tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Älkää menkö äärilaidasta toiseen. Minun kummityttöni ei uskalla näyttää äidilleen saamiaan lahjoja, koska äiti hermostuu tai vie lahjat kirpputorille. Äidillä on niin tarkka minimalistinen maku, ettei siihen sovi lapsen omat toiveet. Sisustuslehtikodissa on vähän tilaa oikealle elämälle.

Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia lahjoja ja kuinka usein ostat niitä lapselle..

Vierailija kirjoitti:

Hei kohta on hullut päivät! Sinne vaan haalimaa lisää tavaraa!

Voi kun ihmiset miettisivät vähän pidempään, tarvitsevatko uusia lakanoita pari vuotta sitten ostettujen lisäksi, tai kolmansia Niken lenkkareita, tai kymmenennet mustat kävelykengät (minulla on oikeasti työkavereita, jotka ostavat joka hullareilta kävelykengät. Niillä on töissä kaappi täynnä lähes samanlaisia kenkiä).

Katsoin kuvaston läpi eikä siellä ollut itselleni mitään mikä olisi ''pakko'' saada. Vielä pari vuotta sitten olisin ympyröinyt kuvastosta parikymmentä turhaketta, koska oli niin kiva ostaa jotain. Sitten sen tavaran voi laittaa kaappiin ja unohtaa sinne tai todeta jonkun ajan päästä, että ei tämä paita nyt niin mukava ole ja vanhallakin paistinpannulla olisi pärjännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää menkö äärilaidasta toiseen. Minun kummityttöni ei uskalla näyttää äidilleen saamiaan lahjoja, koska äiti hermostuu tai vie lahjat kirpputorille. Äidillä on niin tarkka minimalistinen maku, ettei siihen sovi lapsen omat toiveet. Sisustuslehtikodissa on vähän tilaa oikealle elämälle.

 

Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia lahjoja ja kuinka usein ostat niitä lapselle..

Mukava, että tulit mukaan ketjuun. Mutta yritetään pitää tämä ketju syyttelystä vapaana.

Täällä on monta ketjua minimalismista ja tavaran vähentämisestä, mutta tämä on ihan poikkeuksellinen paitsi pituutensa vuoksi, myös siksi että täällä kaikki kukat ovat saaneet kukkia.

Täällä pyritään kukin kohti omaa kohtuuttaan, siinä rinnalla elämästä ja kauniista asioista nauttien ja oman elämäntyylin kannalta turhakkeita etsien.

T. Ilman verhoja, joka lopultakin sai ne vanhat talvikenkänsä roskiin. Samalla lähti hyväntekeväisyyteen parit hyväkuntoiset kengät, jotka olivat jääneet raskauksien myötä epäsopiviksi. Vielä teen surutyötä juhlakenkäosastolla. Joku toinen saa toivottavasti pian kävellä koroillani kohti uusia seikkailuja, itse en enää taida voida niitä käyttää.

Mua ei kiinnosta pätkääkään shoppailu. Vaikka olisi rahaakin.

Ostan nettikirppareilta jos tarviin jotain.

Lueskelen näitä tavara ym siivousketjuja ja saan intoa laittaa aina jotain pois kierrätykseen tai ihan roskiin.

Ja mikä parasta olen herännyt omiin törkyihin joita ei aikaisemmin ole edes tiennyt olevankaan.

Uskoisin parempaan suuntaan käänteen tapahtuneen ainakin omalta osaltani, mutta puoliso säilyttää kaikki eikä oikeasti mitään voisi pois laittaa.

Mä sain tehtyä ehkä yhden tyydyttävimmistä "poistoista" ikinä. Multa on pikkuhiljaa rikkoutunut kaikki leggarit ja oli tarve uusille. Samaan aikaan minulla oli säilössä muutamat raskausleggarit odottamassa mahdollista uutta raskautta. Leikkasin masutuubit pois ja ompelin kuminauhakujan. Ei siis tarvitse lähteä ostoksille.

Uusi raskaus on hieman epätodennäköinen, enkä usko, että kukaan näitä hieman kulahtaneita leggingssejäni olisi halunnut. Lopputulos ei ollut aivan täydellinen, mutta ihan hyvä käyttötarkoitus huomioon ottaen.

Mun mielestä tässä oli vastakkain tulevaisuuden potentiaalinen hyöty ja nykyhetken todellinen hyöty. Sain täytettyä uuden tarpeen vaatteilla, jotka jo omistin.

Olisi kiva kuulla teidän muiden tuunauksista tai monikäyttöideoista!

Kodin perkaaminen jatkuu jo toista vuotta.

Olen paikallistanut meidän ongelman: muut ihmiset.

Meitä on kaksi aikuista ja yksi taapero. Ei osteta oikeastaan mitään uutta, ainoastaan

- jos jotain menee rikki eikä sitä voi korjata

- lapsen kasvaessa ostetaan tarvittavia vaatteita / kenkiä / leluja

Ongelmaksi alkavat käydä sukulaiset. Yksi täti käy joka viikko kirpparilla ja yleensä tuo meille aina 1-3 löytöä ( esim. Lapselle paidan, joku lelu jne).

Anoppi on myös kova säästämään lapsenlapsien tavaroita ja tuo meille jatkuvasti säästämiään ulkovaatteita, kenkiä ja leluja isommalta lapsenlapseltaan.

Oma äitini tapaa välimatkan vuoksi lastani harvemmin ja yrittää näköjään korvata harvemmat tapaamiset tuomalla mukanaan lahjoja.

Ja kun lapsi kasvaa koko ajan, niin sitä tavaraa tulee myös jatkuvasti lisää. Aina isompia kenkiä, isomman lapsen leluja, isompia ulkoiluvälineitä...

Onneksi saan osan tavaroista laitettua eteenpäin kirppikselle (lapsen urheiluseuralla on ilmainen kirppispöytä jonka tuotto kirpparin provision jälkeen menee seuralle), mutta sitä tavaraa tulee niin paljon, ettei kaikkea voi kirppuja ellei ään dumpata.

Täytyy vaan kestää tätä tavararumbaa, enää about 15 vuotta ja alkaa helpottaa :D

Vaatevarastot hupenevat, mutta yhä on paljon tavaraa. Tämä on useamman vuoden projekti.. elämää helpottaa jos pysyy saman painoisena.

Itse olen jo vuosia raivannut 2 kertaa vuodessa kaikki kaapit ja säilöt läpi. Aina kuitenkin löytyy poislaitettavaa silti. Tämä pitää tavaramäärät kutakuinkin järjestyksessä. Ainoa heikkous on kirjat, joita keräilen ja niistä en nyt toki aiokaan luopua. Minä voin lukea saman kirjan monta kertaa.  Kirjakeräilyssä on vaan se vika, että niitä kirjoja joita etsin, ei löydy välttämättä kissojen ja koirienkaan kanssa , vaikka kuinka kaivaisi. Lienee syynä juurikin se, että niitä on surutta heitetty roskiin. Joten rakkaat raivaajat, älkää heittäkö edes niitä vanhoja kirjoja roskiin, meitä kirjakeräilijöitä löytyy kyllä pilvin pimein tästä maasta.

Olen siinä pisteessä tavaranvähennyksen kanssa, että iloitsen kun joitain tiettyjä juttuja hajoaa :D Minulla on esimerkiksi liikaa joitain vaatteita joita ei kuitenkaan voi lahjoittaa poiskaan, kun ovat tyyliä nyppyyntyneitä t-paitoja ja alushousuja, jotka kuitenkin ovat ehjiä eli sinänsä käyttökelpoisia. Olen yrittänyt pitää niitä huonoimpia/epämieluisimpia tehokäytössä ja se alkaa tuottaa tulosta, ja viimeisten 6 kk aikana on vähintään 1 vaate/kk hajonnut kun kangas on vaan kulunut puhki. Suunnitelmissa ei ole ostaa tilalle uutta ennen kuin on oikeasti tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä1849 kirjoitti:

Minun ongelmani on, että en omista autoa, keräyspisteet ovat kaukana ja toriin ei jaksaisi alkaa kuvaamaan yksikerrallaan tavaroita. Lahjottaisin mielelläni esimerkiksi Konttiin, mutta lähdenkö oikeasti ison jätesäkin kanssa ekana bussilla ja sitten metrolla ja sitten kävelleen itiksen läpi kantaen jätesäkkiä. Mielelläni en ryhtyisi tuohon. Roskiinkaan en haluaisi heittää hyviä tavaroita ja meidän taloyhtiössä ei ole roskakatosta vaan roskapussit heitetään pienestä avautuvasta luukusta, jossa ne kulkeutuvat putken kautta isoon jätekonttiin. Esimerkkinä minulta löytyy turhanpanttina ylimääräinen moppi. Näitä tälläisiä tavaroita on paljon ja en vain keksi, että minne ne lahjoitan. Voihan sitä kai laittaa toriin, että lahjoitetaan moppi, mutta kovin suuri vaiva ensimmäisenä tehdä ilmoitus ja sitten sopia noudosta. Jos kukaan nyt moppia noutaa..

Mulla sama, ei autoa käytössä ja joudun itse rahtaamaan kaiken kierrätykseen. Ei vaan auta, omatunto ei salli roskiin heittämistä vaikka se helpointa olisi. Niinpä olen sitten vienyt pari säkkiä kerrallaan vapaina viikonloppuina kierrätyskeskukseen tavaraa. Joudun menemään tunnin matkan kahdella bussilla ja kävelemään onneksi vain puoli kilsaa kassien kanssa. Pieni helpotuksen tunne tulee aina kun saa sen pari kassia pois nurkista, varmaan ostan skumppapullon sitä hetkeä varten kun vihdoin on kaapit kondiksessa :D Lumppuja olen vienyt roskapusseissa muutaman kerran H&M-liikkeeseen, mutta sekin vaatii aina oman suunnittelunsa, että onnistuu sellaisella kaupunkikäynnillä, että voi mennä suoraan hooämmään eikä tarvitse kulkea sen roskapussin kanssa ympäri kaupunkia.

Sama juttu. Siksi siivoan kaapit 2-3 kertaa vuodessa jolloin tavarat on helpompi kuljettaa julkisissa. Isompaan kasaan voi tosiaan pyytää kohdetta noutamaan kaiken kerralla.

polta kaikki idiootti

Vierailija kirjoitti:

Olen siinä pisteessä tavaranvähennyksen kanssa, että iloitsen kun joitain tiettyjä juttuja hajoaa :D Minulla on esimerkiksi liikaa joitain vaatteita joita ei kuitenkaan voi lahjoittaa poiskaan, kun ovat tyyliä nyppyyntyneitä t-paitoja ja alushousuja, jotka kuitenkin ovat ehjiä eli sinänsä käyttökelpoisia. Olen yrittänyt pitää niitä huonoimpia/epämieluisimpia tehokäytössä ja se alkaa tuottaa tulosta, ja viimeisten 6 kk aikana on vähintään 1 vaate/kk hajonnut kun kangas on vaan kulunut puhki. Suunnitelmissa ei ole ostaa tilalle uutta ennen kuin on oikeasti tarvetta.

Tämä olisi voinut olla mun kirjoittama. Sillä erotuksella, että käytän vieläkin niitä reikäisiä. Tarvitsisin uusia tilalle, mutta en ole päässyt kovinkaan monesti ostoksille ja olen aika tarkka uusien vaatteiden materiaaleista. Haluan myös olla varma istuvuudesta, sillä en halua enää yhtään "sinnepäin" vaatetta itselleni.

"Samaan aikaan minulla oli säilössä muutamat raskausleggarit odottamassa mahdollista uutta raskautta"

-tuossahan kiteytyy asian ydin.   Ei sitä tiedä jos tarttee niitä suksia millä ei ole hiihdetty 10 vuoteen yms.

Itse laitan pois jos en ole vuoteen käyttänyt, oli se tavara mitä hyvänsä, kierrätykseen vaan.

Ostan sitte uutta jos tarvii, eikä ole tarvinnut ostaa uutta fillaria, tai niitä lumikenkiä,,,,

Olen laittanut pois mm. kuluneita vaatteita. Esim. kuluneet alushousut ovat kamalinta mitä voi olla, joka kerta vessassa näet ne ja toivot, ettet joudu kolariin. Nehän laskevat mielialaa jatkuvasti! Liian pienet vaatteet, joihin et ole koskaan sopinut. Voi säilyttää muutaman sellaisen joihin on todistettavasti joskus sopinut, koska se on vielä mahdollista ja niitä voi pitää "motivaatiovaatteina", joita sovitellaan kun pullanpala on menossa suuhun, mutta ne joihin ei ole koskaan sopinut.. ei. Kengät jotka hiertävät. Et tule kulkemaan kannettuna ja takseissa, harvemmin istuskelet jossain kauniit kengät jalassa. Sinulla on toimivat jalat, hitto soikoon, pois ne ikävät kengät.

Virheostokset. Ne olivat virheitä. Sinun ei tarvitse kantaa todisteita virheistäsi mukana.

Ne noin 1000 negatiivia viimeisiltä 30 vuodelta, joita et ole koskaan tarvinnut. Pane nekin roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen laittanut pois mm. kuluneita vaatteita. Esim. kuluneet alushousut ovat kamalinta mitä voi olla, joka kerta vessassa näet ne ja toivot, ettet joudu kolariin. Nehän laskevat mielialaa jatkuvasti! Liian pienet vaatteet, joihin et ole koskaan sopinut. Voi säilyttää muutaman sellaisen joihin on todistettavasti joskus sopinut, koska se on vielä mahdollista ja niitä voi pitää "motivaatiovaatteina", joita sovitellaan kun pullanpala on menossa suuhun, mutta ne joihin ei ole koskaan sopinut.. ei. Kengät jotka hiertävät. Et tule kulkemaan kannettuna ja takseissa, harvemmin istuskelet jossain kauniit kengät jalassa. Sinulla on toimivat jalat, hitto soikoon, pois ne ikävät kengät.

Virheostokset. Ne olivat virheitä. Sinun ei tarvitse kantaa todisteita virheistäsi mukana.

Ne noin 1000 negatiivia viimeisiltä 30 vuodelta, joita et ole koskaan tarvinnut. Pane nekin roskiin.

Anteekis, mutta nyt olen kanssasi eri mieltä.

- alusvaatteet: jos joudut kolariin, niin sun alusvaatteet ovat viimeinen asia mikä sua siinä hetkellä kiinnostaa, oikeasti. Ja voin kertoa että hoitohenkilökuntaa ei a) kiinnosta sun alusvaatteet käpyjäkään ja b) he ovat jo nähneet kaiken, eli ei todellakaan kiinnosta eikä järkytä

-> sen sijaan vanhat alusvaatteet voi ottaa mukaan reissuun ja heittää siellä käytön jälkeen pois, niin että ei tarvitse niitä raahata takaisin kotiin.

- negatiivit: ne on hyvä ehkä säilyttää, koska niissä saattaa olla lapsesi, joka on syntynyt ennen digiaikaa, tärkeät lapsuuskuvat ja muita kuvia, joita ei saa ikinä enää takaisin.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksella on ilmainen noutopalvelu. Lisätietoja löytyy netistä :)

Vuos sitten sama ahdistus. Vitutt* suorastaan tulla töistä kotiin, kämppä tosi tunkkanen.. Sit istuttii vaimon kans alas ja päätettiin että kaikki ylimääränen veks. Viikko lajiteltiin, kirppis ja kaatopaikka kasoihin. Kämpän koko kasvo puolella, maalattiin pari seinää. Nyt on niin paljon raikkaampaa.

jos näen mieluisan vaatteen hinta: 69-99

mieluisan takin hinta:150-200

ihanan tuoksun hinta 50-100

kivat kengät hinta 69-120

Ei tursua kaapit ei....;(

ei oo rahaa..rahat menee asuntolainaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen laittanut pois mm. kuluneita vaatteita. Esim. kuluneet alushousut ovat kamalinta mitä voi olla, joka kerta vessassa näet ne ja toivot, ettet joudu kolariin. Nehän laskevat mielialaa jatkuvasti! Liian pienet vaatteet, joihin et ole koskaan sopinut. Voi säilyttää muutaman sellaisen joihin on todistettavasti joskus sopinut, koska se on vielä mahdollista ja niitä voi pitää "motivaatiovaatteina", joita sovitellaan kun pullanpala on menossa suuhun, mutta ne joihin ei ole koskaan sopinut.. ei. Kengät jotka hiertävät. Et tule kulkemaan kannettuna ja takseissa, harvemmin istuskelet jossain kauniit kengät jalassa. Sinulla on toimivat jalat, hitto soikoon, pois ne ikävät kengät.

Virheostokset. Ne olivat virheitä. Sinun ei tarvitse kantaa todisteita virheistäsi mukana.

Ne noin 1000 negatiivia viimeisiltä 30 vuodelta, joita et ole koskaan tarvinnut. Pane nekin roskiin.

Anteekis, mutta nyt olen kanssasi eri mieltä.

- alusvaatteet: jos joudut kolariin, niin sun alusvaatteet ovat viimeinen asia mikä sua siinä hetkellä kiinnostaa, oikeasti. Ja voin kertoa että hoitohenkilökuntaa ei a) kiinnosta sun alusvaatteet käpyjäkään ja b) he ovat jo nähneet kaiken, eli ei todellakaan kiinnosta eikä järkytä

-> sen sijaan vanhat alusvaatteet voi ottaa mukaan reissuun ja heittää siellä käytön jälkeen pois, niin että ei tarvitse niitä raahata takaisin kotiin.

- negatiivit: ne on hyvä ehkä säilyttää, koska niissä saattaa olla lapsesi, joka on syntynyt ennen digiaikaa, tärkeät lapsuuskuvat ja muita kuvia, joita ei saa ikinä enää takaisin.

Minulla on laatikollinen papan vanhoja negatiiveja. Pitäisi kehittää kuvat, koska on vain vähän kuvia jotka otettu ennen 70-lukua. Pappa oli vielä ammatiltaan valokuvaaja, joten luultavasti ihan kelpo otoksia.