Missä kaikki pco likat luuraa?
Osse, aivan mahtavaa! Tuhannesti onnea ja jarrusukat pikkuiselle matkaan :D Tule sitten kertomaan ultrauutisia ja muutenkin kertomaan kuulumisia aina välillä!
Kurnaun muistan myös :) Aika kauan sait kärvistellä kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa :( löytyikö se ihan vaan tavallisella tsh kokeella vai otettiinko vielä muutakin? Mutta hyvä, että selvisi ja kaikki on nyt kääntynyt parhainpäin sun ja lapsesi kohdalla!
Kommentit (37)
Täällä ainakin yksi vielä heiluttelee=) Moikka sweet ja muut! Todellakin olis kiva kuulla mitä kenellekin kuuluu. Ronjoota olen yrittänyt huhuilla, kun mun mielestä vauvan aika pitäs hällä piankin olla, mutta eipä mitään ole kuulunut.
No, itse menin töihin lokakuussa ja aika sai siivet selkäänsä. Hurjaa on arjen pyöritys ja varsinkin kun sairasteltu meillä on urakalla=( No, mutta jospa tämä uusi vuosi toisi uudet tuulet ja terveet ajat=)
Mutta ei meille siis tämän ihmeellisempää. Juurikin hokasin, jotta äidin pikku tyttö lähtee sitten vuoden päästä syksyllä jo ESIKOULUUN!!!!!!! Apuva!!! Ja poikakin jo keväällä 2V. Niin se aika menee.
Mutta tosiaan tulkaa kertoo mitä kuuluu ja onko uusia vaaveleita tulollaan!
Mukavaa alkanutta vuotta kaikille!
H-R ja naperot
Välillä olen minäkin käynyt kurkkimassa, että missähän kaikki luuraa. Pinoon siis vaan kuulumisia kertomaan!
Meillä poika siis 18kk ja aikamoinen menijä. Puhuu paljon ja pitää vauhtia yllä. Aivan hurmaava tapaus, vaikkakin uhma nostelee päätään aika-ajoin. Hermostuttaa jos ei legot mene kohdilleen tai jos äiti lähtee huoneesta. Eroahdistuskin on tullut uudelleen ja muiden kanssa hoitoon jääminen on vähän haastavaa.
Toista ollaan toivottu kesästä asti ja sain juuri keskenmenon n.rv6. Että sillä saralla mieli vähän maassa. Toivottavasti se pikkuinen meille suotaisiin vielä jossain vaiheessa.
bisous
Heissulivei kaikille pitkästä aikaa :) Siitä todellakin on jo ihan hurjan kauan kun täällä olen viimeksi ollut kirjoittelemassa, aina toki välillä olen käynyt kuulumisia kurkkaamassa.
Tyttö tuli! Pikkuinen prinsessa syntyi muutama viikko sitten suunnitellulla sektiolla. Vauva oli arvioitu todellista pienemmäksi ja hyvät säikyt sain kun yhtäkkiä kesken leikkauksen alkoivat lakanan takaa kyselemään, että minkäs kokoinen vauva tämän oikein piti olla...hyvinhän se neiti sieltä lopulta syntyi, mutta koska hän oli siis isompi kuin oli ajateltu niin lopputuloksena hänet autettiin maailmaan IMUKUPILLA, kyllä, siis sektiossa. Se nyt ei sinällään ollut ongelma eikä mikään, mutta jälkeenpäin on tuttujen kanssa naurettu tälle minun imukuppi-sektiolle ;) Se mikä meni pieleen oli epiduraali, joka ei siis onnistunut ja minulle ei voitu laittaa kipupumppua. Leikkauksesta toivuttiin sitten paracetamolin voimalla ja toisena yönä sainkin kipukohtauksen, jonka jälkeen kyllä muuttui ääni hoitokellossa. Mutta taas piti väkisin yrittää loppuun asti vaikka kuinka sanoin, ettei paracetamol minulla toimi. Tärkeintä kuitenkin, että meille syntyi ihana terve tyttö-vauva ja kankeasta alusta huolimatta olen parantunut todella nopeasti leikkauksesta. On ne vauvat niiiiiin ihania :))
(H-R): älä muuta virka! Meilläkin kaksoset lähtevät ensi syksynä esikouluun. SNIF! Niin ne äidin vauvat kasvaa. Itse en vielä ole töihin lähdössä vaan tarkoituksena olisi olla vielä muutama vuosi kotona ja sitten lähden opiskelemaan itselleni uutta ammattia. Tuota silmällä pitäen tässä suorittelenkin jo koko ajan opintoja avoimessa yliopistossa ja toivon, että saisin niistä mahdollisimman paljon sitten hyväksiluetuksi.
Mutta nyt nukkumaan, öitä :)
Oi kuinka ihana vauvauutinen täällä olikaan! Kovasti onnea suurperheelle! :D On se mieletöntä, miten nopeesti aika menee, vastahan haaveilit uuteen kierrokseen lähdöstä ja nyt tyttö on jo kotona.
bisouksella sen sijaan oli vähän ikävämpiä uutisia, tosi kurjaa, et raskaus menikin kesken. :(
Meillä menee ihan kivasti, uudet hoidot on käynnissä, mutta toiveet ei oo kauheen korkealla. Marraskuussahan jouduttiin siirtymään ivf:stä icsiin ja nyt siis on menossa sen pas:n valmistautuminen, mutta pelkään pahoin, että alkio ei selviä sulatuksesta kuitenkaan, saati että kiinnittyisi, kun velisiskonsa ei syksyllä ees yrittänyt. Aika uuteen ivf:ään on varattu huhtikuulle, joten sitä odotellessa.
Typy aloitti tänään osa-aikahoidossa, eli 10pv/kk 5h/pv. Mulle tää oli tosi rankkaa, oon ollut koko aamun ihan paniikissa. Harjoitellaan tällä tavalla mun mahdollista työllistymistä, tosin alkaa tuntua et sekin on ihan utopiaa, kuten noi hoidotkin. Mutta tyttö on ihana, enkä halua vaipua synkkyyteen, koska hänet kuitenkin olen saanut päiviäni ilahduttamaan. :)
Hauskaa lopputalvea kaikille!
-Osse ja typykkä 1v2kk
tosiaan on varmaan jo parikin ultraa ollut edellisen viestin jälkeen, ja tänään kuunneltiin neuvolassa dopplerilla ja niinhän se vaimea junajumputus sieltä kuului. Kaikki on siis sujunut oikein kivasti, mitään ongelmia ei ole ollut, tosin kovin olen väsynyt iltaisin, kun aloitin kk sitten uudessa työpaikassa. Typykkä kasvaa kohisten ja on nyt ottanut puhespurtin, oppii koko ajan uusia sanoja, tosin lausuu ne omalla ihanalla tavallaan. Mielenkiintoista on raskauden kanssa ollut sekin, että ruokahalut ovat ihan erilaiset kuin typyn kanssa, eli oikeastaan mikään ei maistu vihanneksia ja kalaa lukuun ottamatta. No, en minä valita, etenkin kun paino käyttäytyy oikein kauniisti vielä tässä vaiheessa. :D Ehtiihän sitä turvotusta taas kertyä loppuraskaudessa.Olisi tosi kiva kyllä kuulla taas muidenkin kuulumisia!-Osse, typy 1,5v ja Raju rv 15+0
ja iiiiihan totally kärryiltä topahtaneena. Siis mitäh? Osse raskaana? Kyllä huomaa että en ole täällä vieraillut ;)
Meidän pikkumies on kohta 1v9kk. Puhuu jo ihan täysin. Siis aikuisten oikeasti semmoisia 3-4sanan ymmärrettäviä lauseita,laulaa lurittelee lauluja ja muutenkin on ihmeen etevä (osaa mm. tehdä itse kuperkeikan B-) joka on siis toooooositosi hyödyllinen taito ;) Pituutta herralla on megalomaaniset 91,5cm ja 25sen kengät on nyt käytössä. Että NBA koripalloilijaa ilmeisesti täällä kavatetaan. (jotain häikkää varppina tapahtunut labrassa kun ei me itse mitään koripalloilijoita olla minä 170 nippa nappa ja isi 183) Arki sujuu rauhallisesti...puistoillaan,käydän kartsalla hengailemassa ja kyläillään kavereilla. Elokuussa on edessä tarhan aloitus ja äiti palaa yli 2v. kestäneeltä LOMALTAAN (vitsi vitsi vitsi) B-) B-) B-)
niin siis nicci on jossain vaiheessa muuttunut Piippulista piippupaapuksi ja nyt sitä ei pääse enää muuttamaan takaisin :( Myöskään nuo hymiöt ei näytä toimivan...
Piippulipaappuli,
hillitön jättiläisnero teillä siellä! Mää oon tyytyväinen, jos typy oppii ennen kouluunmenoa puhumaan muutakin kuin noita kikki - oppu - aippa -sanoja (rikki - loppu - vaippa). :)
Juups, nyt unille...
-Osse
Moooi Plikat! : )
Kiva, kun olette kirjoitelleet kuulumisianne! Osselle kovasti paljon onnea!
Omasta elämästä sen verran, että nuo kaksi miestä alkaa olla jo aika isoja (3v4kk ja 1v8kk), mutta vauvanvaatteita ei ole vielä heitetty pois, sillä uusi käyttäjä on taas tulossa! ; ) Eli kolmatta odotellaan lokakuun lopulla. Eilen oli juuri rakenneultra ja kaikki oli ok. Ja vahvasti vaikutti siltä, että poikaduostamme tulee trio! ; )
Ihan luomu on tämä kolmonen, kuten oli kakkonenkin. Meillä ne ongelmat siis jäivät esikoiseen. En tiedä sitten, onko mun monirakkulaisuuteni rauhoittunut, en ole käynyt niin tarkoissa tutkimuksissa esikoisen jälkeen. Joka tapauksessa kierto alkoi pyöriä pian kun lopetin kakkosen imetyksen, ja heti kohta sitten jo tärppäsikin. Toivottavasti toisillekin pco-laisille kävisi näin!
Aurinkoista kevätkesää! : )
-Tua
Moooi Plikat! : )
Kiva, kun olette kirjoitelleet kuulumisianne! Osselle kovasti paljon onnea!
Omasta elämästä sen verran, että nuo kaksi miestä alkaa olla jo aika isoja (3v4kk ja 1v8kk), mutta vauvanvaatteita ei ole vielä heitetty pois, sillä uusi käyttäjä on taas tulossa! ; ) Eli kolmatta odotellaan lokakuun lopulla. Eilen oli juuri rakenneultra ja kaikki oli ok. Ja vahvasti vaikutti siltä, että poikaduostamme tulee trio! ; )
Ihan luomu on tämä kolmonen, kuten oli kakkonenkin. Meillä ne ongelmat siis jäivät esikoiseen. En tiedä sitten, onko mun monirakkulaisuuteni rauhoittunut, en ole käynyt niin tarkoissa tutkimuksissa esikoisen jälkeen. Joka tapauksessa kierto alkoi pyöriä pian kun lopetin kakkosen imetyksen, ja heti kohta sitten jo tärppäsikin. Toivottavasti toisillekin pco-laisille kävisi näin!
Aurinkoista kevätkesää! : )
-Tua
No niin, tuli viesti sitten kaksi kertaa... Ensin se ei muka voinut lähettää viestiä kun "Keskustelut on hetkellisesti pois käytöstä" ja sitten se näköjään onnistuikin... : / Tää palsta on ihan sekaisin sen uudistuksen myötä. Pöh.
Aivan mahtavaa, Tualle paljon onnea ja hienoa, että kaikki on hyvin :)
Me ollaan aloitettu taas hoidot. Nyt kesäkuun puolella yritetään päästä tekemään inssi. Mies joutuu sitä ennen viemään simpat vielä tutkittavaksi, kun sillä sattui pieni onnettomuus meidän taloa rakentaessa :( Puregon aloitetaan sillä annoksella, millä viimeeks tuli niin paljon munasoluja, että hoito piti keskeyttää. Olivat kait sitä mieltä et oon jo niin vanha ettei aloiteta sillä annoksella millä viimeeks onnistuttiin.
Julkisella ei kait auteta 2 lasta enempää maailmaan?! Mietin vaan välillä, kun olisin halunnut 3-4 lasta, että jos tärppi käy niin onkohan se sit meidän viimeinen, niin voihan se luomutärppikin käydä mutta aika vahvasti epäilen.
Mites Tua ja Osse, olitteko vhh dieetillä kun teillä tärppäs? Oon vaan miettinyt sen osuutta asiaan, kun ihan pco:n potilasohjeessa kehoitetaan noita huonoja hiilareita välttämään et vaikuttaako se oikeesti kuinka paljon. Silloin viimeeks olin vhh yritysaikana mutta voisko se parantaa jopa luomutärppimahdollisuuksia?
Meidän poika kanssa puhuu sanoja ja yrittää toistella perästä mutta välillä sanat tulee sillain epäselvästi ettei vieras välttämättä tiedä mitä tarkoittaa. Kovasti matkii varsinkin isäänsä, yrittää tehdä samat asiat perästä niin hyvässä kuin huonossakin ja omaa tahtoa löytyy aika paljonkin vaikka kaikki sitä aina hymypojaksi sanoo :)
Ja sweetille kovasti onnea hoitoon, toivottavasti tarraa saman tien. Julkisellakin käytännöt vaihtelee kovasti, joten aina kannattaa kysyä, saako vielä kolmannen lapsen hoidoilla. Pääsääntö kai on, että kaksi lasta tai kolme ivf-hoitoa, mutta tosiaan olen useammankin tarinan kuullut, että on annettu enemmän.
Minä en ollut vhh:lla, ihan epäterveellinen suklaaruokavalio tuntui olevan... mutta meillähän siis ei tärpännytkään luomuna vaan pas:sta.
Typyllä on taas ollut vähän huonoja päiviä, touhuaa vissiin niin kovasti, että on iltaisin ihan rättiväsy, ja nytkin nukkumaanmenosta ei meinaa tulla mitään. Tämä ei siis onneksi ole mitään kamalan yleistä, mutta kyllä tällaisina iltoina tulee mietittyä, että minkähänlaista se sitten on, kun kaksi väsynyttä kokeilee rajojaan...
-Osse, typykkä 1,5v+ ja Raju rv 17+5
Osse: onhan se välillä raskasta jo tämän yhdenkin kanssa ja on sitä itsekin miettinyt et mitä sitten, kun näitä olisi tässä kaksi kiukkuamassa. Joskus tuntuu, ettei saisi tuntea mitään negatiivisia tunteita, kun on ihana lapsi aikaan saatu työllä ja tuskalla. Mutta kyllä sä pärjäät :) Joko sä muuten tunnet jo pikkasen potkuja?
Jotenkin on niin rauhallinen mieli näiden hoitojen suhteen, varmasti asiaa helpottaa se, että on jo yksi lapsi. Olisi ihanaa saada esikoiselle sisaruksia mutta nyt en edes tiedä olisinko valmis menemään edes rankempiin hoitoihin, jos nämä ei tuota tulosta. Olo on todella sekava, kun niin vauhdikkaasti lähdettiin liikkeelle. Mietitään sitä kolmatta vasta sitten, jos edes tämä toinen saataisiin aikaiseksi. Mulla on näköjään paha tapa murehtia jo tulevaa etukäteen.
Pitihän tännekin tulla pitkästä aikaa kurkkimaan. Ja paljon iloisia uutisia löytyi!
Hieno juttu, että saadaan plikat lisääntymään ihan kunnolla :) Hassua ajatella, että ei siitä niin kauan ole kun kärvistelimme kaikki tuolla lapsettomien puolella. Ihan mahtavaa!
Meidän vilpertti täyttää kohta kaksi ja kyllähän se uhma sieltä nostaa päätään... Onko vanhempien äideillä jotain hyviä neuvoja miten suhtautua pieneen mieheen, joka ei oikein itsekään tiedä mitä haluaa? Huutaa maitoa, mutta kun saa, niin se ei kelpaakaan ja tulee itkuraivarit. Lystikästä.
Meillä jäi tämä kakkosprojekti vähän jäihin tammikuun km jälkeen. Meninkin sitten töihin ja kas, tulin tietysti heti raskaaksi... Siis ihan oikeesti tytöt, yritettiin jopa vähän välttää tätä :) Onnesta soikeena olen tietysti, käytiin jo ultrassa kurkkaamassakin pientä jumputtavaa sydäntä. Nyt rv 9 menossa. Aika paljon pelottaa vielä toi edellinen km, varsinkin kun tuli jonkun verran vuotoa viikonloppuna. Eli päivä kerrallaan ja kohti seuraavaa ultraa.
Hienoa, että ollaan vielä pidetty yhteyttä. Kiva on käydä lukemassa teidän kuulumisia.
Sweetille kovasti tsemppiä hoitoihin!
bisous, poika ja masuihme rv9
taas saan aikaiseksi kirjoitella. Ihan alkuun bisoukselle hillittömän isot onnittelut!! Pidän molempia peukaloita pystyssä, että tällä kertaa kaikki menee loppuun asti hyvin.
Oon taas lyhyen ajan sisään kuullut kaksi tällaista pco-luomukakkostapausta, kyllä se vetää mielen iloiseksi. :) Onneksi pco on kuitenkin niin ailahtelevainen syndrooma, että nämä yllärit on enemmän kuin tavallisia.
Tuohon uhmakkaaseen pikkumieheen en osaa sanoa mitään, meillä ei vielä ole tuota vaihetta, että kiukuttaisi kun ei tiedä, mitä haluaa, meillä nimittäin kiukuttaa vielä lähinnä se, kun ei saa mitä haluaa... tai no, eilen tyttö veti pikkarit puolireiteen (jalat tietenkin samassa lahkeessa) ja halusi mennä portaat itse alas. Kiukutti jo se, kun äiti ei päästänyt, saati sitten se, että äiti laittoi pikkarit kunnolla jalkaan. Ja siitä alkoikin sitten sellainen sota, notta... huhhuh, uhmaikää odotellessa. Välillä eniten uuvuttaa se, että minä olen noiden pahimpien kiukkujen kohteena, isänsä saa aurinkoiset hymyt ja lepytettyä pienellä kutituksella isotkin raivot, minun tekemänäni ei tehoa oikein mikään. Toisaalta on aika suloista, kun pieni raivotar istuu vihdoin rauhallisena sylissä ja oikein pomppaa lattialle keräämään raivon aikana heiteltyjä tavaroita takaisin paikalleen, kun tällaista toimenpidettä ehdotan. Että se siitä rangaistuksesta... :D
Myös tuolla kohdun puolella on kaikki hyvin, reilu viikko sitten oltiin rakenneultrassa ja paikallaan oli kaikki elimet ja raajat. Sukupuoltakin yritettiin tarkastella, mutta oli sen verran epäselvä, ettei lääkäri arvausta kummempaa vastausta antanut. Mutta sen mukaan tytölle tulisi pikkuveli. Meillä on onneksi vielä kokoarvioultra joskus rv 30+, joten ehkä siellä saadaan vielä jotain lisävalaistusta asiaan. Ei tosiaan olla kuitenkaan vielä osteltu mitään tuon ennusteen perusteella, eikä varmaan ostetakaan. Muuten mieli alkaa jo valmistautua tulevaan, tyttö siirrettäneen pian isompaan sänkyyn, tosin isompaan pinnikseen vain, ja serkkupojan yhdistelmät on jo varattu uudelle tulokkaalle, kun tytön yhdistelmät möimme jo pois.
Että tällaista, töitä pitäisi jaksaa tehdä, vaikka muut kotona lomailee. Tosin yhden päivän ajattelin tällä viikolla ottaa liukumilla, että saadaan edes yksi päivä yhteistä lomaa.
Jospa se aurinkokin paistelisi joku päivä... hyvää loppukesää kaikille!
-Osse, typy 1v8kk ja Raju rv 22+5 (kai?)
No, vihdosta viimein kuulen jotain ronjoosta, kun jo palstoilla kävin huhuilees. Ja mitä vielä!! Että tyttö on syntynyt!!!=) Ihanaa! Onnea koko perheelle ihan hurjasti=) Ja kyllä toi sun synnytykses kuulosti kertakaikkisen uskomattomalta! Ja varsinkin, kun tietää mitä kaikkea teillä/sulla on vuosien varrella ollut niin....huh, että eikö jo riitä! Mutta niin kuin sanoit, pääasia että tyttö on terve ja sinäkin näemmä hyvin toipunut! Ihania vauva päiviä sinne teille jälleen!
Bisous: Todella kurjaa kuulla keskenmenostasi, mutta toivotaan parasta, jotta vielä teille se toinenkin pikkuinen tulee. Voimia!
Osse: Tsemppiä myös sinne hoitoihin ja ennen kaikkea uskoa!! Kyllä se vielä onnistuu, usko pois! Ja typylle terveisiä ja mukavia hoitopäiviä! Kyllä se äitikin siitä pian toipuu, jotta neiti on päivät hoidossa=;)
Mutta meillä siis mennään viikot viuhuten. Ja ah, neidillä sellainen uhma, jotta ja iso-A on " minä ite" iässä, joten kyllä tässä äidin pinna saa päivittäin venyä.
Kaikkea hyvää teille kaikille ja peukkuja hoitoihin, jotta saadaan lisää pikku pco vauvoja=)
H-R ja lapsoset
Ronjoo: Ihan älyttömästi onnea tyttövauvasta! Tosi ihanaa kuulla, että teillä on kaikki hyvin. Mielelläni olisin kuullut syntymämittoja kuin noin mielenkiintoinen oli tyttösen maailmaan tulo :) Ihania vauvantuoksuisia päiviä!
H-R: vai olet töihin jo palannut, ihmekkös kun et ole tänne enään ennättänyt :) Uskon, että päivät juoksee siivillä ja kauhulla odotan lähestyvää töihin paluutani.
Bisous: olen niin pahoillani keskenmenosta :( Se vaan pysäyttää aina, eikä ole mitään mitä osaisi sanoa.
Osse: tsemppiä hoitoihin, toivotaan että ne tuo pian tulosta. Henkinen taakka on vaan niin raskasta kantaa.
Meillä kanssa uhma on nostanut päätään ja välillä mikään ei ole 1 v. 7kk herralle sopivaa. Hoidossa ollaan käyty harjoittelemassa ja hyvin on ainakin toistaiseksi mennyt. Kyllä se varmaan silti itku ekana aamuna äidiltä pääsee kuin pikkuinen pitää hoitoon jättää. Uuteen kotiin ollaan muutettu ja suht terveinä ollaan pysytty.
Hoitoihin mekin sitten ollaan menossa, suunnittelukäynti on toukokuun lopussa. Harmittaa vaikka olihan se odotettavissakin etten luomusti plussaisi. Silti olin toivonut ettei olisi tässä välissä töihin tarvinnut lähteä tai ainakaan juosta taas hoidoissa kesken työpäivien. Toisaalta kiva ettei tarvitse vaan kuukausi tolkulla yrittää kun ei tiedä edes, että ovuloiko ollenkaan.
Hei kaikille!
En tiedä muistatteko minua, taisin raskauden aikana kirjoitella vain omaan pinooni, kun en jaksanut joka paikkaan kirjoitella.
PAS-poikamme syntyi sektiolla rv 38+1 ja on nyt 14 kk touhupeppu.
Raskauteni, synnytykseni ja eka vuotemme on ollut tosi raskas ja nyt onneksi on alkanut löytämään syitä: minulta löytyi hoitamaton kilpirauhasen vajatoiminta (16 vuotta jo!!!) ja ei mikään ihme, että raskaus meni miten meni. Sektion puudutus meni " käteen" , koska olin niin turvoksissa (+30 kg elopainoa sektioaamuna...) ettei lääkäri tuntenut nikamavälejä.
Poikamme kärsi ekat 7 kk refluksitaudista, jota en osannut epäillä oman jaksamattomuuteni takia. Mieheni jäi vanhempainvapaalle ja onneksi, koska en pystynyt hoitamaan poikaamme ekaan puoleen vuoteen.
MUTTA: miksi tulin tänne piipahtaa, niin lähinnä etsiäkseni teidät pco-plikat. Minua on tutkittu nyt paljon ja löytyi pitkän vajiksen takia alhaiset DHEA-tasot (" äitihormoni" ). Tämä aiheuttaa muuten sitten PCOta eli lapsettomuutemme syy löytyi sitten sitä kautta. Mullahan diagnoosina keskivaikea pco. Nyt saan DHEA-hormonihoitoa 6-12 kk ja taidan sen jälkeen ihan mielenkiinnolla käydä ultraamassa munasarjani, miltä ne silloin näyttävät.
Että tämmöstä ajattelin käydä kertomassa teille.
Onnea raskautuneille ja muille tsemppiä!
t. kurnau
Kukaan ei ole kirjoitellut tänne pitkään aikaan mitään, vai oletteko siirtyneet jonnekin muualle?!
Olisi kiva kuulla teidän kuulumisianne, ollaanhan me jo pitkään täällä kirjoiteltu yhdessä!