Mitä ajattelet henkilöstä joka on ylikoulutettu työtehtäväänsä

Tai saattaisin ajatella, että hyvä jos tekee mistä tykkää, jos se ensimmäinen ammatti ei ollutkaan sopiva.

Jos vielä joskus haluaa oman alan töitä tehdä niin ei ehkä kannata.



Niin kauan kuin lapset on pieniä niin eikö kannattaisi olla kotona mieluummin kuin tehdä jotain hanttihommaa joka pakottaa viemään lapset hoitoon ja josta ei tienaa mitään ja joka ei edesauta urakehitystä sen jälkeen kun lapset on isoja?

Luulin nuorempana yliopistoon mennessäni että olen uraihminen. Mutta niin vain kävi että opiskeltuani ja lapset saatuani ei pätkääkään kiinnosta kiipiä työelämän portaikossa. Olen nyt periaatteessa oman alani töissä mutta en läheskään niin vaativassa tehtävässä kuin mihin koulutukseni riittäisi. Haluan vaan sellaisen työn jossa on siedettävä olla, palkka tulee säännöllisesti eikä tarvitse miettiä työasioita vapaa-ajalla. Ahdistaa ajatus työstä, jossa pitäisi " edetä" . Kaikkein mieluiten tekisin tätä työtä osa-aikaisena mutta ainakaan siihen ei vielä ole mahdollisuutta.

Tosin siivoojan työ ei ole mitenkään helppo. Tarvitaan tietämystä siinäkin ja hirveä kiire. Fyysisesti raskasta.

ajattelisin, ettei ole parempaan työhön päässyt.

on joutunut huonompaan työhön.

Itselläni on tekninen koulutus ja työ, olen hoitovapaalla siitä ja teen silloin tällöin ihan muuta.... lapset eivät ole hoidossa vaan kotona.

Siksi teen muutakin, koska hoitovapaa vaikuttaa eläkkeeseen ja haluan pitää samaa elintasoa edes hiukan yllä mitä mulla on töissä ollessa. Ja en todellakaan halua laittaa lapsia hoitoon.

Ihan kuin ihmisarvo olisi kiinni ammatista tai koulutuksesta.



Se ettei halua lääkäriksi ei tarkoita sitä etteikö siksi voisi päästä, jos niin haluaisi.

Jos lapsesi eivät kerran ole hoidossa ja jos tienaat näistä sivuhommistasi niin paljon että sama elintaso pysyy niin eihän sinun tilanteesi ole ollenkaan sama kuin se mistä minä kirjoitin.

niin että mitääääh?

mutta säälin myös itseäni, koska teen tavallisen sihteerin työtä fm-koulutuksella

jotka eivät vain yksinkertaisesti halunneetkaan tehdä niitä dippainssin töitä ja ovat nyt ihan eri hommissa, jotka joidenkin mielestä voisivat olla säälinpaikkoja. Mutta jos ei ole kunnianhimoa, eikä kiinnosta, niin mitä helvettiä sitä kannattaa jossain ei kiinnostavassa hommassakaan olla! Päästää sitten itsensä helpommalla ja nauttii elämästä, jos taloudellisesti tulee kuitenkin toimeen! Enemmän minua säälittää ne ihmiset, jotka pyrkyröivät, vaikka haluaisivat tehdä oikeasti jotain ihan muuta!

Mutta tulevaisuuden uralle voi olla haitallista tehdä ns. hanttihommia välillä. Minä en halveksi siivoojia enkä muitakaan ja mieheni on duunari mutta jostain syystä näiden duunareiden hommien tekemistä akateemisena pidetään surkeuden huippuna tai vähintäänkin totaalisena epäonnistumisena. Ainakin ihmisten puheissa...Siksi ajattelen näin, että siitä saattaa olla tulevaisuuden työnhaussa haittaa, jos haastattelija edustaa tällaista näkemystä...Jos minä taas haastattelisin sinua, ymmärtäisin pointtisi hyvin ja pitäisin sitä hyvänä työkokemuslisänä :). Luulen kuitenkin olevani vähemmistössä...

tienaa niin mitättömän vähän, että hoitomaksujen kanssa tuskin edes rahallisesti kannattaisi.

ja tällöin luonnollisesti ammatillisen kunnianhimon puute voi olla negatiivinen piirre työnhakijassa.

tärkeää kuin mitä aiemmin kouluttautuessaan on ajatellut. Tai että ei halua liikaa paineita työstä.

Mutta jos ei pääse koulutustaan vastaavaan työhön vaikka haluaisi on tietty kurjempi juttu.

se joka sitä tekee voi olla oikeasti paremmin koulutettu kuin sinä ja hänellä voi olla myös parempi työ.... jos työ nyt voi olla parempaa.



Koska työ on aina arvokasta, oli se mitä tahansa, ihminen joka telee työtä on kunnioitettava, ei suinkaan säälittävä. Tuolla asenteella on arvot hiukan pielessä jos joutuu ihan säälimään työtä tekevää ihmistä.

henkilö on löytänyt mielekkään työn joka ei vastaa koulutusta, että hän ei ole päässyt koulutusta vastaavaan työhön, että hän on huomannut olevansa väärällä alalla, että hän priorisoi jotakin muuta kuin rahaa ... mitä siitä nyt voisi ajatella

Mitä jos se yhteiskunta ei tarjoa henkilölle koulutustaan vastaavaa työtä, vaikka ' yhteiskunta' on itse ottanut henkilön opiskelemaan ko. alalle?

hukkaan menee koulutus