Meille on tulossa neljäs vauva ja ihmiset ovat tosi epäkohteliaita

Kyllä jollain työtön-duunari parilla tai kouluttamattomalla yksinhuoltajalla on varmasti tiukempaa jo yhden tai kahden lapsen kanssa, kuin esim. kahden insinöörin perheellä neljän lapsen kanssa.

Tottahan aina voi pariksi tunniksi ottaa iltaisin, itse olen vielä työelämässä. Viikonlopulla passaa päivälläkin ja minä tosiaan pidän lastenlapsia omasta halusta yökylässä kun se mulle sipoo ja aina pyydettäessä.

Väliin sattuu että pari kertaa kuukaudessa on lapsia (minulla useampi lapsi) silloin jo alkaa tuntua että liikaa.

Todellakin iän kanssa väsyy siihen ääneen ja hulinaan ja jatkuvaan syömisen laittoon. Kaipaa rauhallista elämää.Vierailija:

että " hoidatan" lapsiani isovanhemmilla ja vielä kaikkia neljää yhdellä kertaa. :)

Meillä tosin isovanhemmat hoitaa oikein mielellään. Esim. sunnuntaisin koko katras on heidän luonaan reilun kaksi tuntia, lähes joka viikko. Jos en ole jo etukäteen tätä " vakiovuoroa" sopinut, niin johan soi puhelin viimeistään su aamuna, että eikö lapset olekaan tulossa.

Lisäksi isovanhemmat katsoo lapsia esim. jos käyn kaupassa tai kuskailen jotain lapsista kerhoon/harrastuksiin/kouluun. Selvityksenä, mies on töiden takia paljon poissa kotoa.

Tänään sain harmistuneen puhelun vaarilta, että eikö vaarin apua olekaan tällä viikolla tarvittu, ihana ja hassu vaarimme. :) Ovat he muissakin merkeissä paljon perheemme kanssa tekemisissä kuin hoitoapuna.

Vähän harhautui aiheesta, mutta kun täällä palstalla tuntuu olevan jotenkin noloa antaa isovanhempien auttaa, varsinkin jos lapsia on yli 2 kpl.

Niin ja aiemmin kirjoittelinkin, että meillä on aina raskausuutiset otettu vastaan onnitellen ja ilolla. Isovanhemmilla on itsellään 2 lasta ja ovat aina aiemmin olleet tämän " kahden lapsen politiikan" -kannattajia. :) Mummi taitaa jo odotella sitä seuraavaa uutista...

Joastain syystä minullakin aina työmäärä tuplaantuu, kun siskoni saa uuden vauvan...Mistäköhän johtuu? Ei koskaa ole kysynyt, HALUANKO vai en, vaan olettaa vanhempiemme ja minun hyppivän riemusta, kun päästään taas lastenvanhdiksi uudelle vauvalle.

suhtautua noin, varsinkin isovanhemmilta.



Me alettiin aikoinaan odottaa neljättä, isovanhemmat ja ystävät oli iloisia meidän puolesta. Sitten saimme ultrassa kuulla että, meille tulee kaksoset.

=D Isovanhemmat menivät sekaisin, onnesta vai järkytyksestä, sitä en tiedä. Mutta rakkaita on olleet kaksosetkin, ovat jopa ylpeitä kun perheessä on viisi lasta.

Vauva on aina ilouutinen, ainakin minun, lapsettoman, silmissä. Sisareni saa neljännen lapsensa pian ja odotan innolla. :) Hoidan heitä mielelläni ja aina tilaisuuden tullen.



Itselleni sisarukset ja perhe yleensäkin ovat olleet rakkainta maailmassa ja suurin rikkaus elämässä. Vaikka näin onnellisesti ei kaikilla asiat olekaan, niin on hyvä muistaa että toisilla kuitenkin on, ennen kuin lähtee tuomitsemaan toisten valintoja.



Itse haluan ehdottomasti suuren perheen, kunhan sille ensin löytyy samanhenkinen perhekeskeinen mies isäksi! Tiedän kyllä paremmin kuin hyvin monilapsisen perheen hyvät ja huonot puolet, mutta silti se on harras toiveeni. Ja pitkäänhän tässä on vapaana joutanut elämäänkin.



Pidä pintasi ap, ja älä piittaa arvostelijoista. Jokainen tekee elämästään itsensä näköisen ja sellaisen jossa viihtyy.

Meillä oli sama homma kun odotin neljättä. Enpä siitä oikein kelleen puhunutkaan kun ei kiinnostanut kenenkään kommentit.

Lapset syntyivät vajaan 5 vuoden aikana ja itse olemme hoitaneet ne. Isovanhemmat eivät ole hoitaneet kertaakaan.

Emme ole roikkuneet sossun luukulla vaan saaneet kotihoidontuen ja lapsilisät vain.

Joten kellekään ei ole ollut mitään vaivaa meidän lapsista.



Hassua vain nyt kun äiti jäi leskeksi niin meidän lapset ovatkin juuri nyt niitä, mitä pitävät hänet pinnalla ja elämän syrjässä kiinni. Ja kun neljättä odotin niin sain jatkuvasti kuulla, että miksi niitä lapsia pitää niin paljon tehdä.



Anna ihmisten kauhistella. Karavaani kulkee ja rakkikoirat räksyttää. Opettele elämään niin, että et elä muiden mielipiteiden varassa.

Väsynyt mummi monelle!Vierailija:

Vauva on aina ilouutinen, ainakin minun, lapsettoman, silmissä. Sisareni saa neljännen lapsensa pian ja odotan innolla. :) Hoidan heitä mielelläni ja aina tilaisuuden tullen.

Itselleni sisarukset ja perhe yleensäkin ovat olleet rakkainta maailmassa ja suurin rikkaus elämässä. Vaikka näin onnellisesti ei kaikilla asiat olekaan, niin on hyvä muistaa että toisilla kuitenkin on, ennen kuin lähtee tuomitsemaan toisten valintoja.

Itse haluan ehdottomasti suuren perheen, kunhan sille ensin löytyy samanhenkinen perhekeskeinen mies isäksi! Tiedän kyllä paremmin kuin hyvin monilapsisen perheen hyvät ja huonot puolet, mutta silti se on harras toiveeni. Ja pitkäänhän tässä on vapaana joutanut elämäänkin.

Pidä pintasi ap, ja älä piittaa arvostelijoista. Jokainen tekee elämästään itsensä näköisen ja sellaisen jossa viihtyy.

mutta kolmessa pienessä lapsessa on kerralla aika paljon hoidettavaa. Ymmärrän hyvin että isovanhemmat saattavat väsyä. Silti ap:n äidin kommentti oli typerä, ei toisen mieltä tarvitse pahoittaa.

Itse odotan kolmatta lasta, esikoinen on nyt 4. ja kuopus täytti juuri vuoden. Kuopus siis tulee olemaan 1v. 5kk, kun tämä vauva syntyy. 80% ihmisistä, jotka ovat kuulleet raskaudesta, ovat kysyneet " oliko vahinko" , " oliko ihan suunniteltu juttu" . Ei, tämä oli oikein toivottu - miksi sitä on ihmisten niiiiin vaikea käsittää? Kaksi lastani olen hoitanut kotona, ja niin aion hoitaa tämänkin ainakin kahteen ikävuoteen saakka, kotihoidon tukea saan, that´s it. Vanhempamme ovat onneksi iloinneet täysillä kanssamme!

Älä välitä ihmettelijöistä, niitä riittää aina kun poikkeaa vähän keskiarvosta :)



terveisin viiden lapsen akateeminen kotiäiti, joka ei ole koskaan nauttinut " ylimääräisiä" yhteiskunnan tukiaisia. Emme elä köyhyysloukussa vaan velattomasti keskivertoahtaasti. Saa kateilla!

Vierailija:

6, mistä päättelit että ap:lla on lejä alle 4-vuotiasta :o

Minä sain ensimmäiset lapset 21v. ja tuli kaksoset. Porukka oli hyvin innoissaan ja kaikki kaverit ja sukulaiset oli ristiäisissä ja vieraita kävi niin tiuhaan että meinas jossain vaiheessa tulla jo olo että voishan sitä yhden iltapäivän perheen keskenkin olla.



No siinä meni muutama vuosi kun tulin sitten uudestaan raskaaksi. Ilmoitin asiasta hyvin innoissaan kaikille ja vastaanotto oli aika surkea. Muistaakseni vain yksi onnitteli vilpittömästi. Muilta tuli viestiä takaisin että oliko vahinko tai että no voi voi!? :O Kirjoitin sitten vaan takaisin näillä ihmettelijöille että joo kiitos onnitteluista että meidän perhe ainakin on aivan onnesta sekaisin!



Arvatkaapa tuliko ristiäisiin ketään? No kummit tuli, muita ei sitten näkynytkään. Eipä ole kolmas lapsi kiinnostanut yhtä paljon. Surullista.



Ja neljäs lapsi on tervetullut meille myös. ;)

Iät nyt 10v,9v,6v ja 3v ja elämä on suht helppoa, joskaan ei hiljaista ja rauhallista.



Itse toimin luokanopettajana ja opiskelen yliopistolla kaiken ohessa. Aloitin opinnot odottaessani 4:tta ja tarkoitus olisi valmistua ensi syksynä. Töihin palasin kuopuksen ollessa 8kk.



Ei ole aina ollut helppoa,mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Tosi rahat on usein tiukalla ja siksi minun onkin ollut pakko tehdä töitä koko ajan. Yhdellä palkalla emme pärjäisi. Mutta kaikki on niin suhteellista. En yhtään lastani kuitenkaan rahaan vaihtaisi. Elämänarvothan ne paljon ratkaisevat,mikä on itselle tärkeää.



Niin ja itsehän sitä omat lapsensa kasvattaa ja lapsiluvun määrittelee. Minulle ainakin on ihan sama mitä muut ajattelevat :)

Huomaatko pienen ristiriidan tässä kommentissasi?



" Niin ja itsehän sitä omat lapsensa kasvattaa ja lapsiluvun määrittelee"



Sinähän niitä lapsiasi et nimittäin juurikaan kasvata jos pienenpieni vauvasi 8kk on jo hoidossa! Herranjumala!



Kannattaisi tehdä niitä lapsia vain jos niitä pystyy itse hoitamaan ja KASVATTAMAAN!

En ole koskaan ymmärtänytkään, että lapsia ei saa tehdä, jos ne aikoo viedä hoitoon!



Jos minut on aikoinani viety hoitoon 2kk vanhana, mielestäni on pitkä aika olla VAAN kotona 8kk. Uskon silti, että perheeni voi kaikinpuolin hyvin, vaikka lapset ovatkin menneet hoitoon aika pian äitiysloman loputtua.



Se, että äiti on kotona kouluikään asti, ei todellakaan TAKAA onnellista lapsuutta.

Äidiltäni olemme aina kysyneet että sopiiko ja näin. Koskaan emme ole tyrkyttäneet ja mielellään on ottanut lapsia.

Ja sitten niin että tämä kuopuksemme on ollut äidilläni 3 krt yökylässä elämänsä aikana, yleensä on ollut kummillaan. Kaksoset ovat sitten olleet sen 2-3kk välein äidilläni,niin että viemme ilta kuuden aikaan ja haemme ennen puoltapäivää.



Äitini on ottanut ihan mielellään lapsia,mutta huomaan että on väsynyt sen jälkeen. Enkä sen enempää lapsiani hänellä hoidata, onneksi minulla on maailman paras mies ja isä joka antaa minun mennä niinkuin haluan.



Ymmärtäisin jos lapset kaikki olisivat aina äidilläni,vaikka edes kerran kuussa, että sanois noin,mutta en nyt. Mutta tämä lause häneltä sai kyllä sellaiset tunteet pinnalle ettei tarvitse lastenlapsiaan nähdäkkään vähään aikaan.

Äitini on kyllä kova puhumaan siitä kuinka lapsemme ovat jatkuvasti siellä hoidossa jne. Laskee varmaan nekin kerrat kun kerta viikossa ollaan siellä niin hoitokerroiksi:) Ystäväni on siis samassa työssä ja kertoi äitini siellä aina kehuvan kuinka hän hoitaa lapsiani.



Kyllä mua vieläkin loukkaa niin paljon varsinkin tämä äitini letkautus, anopin sanonta nyt oli ihan odotettavaa.



Jos jotain hyvää tänään oli niin isälleni kerroin ja hän onnitteli ihan vilpittömästi ja oikein halasi ja rutisti:) On tainut tämä kuopuksemme laittaa vaarin pään ihan oikeasti sekaisin, minkä isäni olisi laittanut roskakoriin.



ap

Yritä olla välittämättä pahoista puheista. Te itse tiedätte oman elämänne ja sen kuinka haluatte sitä elää.

Meillä sukulaiset ovat ottaneet ihan ok 2 lastamme mutta kolmannen kohdalla epäilen että isämme huokaisevat että miksi pitää tehdä noin monta lasta... Äidit ja isoäidit ovat iloisia.



Meillä oudoimmat kommentit ovat tulleet tuttavilta ja vierailta.



Kakkosta odottaessa:

" Toivottavasti tulis teille nyt tyttö niin olis satsi valmis"

" Ei se presidentin lisääntymiskäsky yksin teitä tarkoittanut"

" Joko taas!? No huh te ootte kovia puuhaamaan"

" Ette ole ehkäisystä kuulleet?"

yms.



Mitähän mahtaa kolmosen kohdalla kuulua? Nyt ollaan vasta viidennellä raskausviikolla joten se selviää kunhan uskallamme kertoa...