Voiko juuri 2v täyttäneelle pitää vielä unikoulua??

Tuota laastarijippoa mäkin taidan yrittää. Poika kun kuitenkin puhuu jo sen verran, että asioita voidaan aika hyvin puhumalla selvitellä. Täytyy vaan katsoa miten miehen kalenterista löytyisi sellainen 3 vrk:n jakso tähän tammikuun lopulle, että pystyisi mua vähän asiassa jeesimään. Mä kanssa koitan hoitaa asian ilman mitään yömaitoja, koska ikää on jo tuo 2v ja oikeasti yöllä ei siis mitään ravintoa tarvitse.

Onko kukaan muuten laittanut jotain pahanmakuista ainetta esim Kynneliä nänneihin tehostamaan tuo " tissi on pipi" vaikutusta??

että noin iso lapsi ei tarvitse enää yöllä ruokaa. Terve lapsi pärjää n. 6kk ikäisestä ilman yöruokaa. Äiti toiseen huoneeseen nukkumaan, isä rauhoittelemaan lasta yöllä tarvittaessa. Lapsen nukkumapaikan päätös on vanhemmilla, mut eikö ois järkevää et lapsi nukkuu omassa sängyssä... kaikki häiritsee toisiaan kun nukutaan samassa sängyssä. Ei hirveäsi nappaisi vauva ja pyörivä mustasukkainen isompi lapsi samassa sängyssä...



Tassu-unikoulussa lapsi nukahtaa sinne missä nukkuu koko yön. Ei mitään nukutussirkusta, vain normaalit iltarutiinit iltasatuineen yms. hyvää yötä ja lapsi jää yksin omaan sänkyyn nukahtamaan.

Yöllä mennään rauhoittelemaan kun lapsi itkee. Käsi selän/vatsan, pepun päälle. Jos menee huuto överiksi, niin nostetaan pystyasentoon syliin rintaa vasten. Kun rauhoittuu pahimmasta, niin nosto takaisin omaan sänkyyn. Ei puhetta, hyssyttelyä jne.

Vanhemman pitää myös itse uskoa siihen, et lapselle oma sänky ei ole paha paikka nukkua. Lapset eivät mielellään luovu etuuksistaan, mut aikuisen tehtävä on karsia niitä kaikkien parhaaksi (levännyt vanhempi on tärkeä asia).

kuutamoheinä:

Onko kukaan muuten laittanut jotain pahanmakuista ainetta esim Kynneliä nänneihin tehostamaan tuo " tissi on pipi" vaikutusta??

Voi kamala! Luulee saavansa lohtua ja herkkua, mutta saakin Kynneliä. Joku jollakin muulla palstalla kertoi jonkun isompana vierotetun muistaneen tuon kokemuksen (sinappia äidin tississä) vielä aikuisena. Niin kamalalta se tuntui.

voi olla että se Kynneli oli huono idea. Joku tuttavapiiristä vaan sitä mulle yhtenä apukeinona ehdotteli...



Noista meidän perheen nukkumajärjestelyistä vielä. Meidän talossa on yksi todella iso lastenhuone ja olen nukkunut siellä koko ajan esikoisen kanssa 140cm futonilla. Isä nukkuu yksin vanhempien makuuhuoneessa. Nyt esikoisen kanssa on puhuttu, että kun vauva syntyy, niin vauva alkaa ottamaan maitoa äidin tisseistä, mutta esikoinen saa edelleen nukkua äidin vieressä ja vauva laitetaan pinnasänkyyn futonin viereen. Jos vauva on öisin kovin itkuinen, niin sitten esikoinen muuttaa isän kanssa " aikuisten makkariin" . En siis kiirehdi esikoista omaan sänkyyn, kun kerran tykkää nukkua vieressä. Ei se siinä kuitenkaan loputtomiin halua nukkua.

on joka isän unelma nukkua yksin vanhempien makkarissa kun vaimo nukkuu lapsen kanssa toisessa huoneessa ekat 2 vuotta ja aikoo jatkaa vielä ties kuin pitkää.jokainenha tietysti tyylillään mutta eikö ton ikäsen pitäs nukkua omassa sängyssä vaikkakin samas huonees kun äiti ja isä mutta mielestäni vanhempinen jo parisuhteen kannaltakin vanhempien kannattas nukkua samassa sängyssä. onse kumma kun lapsia tulee nii jotkut alkaa olla vaan isä ja äiti eikä mies ja vaimo. ja turha lpselle sano et tisu on pipi, sanot vaan et nyt on sen verran iso jo maityo juodaan mukista. ei kannata sanoa et vauva rupee juomaa tisusta jolloin helposti esikoinen yhdistää että vauva ottaa hänen paikan, vaan lopeta imetys paljon ennen vauvan syntymistä ettei tule mustasukkaseks. nukkukaa kaikki samassa huoneessa jos aivan pakko, lapsi omassa sängyssä ja vauva pinnasängyssä, näin ei esikoinenkaan koe että vauva ottaa nukkumis paikan hänen tilalle kun vauvakin nukkuu omassa pinniksessa. ja ihan tiedoks vaan että kyllä se lapsi saattaa siinä kauankin nukkua,jos ekat 2.vuotta äiti nukkuu lapsenkaa niin kuten tuttavallani lapsi nukuis 10.vuotiaaseen asti eikä sillonkaan vielä tehnyt elettäkään että menisi omaan sänkyyn vaikka oma huone oli. se on ihan mihin opetatte lapsenne nii siinä ne nukkuun mieti nyt ite jos 2 vuotta lapsi nukkuu äidinkaa miten ihmees se uskaltas enää nukkua yksin,ja antaa äidin nukkua isinkaa ja uuden vauvan...en usko et kovin tervetä on et äiti nukkuu yksin lapsen tai lapsien kaa unohtaen miehen, eri asia jos kaikki nukkuu perhepedeissä, se on jokaisen oma asia mut kumma kun mies aina unohetaa kun lapset syntyy...

Sitkeästi minäkin ensimmäisiä nukutin vieressäni, enkä millään malttanut siirtää omaan huoneeseen ja sänkyyn. Tuloksena oli tosi katkonaiset unet. Lisäksi imettelin " rajattomasti" vielä lähempänä kahta vuotta.



Nuorimmaisen kohdalla sitten laitoimme lapsen nukkumaan isompien sisarusten kanssa. Ikää oli n. 1,5 vuotta. Imetystä lopettelin samoihin aikoihin. Jonkin verran yritin vieressäni ensin rauhoitella, mutta se kunnon repäisy eli lapsi lastenhuoneeseen vasta auttoi. Isä rupesi käymään öisin rauhoittelemassa. Kahtena yönä lapsi jaksoi nousta itkemään, mutta sitten loppui ja nukumme kaikki omissa sängyissämme. Oikeasti tosi ihana tunne, kun on aamulla pirteä, ei niska ole kipeä huonosta nukkuma-asennosta. Ja lapsi itsekin on pirteä ja hyväntuulinen, kun on saanut nukkua omassa sängyssä rauhassa.



Vaikka se kuinka olisi ihana pitää pientä vieressä, voi jossain tapauksessa olla parempi, että jokaiselle on oma nukkumarauha. Se tuntuu ehkä raa´alta.

Kyllä sääliksi käy isä parkaa, kun on eristetty öisin muusta perheestä. Hanki avuksi sellainen vanhanajan kartanoissa ollut lastentyttö lasten kaveriksi öisin, jos eivät saa nukkua yksin. Lapsenlikka sitten palvelee heitä jatkuvalla syötöllä seuraavat 10- 20v. Ihan totta nyt on korkea aika laittaa esikoinen omaan sänkyynsä sekä lopettaa yöpalvelu teidän osalta ja nukuttaa ihan mustasukkaisuuden puistamiseksi se vauvakin omassaan. Niin sisarukset toteaa, että näin on tapana. Jos nyt jatkat esikoisesi nukuttamista vieressä, voi tosiaankin nukkua tonne murrosikään asti siinä ja laitat vauvan pinnikseen niin mitähän pienempi ajattelee vuoden päästä. Hänen pitää nukkua pinniksessä ja isoveli saa nukkua äidin kainalossa. Seurauksena sisaruskateus ehkä loppuelämäksi, et kai sitä halua. Miten ihmeessä muuten miehesi suostuu tuollaiseen järjestelyyn? Jos huone kerran tilava, niin nyt aluksi kaikkien sängyt samaan huoneeseen, lapset toiselle reunalle ja teidän vanhempien toiselle ja leikkitila toiseen huoneeseen. Ja mies nouskoon öisin kertomaan, että on yö, ei palvelua ja nyt nukutaan. Vauva tietysti saakoon maitonsa, jos sitä sattuu haluamaan. Kun pienempikin on 1-2v niin molemmat muksut kerralla omaan huoneeseen.



Kyllä meilläkin joskus kysytään, miksi äiti saa nukkua öisin isän vieressä ja hänen pitää nukkua yksin. Olemme vaan kertoneet, että näin se tapahtuu ja isä ja äiti on luvanneet nukkua yhdessä kun menivät naimisiin. Kysely muuten loppui viime vuonna, kun ostin ison nallen, joka on äidin oma. Pojat saavat kuitenkin ottaa nallen viereensä vuoroöina eli lainata äidin unilelua. Nalle nukkuu sitten äidin vieressä jos isä on reissussa. Tällöin heillä on turvana jotain äidin omaa.

vaikka osa minusta olikin aika kärkkäitä ja tasapäistäviä. Mutta vapaata mielipiteenvaihtoa vartenhan tämä kanava on ja itsehän niitä mielipiteitä tavallaan pyytelin. Vaikka olisi ne unikouluvinkit olleet eniten mun mielenkiinnon kohteita. Lopetetaan keskustelu kuitenkin tähän. Mielestäni on perheeni oma asia miten makuuhuoneet ja sängyt järjestellään meidän talossa. Järjestely johtuu meillä osittain miehen erilaisesta työ-ja unirytmistä ja se sopii meille oikein hyvin (siis myös miehelle).

aika laittaa poika omaan sänkyyn ja vaikka jo omaan huoneeseen, jos ette koko 4h perhepetiä aijo perustaa. Nyt on vielä aikaa pikkusisaruksen tuloon ja pojalle voi hyvin selittää, että on jo niin ISO, että osaa nukkua omassakin sängyssä, jossa on enemmän tilaa ja voi pitää isoa kasaa unileluja. Siinä samallahan se öytisuttelukin pitäisi jäädä ja yöuni parantua molemmilta. Sinä itsekkin tarvitset rauhallista unta nyt raskauden loppuaikaan. Sitten pojan totuttamiseen nukkumaan omineen, tarvitaan sitten isän, mummin tai vaikka kummin kaiman apua. Laita jätä poika pariksi yöksi omaan sänkyyn tai huoneeseen toisten turvin tai lähde vaikka tyttökaverille tai johonkin tapahtumaan pariksi yöksi. Kun tisu ei ole illalla saatavilla, hyvällä lykyllä kaveri nukkuu aamuun sinua muistamatta. Parissa yössö tommoiset tottuu, jos ei ole kovin sitkeää sorttia. Jos poika kuitenkin yöllä herää, niin pieni kulaus nokkamukista vettä (älä vaan enään totutta yöpulloon ja maitoon, siinä sitä vasta onkin poisoppimista ja on hampaille huono) isän tai tukihenkilön antamana voi auttaa. Itse kun et näyttäydy pojan kitistessä yöllä vähään aikaan luulisi tisukin unohtuvan. Äiti ja maidon haju voi tehdä pojan yöt levottomaksi, koska kevyen unen vaiheessa maito muistuukin mieleen ja kun poika on vähän älähtänyt, olet antanut maitoa.



Meillä yötisuttelusta loppuminen tehtiin vajaa vuotisena, mutta huuto siitäkin tuli ja mökin nurkat (juhannuksena mökillä) soi, kun vesipullo heitettiin täysillä nurkkaan. Jouduin tyytymään vastikkeeseen, mutta siitä sitten syksyllä päästiin huijaamalla eroon (eli ensin puolet vettä ja siitä maidon osuutta muutaman yön välein vähentämällä).



Yllä oleva on sinun osalta rankkaa teksitiä, mutta.. Sinulle on tulossa toinen yösyöppö ja jos et halua imettää öisin kahta, on nyt eikä kuukauden päästä tehtävä jotain. Jos vasta vauvan synnyttyä vieroitat isomman edes yösyönniltä, hän kuvittelee, että vauva on häntä tärkeämpi, kun saa syödä äidin namia yölläkin ja reilu mustasukkaisuus on tiedossa. Kun tuleva isoveli oppii nyt reilusti aikaisemmin, ettei tarvitse äitiä öisin, kun on niin iso, niin pärjäät kevään helpommin.



Voimia sinulle ja tulevalle isoveljelle, pari kova yötä tiedossa, mutta kyllä te siitä selviätte!!

Meitä ohjeistettiin neuvolasta (2v yöhulinoihin) unikouluun (en tiedä mistä ohjeet voisi printata). Lisäksi annettiin oheinen linkki vinkiksi

http://www.helsinginensikoti.fi/ie/html/bb.htm

neuvontapuhelimesta saa niin henkistä tukea / vinkkejä kuin ihan konkreettistakin, jos tarvitsee. Myös HUS sairaanhoitopiirin sivuilla taitaa olla unikouluohjeita.

kuutamoheinä:

Ja jos voi, niin mistä löytyy ne " lempeämmän unikoulun" ohjeet? Onko jollain kokemusta näin " ison" lapsen unikoulusta??

Hei,

minä lopetin viikko sitten vuoden ja kahdeksan kk ikäiseltä tissittelyn. Kävin pahimmillaan viisi kertaa yössä rinnalla. Lapsella on lastensänky parivuoteen jatkona, joten pääsi itse helposti kainalooni. Laastaroin tissin kunnolla ja esittelin sitä innokkaasti, kun lapsi pyysi tissiä päivällä ja illalla. Tissi on pipi, johon lapsi itse sanoi " AUU" . Heti ekasta yöstä nukkui rauhallisemmin. Vain kerran heräsi kaipaamaan tissiä, jolloin sama selitys pipistä rinnasta. Poika vähän aikaa silitteli rintaa ja hain sitten lämmintä rasvatonta maitoa keittiöstä. Joi ja jatkoi unta aamuun asti. Neljä yötä piti pitää laastaria, mutta sitten ei enää ole rintaa yöllä pyytänyt. Viime yö oli ensimmäinen, kun ei herännyt ollenkaan juomaan. Aamuyöstä työnsi ylävartalon meidän sänkyyn ja pari kertaa silitin selkää.



Pillimaito on ollut kätevä. Voi ottaa makkariin valmiiksi ja on sitten sopivasti huoneenlämpöistä, kun yöllä ei kylmä maito maistu. Omaan huoneeseen en vielä aio siirtää. Lapsi ainakin näyttäisi olevan tähän petijärjestelyyn tyytyväinen.



Aikaisemmin kun yritin olla imettämättä yöllä, tuli kamala huuto. Oli silloin vuoden ikäinen suunnilleen. Jaksoi huutaa kaksi tuntia keskellä yötä putkeen. Nyt ymmärsi jo selityksen ja antoi ihan käsittämättömän helposti periksi. En olisi voinut näin hyvää tulosta toivoakaan.

Meillä oli hieman vajaa 2-vuotias kun tissittely lopetettiin kertaheitolla.

Oli kokeiltu että isä nukkuu pojan kanssa, niin se taidettiin tehdä sillä viimeiselläkin kerralla. Tai sitten niin, että päätin vaan itse lujasti, että nyt ei enää anneta, ja poika halusi itse protestiksi mennä sitten omaan sänkyynsä samalla kertaa kun kerta ei saanut tissiä. Ja siellä on pysynyt, isän merkitys korostui tuossa vaiheessa. Parin kuukauden jäljestä palaili äidin kainaloon ja tissiäkin on kipeänä välillä kaiveltu haikeana esiin, muttei ole annettu, pelkkä läheisyys on auttanut. ;)



Oli sitäpaitsi meillä ainakin yllättäen helppoa kun aika oli otollinen ja oma päätös luja, jostain luin että n 2-vuotiaana olisi joku herkkyyskausi.

Tsemppiä!

Ja se auttoi myös osaltaan. Ennen vieroitusta poika söi kyllä aivan liian tiheään vieläkin vaikka monta kertaa oli yritetty vähentääkin.

Vielä lisäisin ja korostaisin, että ei ehkä kannata ojasta allikkoon, eli alkaa antaa pillimaitoa, tuttipulloa tai nokkamukia yöllä, koska kyllä lapsi selviää yön ilman juomista/syömistä.



näissä yösyömisten lopettamisissa pätee kai vähän se, että vanhempien on kestettävä lapsen huuto. en tosin usko, että noin vanha jaksaa mitään kahden tunnin hysteeristä huutokonserttia pitää :) jos jaksaa niin sitten se täytyy vaan kestää.



ja kannattaa ehkä muistaa, että yösyömisten lopettamiset eivät välttämättä automaattisesti lopeta heräilyjä. pienet vauvat ja lapset heräilevät, sillä kyllähän aikuisetkin heräilevät.