Ovatko rytmihäiriöt tulleet jäädäkseen vai

Sitten varmaan helpottaa.

Joo, hb on kunnossa, samoin kaikki veriarvot, kilpirauhanen, munuaiset yms. Kaikki katsottiin ja sydäntä kuunneltiin. Se vaan jäi mietityttämään, että onko tähän vain totuttava vai voiko elää toivossa, että joku päivä tätä vaivaa ei ole, vaan sydän on löytänyt tahtinsa jälleen.

Mulla alkoi puolitoista vuotta sitten. Ihan yhtäkkiä. Välillä on satoja lisälyöntejä päivässä, bigeminia- ja trigeminiapätkiä. Välillä menee viikko, että tulee muutamia yksittäisiä lisälyöntejä silloin tällöin. Mutta en usko, että entiseen (= ei lisälyöntejä lainkaan) enää päästään.



Vuosi sitten kun käsin lääkärissä, lääkäri kyllä uskoi, että menevät kokonaan ohi kunhan unettomuus ja stressi loppuvat, mutta eipä ole sitä ihmettä vielä tapahtunut, vaikka unirytmi on korjaantunut ja stressi täysin poissa.

olen aina ollut hirveän pelokas kaikkien tautien suhteen - erityisesti syövän- ja hirveän onnekas, kun olen ollut hyvin terve. Koskaan en ajatellut sydänvikaa, vaikka isä sitä sairastikin (diabeteksen ohella). Täytyy kumminkin sanoa, että tämä se vasta pelottava vaiva on: iskee, kun istuskelee rauhassa television ääressä tms. ja on saanut aikaan mahtavan kuolemanpelon ja tietoisuuden kuolevaisuudesta.

Lisälyönnit terveessä sydämessä eivät oikeasti ole vaarallisia, kuten sullekin on varmasti monta kertaa sanottu. Mutta tiedän, mistä puhut; minäkin pelkään, että kuolen yks-kaks sydämen pysähdyttyä noin vain. Tunne on ahdistava, ja sitä on vaikea hallita. Lisälyönnit ovat tosi rasittavia myös. Viime viikonloppuna tein töitä kuin pieni eläin, mistä palkkiona mahtavat lisälyöntisarjat. Keskittyminen esim. lukemiseen on vaikeaa, kun rupeaa odottamaan seuraavaa muljahdusta.

Mun miehelle aiheutti rytmihäiriöitä migreeninestolääke.

Vierailija:

olen aina ollut hirveän pelokas kaikkien tautien suhteen - erityisesti syövän- ja hirveän onnekas, kun olen ollut hyvin terve. Koskaan en ajatellut sydänvikaa, vaikka isä sitä sairastikin (diabeteksen ohella). Täytyy kumminkin sanoa, että tämä se vasta pelottava vaiva on: iskee, kun istuskelee rauhassa television ääressä tms. ja on saanut aikaan mahtavan kuolemanpelon ja tietoisuuden kuolevaisuudesta.

Olen kärsinyt vaivasta 14 vuotta eli n. 18 v alkaen. Välillä niitä on enemmän, välillä ei juuri ollenkaan mutta en usko, että ne ikinä jäävät kokonaan pois. Olen myös ollut ihan hirvittävät onnekas kaikkien mahdollisien tautien suhteen. En saa edes kuumetta kuin kerran kymmenessä vuodessa eli en oikeastaan koskaan. Viimeksi olin kuumeessa v. 98.

Totut niihin pikkuhiljaa etkä enää pelästy yhtä paljon. Mulle yksi lääkäri sanoi, että se on vain yksi tapa reagoida stressiin. Joku toinen vatsahaavan ja that' s it. Kyllä mä siltikin vielä kapinoin tätä vastaan ja harmittaa se, että se jollain tavalla kaventaa elämää. Minä en (tyhmää sinänsä...koska näiden pitäisi olla täysin vaarattomia) uskalla esim. lähteä pitkille lentomatkoille.

Kannattaa käydä sydänfilmissä yms., jos asia vaivaa, koska se rauhoittaa. Saitko muuten beetasalpaajaa? Se auttaa minulla siten, että sykettä rauhoittaessaan rauhoittaa myös mieltä :). Rytmihäiriöt ovat siis useimmiten vaarattomia ja nuo sinun juuri nimenomaan kuulostavat vaarattomilta, kuten lääkärikin lienee todennut :). Tiedän silti, että niillä on ikävä psyykkinen sivuvaikutus...

Mulla nuo rytmihäiriöt muuten ovat sidoksissa myös kuukautiskiertoon...puolivälissä ja juuri ennen kuukautisia tulee runsaammin!

Sain todellakin beetasalpaajaa psykologiseksi avuksi eli orloc-nimistä lääkettä 5mg:sesta puolikas tarvittaessa. Vaarattomiksi lääkärit ovat ne todenneet, mutta totuus on se, että kun joka toinen lehti toitottelee milloin kenenkin kuukahtaneen yllättävästi sydämen rytmihäiriöön, ne pistävät pahasti päivän aina matalaksi...



Minulla pahinta ovat mielen kuohahdukset ja jännitykset: molemmat laukaisevat plumsahduksia helposti - ja minähän olen kova jännittämään ja kuohahtelemaan. Tietenkin :)

Vierailija:

Sain todellakin beetasalpaajaa psykologiseksi avuksi eli orloc-nimistä lääkettä 5mg:sesta puolikas tarvittaessa. Vaarattomiksi lääkärit ovat ne todenneet, mutta totuus on se, että kun joka toinen lehti toitottelee milloin kenenkin kuukahtaneen yllättävästi sydämen rytmihäiriöön, ne pistävät pahasti päivän aina matalaksi...

Minulla pahinta ovat mielen kuohahdukset ja jännitykset: molemmat laukaisevat plumsahduksia helposti - ja minähän olen kova jännittämään ja kuohahtelemaan. Tietenkin :)

että nämä kuohahdukset ja jännitykset kulkevat juuri käsi kädessä tuon rytmihäiriötaipumuksen kanssa :). Olen nimittäin myös kova jännittämään ja stressaamaan, vaikkei se useinkaan näy yhtään ulospäin.

Ai niin ja olen muuten lukenut, että kaikilla ihmisillä on jonkin verran näitä mutta jotkut eivät vaan ikinä edes huomaa niitä...Minä olen tosi kova tarkkailemaan itseäni, joten olen tämänkin suhteen varmaan yliherkkä. Ja sitten: kahvi, liika alkoholi (mulla kolme lasiakin on liikaa...), suklaa isoina määrinä, tee isoina määrinä mm. provosoivat noita tykytyksiä ja lisälyöntejä.

Mull aon itseasiassa kahden tyyppisiä häiriöitä: lisälyöntejä ja sitten nimenomaan stressiin tosi voimakkaasti liittyvät juuri ennen nukahtamista, rentoutuessa, tulevat tykytyskohtaukset...

Ja suklaa on intohimoni. Olen myös kuullut, että kaikilla on näitä, mutta vain hoikat ihmiset (öhöm!) tuntevat nämä herkemmin;)



Ihanaa kumminkin, että minulla on kohtalotoveri!

Kofeiini pahentaa niitä ainakin mulla.

Vierailija:

Ja suklaa on intohimoni. Olen myös kuullut, että kaikilla on näitä, mutta vain hoikat ihmiset (öhöm!) tuntevat nämä herkemmin;)

Ihanaa kumminkin, että minulla on kohtalotoveri!

Vaikken näitä nyt mitenkään erityisesti kenellekään toivo, on ihanaa löytää kohtalotovereita. Ei tunne itseään niin yksinäiseksi pompotustensa kanssa! Kyllä mua nimittäin aina jollain tasolla masentaa pahimmat pompottelukaudet. En ikävä kyllä osaa kuitenkaan riittävästi välttää stressiä...vieläkään...

kärsin hyvänlaatuisista rytmihäiriöistä ja etenkin illalla levolle mennessä alkoi muljahtelu.



Useamman kerran kävin lääkärissä vaivan takia, monet filmit on otettu ja kuunneltu.



Tuli vaivoja alaraajoihin, päivittäistä pakotusta ja yöllistäkin, epäiltiin jopa tukosta.



Mitään lääkitystä en saanut kipulääkkeitä lukuunottamatta. Sitten sain tiedon luotettavalta lähteeltä että monille on auttanut päivittäinen magnesiumin syönti poistamaan molemmat vaivat.



Jalkakivut jäi muutaman päivän kuluttua ja ihmeekseni myös nuo pumpun muljahtelut. Nyt olen syönyt lähes kolme vuotta joka ilta yhden Pirkka magnesium purutabletin ja vaivat edelleen poissa. Jos unohdan pari iltaa peräkkäin ottaa tabletin on jalkakivut palanneet.



Kokeilkaa sitä magnesiumia ja ottakaa se iltaisin ja tulkaa kertomaan auttoiko se teitä.

Olen tuo ap:n kohtalotoveri ja minuakin magnesium auttaa. Ei se kaikkea poista mutta todellakin auttaa! Mulla ainoa tehokas magnesium on ollut diasporal joko jauheena tai poretablettina. En tiedä, miksei muut ole imeytyneet riittävän tehokkaasti...Kannattaa kuitenkin kokeilla!

ja kuolemanpelko tottakai hallitsi mieltä, meillä on sydäntauteja suvussa yllin kyllin.



Lääkäri kertoi että kaikilla on niitä hyvänlaatuisia rytmihäiriöitä, kaikki ei niitä huomaa, yleensä ne huomataan silloin kun on hiljaista juuri levolle mentyä.



Meillä voi olla monia hivenainepuutoksia jotka aiheuttaa monenmoisia oireita.

poistanut vaivaa, mutta lääkäri määräsi myös sitä orlocin ohella (ja ekat 2 viikkoa ei ollut oireitakaan, mutta niin kauan oli mielikin rauhallinen, kun taas oli lääkäri sanonut, että vaarattomia ovat - sitten se rauha jostakin järkkyy ja...) + kalaöljyä ja nyt olen lisännyt arsenaaliin vielä d-vitamiinin. Mutta sitä olen kokeillut vasta viikon.

hyvänlaatuisia kammio lisälyöntejä, mutta niitä niin paljon, että haittasi tavallista elämää, vaikka vähensin kahvia ym.

syön pientä betasalpaaja lääkitystä, 7.5 mg aamuin illoin, pitää ne pahimmat poissa, silti holter-tutkimuksessa usampi sata lisälyöntiä per vuorokausi on, bigemiaa kanssa ja samoin kuin jollain muulla täällä, joskus nukkumaan mennessä lyhkäisiä tykytys kohtauksia.

Niihin tottuu, alkuun pelotti kun sydän tykytteli miten sattui

Vierailija:

poistanut vaivaa, mutta lääkäri määräsi myös sitä orlocin ohella (ja ekat 2 viikkoa ei ollut oireitakaan, mutta niin kauan oli mielikin rauhallinen, kun taas oli lääkäri sanonut, että vaarattomia ovat - sitten se rauha jostakin järkkyy ja...) + kalaöljyä ja nyt olen lisännyt arsenaaliin vielä d-vitamiinin. Mutta sitä olen kokeillut vasta viikon.

Minäkin olen ehtinyt näiden vuosien aikana käydä useampia kertoja lääkärissä " varmistumassa" häiriöiden vaarattomuudesta...se hyvä olo kestää jonkun aikaa (nykyisin aina pidempään ja pidempään) mutta sitten taas jostain syystä iskee epäusko...

Vierailija:

hyvänlaatuisia kammio lisälyöntejä, mutta niitä niin paljon, että haittasi tavallista elämää, vaikka vähensin kahvia ym.

syön pientä betasalpaaja lääkitystä, 7.5 mg aamuin illoin, pitää ne pahimmat poissa, silti holter-tutkimuksessa usampi sata lisälyöntiä per vuorokausi on, bigemiaa kanssa ja samoin kuin jollain muulla täällä, joskus nukkumaan mennessä lyhkäisiä tykytys kohtauksia.

Niihin tottuu, alkuun pelotti kun sydän tykytteli miten sattui

bigemia? Olen rampannut lääkärissä jos jonkunkin kerran mutta en ole koskaan törmännyt tuohon termiin?

Kyllähän tämä kausittain voisi olla jotain paniikkihäiriön omaista. Ja senhän hoidossa on beetasalpaajaa, jos oikein olen kuullut.