Kesäkuu 2004.

mies jätti toukokuun lopussa, ihan yllättäen. Olin ihan päreinä:(



lähisukulainen kuoli syöpään



olin itsekin sairastunut keväällä. Kesäkuun alussa kunnon tutkimuksia. Onneksi ei mitään kamalan vakavaa ja lääke alkoi tehota. Sepä olikin sen kesän ainut positiivinen asia.

Elämä hymyili, ainakin verrattuna tähän päivään.

Vietimme sen juhannuksen esikoisen kanssa kahdestaan. Silloin juttelin unohtumattoman taksi kuskin kanssa pitkän tovin. =)

ainoastaan sitä seuraava heinäkuu on ollut elämässäni huonompi

eli ekaa vauvakesaa vietettiin; kivaa oli;