa. Oltiin vielä reissussa eikä päästy edes omaan synnytyssairaalaan, enkä kerennyt saamaan edes mitään puudutuksia. Synnytin siis luomuna ja huusin suoraa huutoa. Mä en oikeesti ollut edes tiennyt, että synnytys vois olla niin kivuliasta!



Nyt ymmärrän paljon paremmin, miksi ihmiset pelkää synnytystä. Se on oikeasti aika helvetinmoista kipua!



Hyvä asia siinä kyllä on se, että kivut unohtaa nopeasti. Kun sen käärön saa käsiinsä niin se on niin onnellinen juttu, ettei " pienet" kivut haittaa.. ja nyt kun synnytyksestä on jo muutama viikko aikaa, niin eihän sitä kipua edes muista.. onneksi!!