Meille on tulossa neljäs vauva ja ihmiset ovat tosi epäkohteliaita
Täällä itken varmasti aika pitkälti hormonien vaikutuksen alaisena,mutta pahalta tuntuu.
Sain tänä aamuna tietää että meille tulee niin kovasti toivottu neljäs pienokainen. Soitto äidilleni joka vaan sanoi onnea,en sitä ainakaan ota hoitoon. Kun ihmettelin lausetta, hän vain sanoi ettei hän ole toivonut neljättä lasta meille. Erokin kuulemma tulee tätä tahtia alta aika yksikön...
Mies oli soittanut äidillee joka oli sanonut vain " jaa,oliko sulla muuta" .
Olen tästä niin onnellinen ja pitänyt sitä jo kaikille kailottaa,mutta suurin osa pitää meitä vain hulluna ja pimeinä kun lisää lapsia vielä tehdään, kun on kolme pientä jo nyt, siis 3 alle neljä vuotiasta,
Eikö se nyt hitto ole jokaisen oma asia montako lasta väkertää,millaisin eroin ja millaiseen rahalliseen tilanteeseen.
Emme ole maailman rikkaimpia,mutta hyvin toimeen tullaan. Silti emme saisi enään neljättä tehdä kun millä me sekin mukula kasvatetaan, näin totesi ystäväni.
No vielä en ole isälleni soittanut joka varmasti kysyy että meinaanko oikeasti pitää sen... Tällälailla sanoi kolmannestakin joka on nyt kuitenkin vaarin tärkein silmäterä.
Kommentit (57)
Aamut hoidan lapsia ja kun mies kotiutuu lähden tekemään 3-4h vuoron työhöni.
ap
Jos meille tulis toiset kaksoset!!!
Kolmosta kun ruvettiin yrittämään niin monet päivittelivät sitä että mitäs jos tulee toiset kaksoset.
Nyt ei kukaan ole kyllä siihen viitannut,mutta mitähän sitten jos tuliskin. Varmaan ihmisillä olis niin kamala kiire puhua meidän elämästä ja jaksamisesta meidän seläntakana ettei meidän tarvitsis kuunnella moista.
No mutta olen niin onnellinen tästä neljännestämme, toivottavasti kaikki menee vaan hyvin loppuun asti, sehän se tärkeintä on:)
ap
joka tulisi neljän huutavan kakaran kanssa kylään. Eiköhän tuo tahti ole jo aika kova. Oletko ikinä kuullut ehkäisystä?
Vierailija:
joka tulisi neljän huutavan kakaran kanssa kylään. Eiköhän tuo tahti ole jo aika kova. Oletko ikinä kuullut ehkäisystä?
Seuraavan ja viimeisen laskettu aika on vajaan kolmen kuukauden päästä. En edes viitsinyt kenellekkään kertoa asiasta koska tiesin ikävät kommentit entuudestaan. Niin kauan kun muut eivät mun lapsiani joudu hoitamaan niin pitäköön suunsa kiinni. Jotain kommentteja olen saanut kun vatsa on melko iso jo mutta edelleenkään asia ei ole esim suvullani yleisesti tiedossa...
Vierailija:
p. s. lapsi ei voi olla " kauan toivottu" kun on 3 alle 4 vuotiasta talossa...
Toki toivotan sinulle onnea ap!
Mietin vain, miten itse suhtautuisin. Kuulin juuri äskettäin, että eräs kaveri saa myös neljännen lapsensa. Minulla jäi suu auki, koska vasta kuukausi sitten kaverini kertoi, että hän käy yhden lapsen kanssa perheneuvolassa ongemien vuoksi. Syy on se, että lapsi ei ole ehtinyt saada tarpeeksi huomiota ja sen takia oireilee.
Valitan, mutta en voinut onnitella kaveriani...
Toisen mielestä on kauhean rankkaa kun on yksi lapsi, toinen nauttii viiden lapsen kanssa touhuilusta eikä koe arkea yhtään raskaaksi.
Miksi heti oletetaan, että ap on köyhä ja laiska ja lykkää lapsensa hoitoon heti. Onko ihan mahdoton ajatus, että joku oikeasti ja vilpittömästi pitää lapsista, haluaa plajon lapsia ja nauttii heidän kanssaan olosta.
Ja kyllä apua saa pyytää sillon tällön. Aivan pöyristyttävän typerä ajatus, että jos on yksi lapsi (tai vaikka se 1,8 lasta) niin sillon on ihan ok ja suotavaa käyttää tukiverkkoja ja isovanhempia, mutta jos on 4 lasta niin ei missään nimessä saa kerran kahdessa kuussa jättää lapsia hoitoon, koska " itehän on ne lapsensa tehtaillut" .
Ap, kovasti onnea sinulle ja perheellesi!! Itse en jaksaisi, mutta on hienoa, että te jaksatte ja tunnutte nauttivat asiasta.
Jonkun mielestä kerran kahdessa kuussa (vai miten se nyt oli) on tosi vähän, mutta minusta se ei suinkaan mikään mitätön määrä hoitoa ole, kun isovanhemmilla ei kuitenkaan ole hoitovelvollisuutta. (Minun äitini on hoitanut lapsiani, joista vanhin on kohta 5-vuotias, kaksi kertaa.) Ja isoäidillähän toki ON oikeus kieltäytyä hoitamasta tätä neljättä, niinkuin hän jo ilmoittikin.
Eli onnea vain lapsesta, ap, mutta muista että kenenkään perheen ulkopuolisen ei tarvitse hoitaa lapsiasi elleivät he halua. Eli jokainen tehköön lapsia sen verran kun jaksaa ITSE hoitaa.
Sitähän täällä aina kuulee ja hermot menee ja kaikki päin persettä kun peräkkäin monta tehtävä.
Mutta onnea nyt kuitenkin!
Äläkä ihmeessä välitä noista muiden kommenteista! Meilläkin niitä on kuultu jo vuosia, mutta en ole niille korvaani lotkauttanut;D
Meillä on lapset suunniteltu ihan meidän vanhempien lähtökohdista ja jaksamisesta riippuen, ei muiden mielipiteiden vuoksi/takia!:) Niin ja lapsia on nyt 11, joista nuorin vasta viikon ikäinen:D Eikä siis olla lestadiolaisia, joille tämän kokoinen perhekin olisi vielä " sallittu" , meidän perhe kun tuntuu kaikille (varsinkin oudommille, jotka eivät meitä edes kunnolla tunne!) suurinkin puheenaihe/ihmetys:(
No itse olemme lapsemme hoitaneet ja huolehtineet, ilman suurempia yhteiskunnan tukia (toki kotihoidontuki ja lapsilisät saadaan) ja kaikki lapset ovat olleet aina kotihoidossa:)
Tämä on minun ja perheeni elämää, jota muiden on turha arvostella/kauhistella!! Minä kun elän omaa unelmaelämääni, muut eläköön sitä omaansa:)!
Minulla se neljäs kovasti toivottu tuhisee tässä sylissä, ja esikoinenkin vasta 5 v. Onneksi odotusaikana en kuullut tuommoisia juttuja, hormoneissani olisin vain pahoittanut mieleni... Lapsiluku toki on täynnä, mutta omasta mielestämme meillä on juuri näin onnea ja iloa tuvan täydeltä (löytyy tietty väsymystä ja kiukkuakin, mutta kenelläpä ei?).
Uskokaa vain, tämä on omasta asenteesta kiinni. Lapset ovat olleet aina kotihoidossa, isovanhemmat hoitavat pari krt vuodessa. Minä käyn myös ap:n lailla iltaisin töissä tunteja pitämässä, mies käy päivätöissä, keskipalkkainen. Rahat riittävät hyvin, asumme vanhassa okt:ssa, puemme lapset niin uusiin kuin kirpparivaatteisiinkin, matkustelemme (tosin vain kotimaassa), kaupasta ostamme kutakuinkin sellaista ruokaa, kuin jos olisi enemmän rahaa käytössä, lääkärissä käymme yksityisellä. Kulutusluottoja ei ole, ainoastaan asuntolaina. Mitä vielä? =) Olemme akateemisesti koulutettuja ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat asettaneet perhe-elämän etusijalle tässä oravanpyörässä!
Ja kaikkein tärkein: Ap:lle oikein paljon onnea ja tsemppiä! =)
Tuli vaan tosiaan minullekin tuosta äitisi kommentista mieleen josko hän joutuu paljon lapsiasi hoitamaan ja on jo uupunut, lisää vain tulee.
Kivojahan ne on mutta on kyllä todella ihanaa ja hermolepoa kun kotiinsa aina lähtevät.
Vanhempana väsyy siihen jatkuvaan hulinaan ja ylimääräiseen ääneen. Koko ajan saa laittaa ruokaa ja välipalaa, iltapalaa, aamupalaa.
Tottunut jo rauhalliseen elämään.
Meillä on 5 lasta ja mummoilla eivät ole olleet hoidossa koskaan kaikki kerrallaan. Mummoiloissa ovat olleet noin puolen vuoden välein hoidossa pari lasta kerrallaan, ilman lapsia ei olla pariin vuoteen oltu missään. Mutta tämähän on oma valintamme, iso perhe, isot on ilot, jos surujakin joukkoon mahtuu. Ei voi laskea sen varaan, että toiset hoitaisivat.
Vanhempamme ovat vielä suht nuoria, työelämässä, mutta eivät jaksa enää samalla lailla melua ym. Se heille suotakoon.
Vierailija:
Jonkun mielestä kerran kahdessa kuussa (vai miten se nyt oli) on tosi vähän, mutta minusta se ei suinkaan mikään mitätön määrä hoitoa ole, kun isovanhemmilla ei kuitenkaan ole hoitovelvollisuutta. (Minun äitini on hoitanut lapsiani, joista vanhin on kohta 5-vuotias, kaksi kertaa.) Ja isoäidillähän toki ON oikeus kieltäytyä hoitamasta tätä neljättä, niinkuin hän jo ilmoittikin.Eli onnea vain lapsesta, ap, mutta muista että kenenkään perheen ulkopuolisen ei tarvitse hoitaa lapsiasi elleivät he halua. Eli jokainen tehköön lapsia sen verran kun jaksaa ITSE hoitaa.
että " hoidatan" lapsiani isovanhemmilla ja vielä kaikkia neljää yhdellä kertaa. :)
Meillä tosin isovanhemmat hoitaa oikein mielellään. Esim. sunnuntaisin koko katras on heidän luonaan reilun kaksi tuntia, lähes joka viikko. Jos en ole jo etukäteen tätä " vakiovuoroa" sopinut, niin johan soi puhelin viimeistään su aamuna, että eikö lapset olekaan tulossa.
Lisäksi isovanhemmat katsoo lapsia esim. jos käyn kaupassa tai kuskailen jotain lapsista kerhoon/harrastuksiin/kouluun. Selvityksenä, mies on töiden takia paljon poissa kotoa.
Tänään sain harmistuneen puhelun vaarilta, että eikö vaarin apua olekaan tällä viikolla tarvittu, ihana ja hassu vaarimme. :) Ovat he muissakin merkeissä paljon perheemme kanssa tekemisissä kuin hoitoapuna.
Vähän harhautui aiheesta, mutta kun täällä palstalla tuntuu olevan jotenkin noloa antaa isovanhempien auttaa, varsinkin jos lapsia on yli 2 kpl.
Niin ja aiemmin kirjoittelinkin, että meillä on aina raskausuutiset otettu vastaan onnitellen ja ilolla. Isovanhemmilla on itsellään 2 lasta ja ovat aina aiemmin olleet tämän " kahden lapsen politiikan" -kannattajia. :) Mummi taitaa jo odotella sitä seuraavaa uutista...
Jopa isovanhempien tulisi kyetä kohteliaisuuteen, läheiset välit ja sukulaisuus ei ole mitään syitä päästää suustaan ihan mitä tahansa. Toki isoäidillä on oikeus kieltäytyä hoitamasta lapsenlapsia, jos on väsynyt, mutta ei sitä onnittelun sijaan sanota!
Tämäkin on niitä asioita, joita ihmiset jaksaa kauhistella, jos on lähipiirissä poikkeavaa. Itse tulen nelilapsisesta perheestä, eikä se ole ikinä tuntunut mitenkään valtavalta ihmismäärältä. Kun veljeni taannoin ilmoitti saavansa neljäntensä pienellä ikäerolla, me muut oltiin vähän huolissamme heidän jaksamisestaan, mutta vilpittömästi iloisia uudesta perheenjäsenestä!
Vierailija:
Jopa isovanhempien tulisi kyetä kohteliaisuuteen, läheiset välit ja sukulaisuus ei ole mitään syitä päästää suustaan ihan mitä tahansa. Toki isoäidillä on oikeus kieltäytyä hoitamasta lapsenlapsia, jos on väsynyt, mutta ei sitä onnittelun sijaan sanota!
Mutta jos nyt siis yritetään miettiä, MIKSI äiti menee sanomaan tuollaista, niin kaiketi siihen silti vastaus on se, että kokee lastenlasten hoidon kuormittavaksi. Ja tämä siis täysin riippumatta siitä, millaisena me muut sen näemme. HÄN on tuota mieltä.
Tietenkään hänen ei olisi pitänyt sanoa sitä silloin, kun tytär ilmoittaa raskaudestaan. Aivan ymmärrettävää, että ap loukkaantui. Itse vetäisin myös sellaisen johtopäätöksen, että en jatkossa veisi lapsiani hänelle hoitoon.
Kyllä ihmiset ovat ajattelemattomia! Kun neljäs toivottu raskaus on nyt alussa, niin ei siinä pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista. Päätös on teidän ja itsellennehän te neljännen haluatte ettekä isovanhemmille kiusaksi.
Kyllä lapsi itsessään on niin iso rikkaus ja rakkaus, että se neljäs ei ikimaailmassa varmasti teitä harmita, vaikka toki suuri perhe teettää enemmän töitä kuin pieni perhe. Mutta tekeekö neljäs vielä kuitenkaan kovin suurta perhettä. Eikö se neljäs hoidu samalla rutiinilla ja rakkaudella kuin kolme muutakin. " Isompi auto" on usein kuultu kommentti, kun itse edes heitän ilmoille ajatuksen neljännestä. Entä sitten? Jos pitää olla isompi auto, niin sitten pitää, mutta onko auto tärkeämpi kuin uusi elämä? Entä päättääkö mummu muistakin asioista kuin lapsiluvusta?
On tyhmää kommentoida toisten onnellisen uutisen kuultuaan, että miten sen hoidatte tai että en ainakaan hoida. Miksi ihmiset eivät voi olla iloisia toistensa puolesta ja katsoa asian ihania puolia.
Onnea ja voimia!
t. kateellinen kolmen äiti
Näkyi sitten kun näkyi. Taisivat tietää mitä tuleman piti... En silloin yhtään ymmärtänyt, minusta kun se neljäs on ihan yhtä ihana vauva ko ensimmäinenkin. En tienyt että on noin paljon väliä monentena syntyy.
ja vielä ihmisiltä, jotka eivät koskaan ole hoitaneet lapsiamme..kuten isältäni.. hän oli aivan kauhuissaan kun huomasi odotukseni.. toisen lapsen jälkeen sanoikin ettei halua minulle syntyvän kolmatta lasta.. ja hyviä vanhempia olemme, lapset ovat olleet vain kerran yön hoidossa, muutoin hoitanut itse. Nyt töihin palattuani tietysti päivät hoidossa..että ihmiset ovat sikoja!!