Osaatko runoilla?

Uskomaton Usain Bolt,

taas juoksee nopeasti!

Näin lähdön antoi Golt,

jo tuulettaa´ eloisasti!

Hän meni ohi, Gatlinin,

jälleen kerran, väkisin.

Tää Justin oli, itkuisin,

kuten aina, ennenkin.

Ei kaveria jättää saa

hän toista avustaa.

Katsokaahan juoksijaa

kun osaa kannustaa.

Jos toinen menee rikki

vaik jalka nyrjähtää.

Niin apuun tulee Nikki

hän avustamaan jää.

Tää Agostino kiittää

nyt auttanutta Nikkiä.

He kädet yhteen liittää

vaik tulis monta tikkiä.

Kuin kevyehköön haarniskaan,

tää supermalli käy.

Saa olla hyvin varppeillaan,

ettei alapää jo näy.

Vaan sieltähän se pilkahtaa,

kun tarkkaan katsotaan.

Nyt naurattaa jo laskelmoivaa,

supermallii, eikös vaan!

Minä pelkään pimeää,

Jari Tervo tunnustaa.

Mökkeilyn tään nimeää,

kun jossain rasahtaa?

On Katin helppo yhtyä,

lausahdukseen tähän.

Hommiin täytyy ryhtyä,

vaik pelottaakin vähän.

On vilkas mielikuvitus,

sitä ei vain poikki saa.

Pelottaa myös matkustus,

koneeseen kun istahtaa.

Kun tutkakone laskeutuu

ja vaijeri katkeaa !

Jo miehistö tää kauhistuu,

ja kone katoaa..!

Nää neljä pitkää sekuntia,

on kuin ikuisuus.

Vaan kuka syyttää vaijeria,

siinäpäs pulma´uus?

Matt Halliwell,jo selventää

tilanteen vakavuuden.

Ei luutnantti tää itkeen jää,

jo tekee, lennon´uuden.

Niin kaunis on tää Natalie

ei yksin enää istu hän.

Käy samaan pöytään monen tie

hän saa taas uuden ystävän.

Kun sovelluksen nerokkaan

vihdoin keksi kaunis Hampton.

Ei itkee tarvi ollenkaan

vaik mielessä nää muistot on.

Riina pysyy rinnalla,

Kalle kun on muuttunut?

Viina ei nyt pinnalla,

siis mistäs olis suuttunut?

Sä ethän petä Riinaa,

Kalle, milloinkaan.

Ja ethän ota viinaa,

edes silloinkaan.

Vaikka tekis mieli,

pidä korkki lukossa.

Tai löytyy ovenpieli,

kait sisua, lie ukossa?

Vienoa psykoosia mä verbaliikallani ilmi tuon

Uusia dystopioita sanoillani luon

Runoni harvemmin kauniisti eteenpäin soljuvat

Tätä se on, kun mielenterveys on horjuva

Jostain syystä säkeeni pornon puolelle lipsuu aina

Todella, todella kiusallinen vaiva

Vaikka kauneuksia yritän näppäimistöltäni loihtia

Alkaa päässäni seireenit voihkia

Loppusoinnut useimmiten sukupuoliteitse tarttuviin tauteihin vääntyvät

Kuulen kun edesmenneet sukulaiset haudassa kääntyvät

Katherine Kelly

viisivitonen.

Kukapa ei helly

häntä katsoen.

Brooken perään itkee

meikäläinen myös.

Jos ei olis Ritkee

täällä oisit yös.

Ritken luokse aina

juokset kuitenkin.

Ei se paljon paina

vaik sua kaipasin.

Jaksan silti odottaa,

kerran, olet mun.

Vaikka vähän nolottaa,

kun taas avaudun.

Olkkariini sinut saan,

aina iltaisin.

Ottaisitko minut vaan,

jos nyt pyytäisin?

kyllä:

herra antoi, herra otti, täs on sulle potti.

Kun Kiira Korpi julkaisee

jälleen uuden kuvan.

Huultansa hän puraisee,

nään huulen rusentuvan.

Tää alahuulen puraisu,

lie Kiiran uusin kikka.

Vaan puraisu -ei raisu,

on se ovela, tää likka.

On hiukset sulla sekaisin,

ja märiltä, ne näyttää.

Vain sulle tämän tekaisin,

nyt kuivaajaa voit käyttää.

Vain toista minä katson

ja se on Emma Watson.

Tää Hollywood-mimmi

on mitoiltansa timmi.

Jo huolettaako Haukiota,

ei kait Sauli Emmaa ota?

Emman kanssa juttu luistaa

Jenni jossain nyrkkii puistaa?

Mut Sauliin voi hän aina luottaa

ei rakkaalleen vois tuskaa tuottaa.

Niin kaunis on tää Natalie

ei yksin enää istu hän.

Käy samaan pöytään monen tie

hän saa taas uuden ystävän.

Kun sovelluksen nerokkaan

vihdoin keksi kaunis Hampton.

Ei itkee tarvi ollenkaan

vaik mielessä nuo muistot on.

Aallon suuri seikkailu

nyt mihin johtaakaan.

Jatkuuko tää keikkailu

me jäämme oottamaan?

Mut Meri pitää pinnalla

tään Aallon kuitenkin.

Jos hän on aina rinnalla

tie johtaa tähtihin !

Voitto pääsee voitolle

sienistä kun puhutaan.

Ei vastaa joka soitolle

pöllön kanssa huhutaan.

Voitto kahlaa metsiä

taas korin kanssa noin.

Tää Voitto osaa etsiä

sä tarvitset vain voin.

Voissa kun sä paistat

näitä Voiton sieniä.

Ehkä lähdevettä maistat

ja jotkut ottaa pieniä?

Voiton sienet matkaavat

jopa Keski-Eurooppaan.

Kokit siellä vatkaavat

kastikkeitaan innoissaan!

En

Marjastus on kovaa työtä,

sen tietää Terhi Tuovinen.

Vaan kuvatessaan kesäyötä,

pois hetkeäkään antais en.

On usvaa veden yllä,

ja usvan yllä´ kuu.

On tyytyväinen kyllä,

kun Terhi kotiutuu.

Teen voileivät upeat

jos vain mieheksein rupeat

Valmiit lapsetkaan ei haittaa

voin heille omat leivät laittaa

Suuri on mun tarjottimein

jos vain saan omaksein

lauantai-illan perheellisen

– kuin eläen uuden lapsuuden

Kari ´´Mälli´´ Mäläskää,

moni tyyppi arvostaa.

Eläkkeelle pian hän jää,

joiltain jopa, lahjan saa?

Hän sanan säilää käyttää,

niin fiksusti ain opastaa.

Vaan osaa myöskin näyttää,

jos sisään ei nyt tulla saa.

Talvivaara maksaa,

yhä palkkaa johtajille.

Paksusti Pekat jaksaa,

on käyttöä miljoonille.

Kaivos vaik on kuopattu,

heihin se vaikuta ei.

Ei aikoihin oo ruopattu,

mut jätkiltä duunin jo vei.

Kahteen Pekkaan jaetaan,

nää miljoonat nyt tässä.

Joko ulkomaille paetaan,

siel viihtyisin lämpimässä.