tavarapaljous :(

Tavaroiden raivaaminen on ollut menestyksekästä, mutta uusien hankkiminen ottaa lujille. Lasten syysvaatteet pitää päivittää. Kirpputoreilla kulkeminen on hirveää: ryönää joka puolella. Kaupoissa ei ole paljon sen parempi fiilis. Hirveät kasat huonolaatuista roinaa.

Itse voisin kulkea ilman syystakkia, jos en just mieleistä löydä. Lapsia ei voi laittaa tarhaan ilman varusteita ja varavarusteita ja huoh...

T. Ilman verhoja.

Voi voi. Kun en jaksa laittaa kämppää kuntoon.

Mun piti pitää kotikirppis...

Tavaraa ja leluja on paljon!

Mulla oli onneksi täällä isosisko apuna viime viikolla kun nyt muutan opiskelijayksiöön Jyväskylään. Valaistuin itsekin siitä turhan tavaran määrästä ja nyt jatkossa pyrin karsimaan turhia tavaroita.:)

T: 22-vuotias nuori mies/poika

Aikoinaan lupasin itselleni, että vähennän 100 tavaraa ja merkitsen jokaisen päivämäärän kera pieneen vihkoon. Näin poisto konkretisoitui ja pikkuhiljaa huomasin siivonneeni pois satoja tavaroita (lahjoitin, Fida, UFF, huuto.net, roskiin). Leluja annoin mm. lasteni päiväkotiin ja saivat valita sinne sopivat. Lasteni tärkeimmät lapsuustavarat pakkasin pahvilaatikkoon varastoon talteen.

Lisäksi keräsin samaa tuotetta olevat (shampoot/rasvat/kynttilät/kynät/korut jne.) aina samaan paikkaan, jotta huomasin kuinka paljon niitä olikaan ja ettei niitä tosiaan tarvitse ostaa seuraavalla kauppareissulla.

Vaatteet vedin jokaisen erikseen päälle ja mietin, että laittaisinko sen huomenna töihin/juhliin/iltamenoihin. Mikäli en ollut aivan varma poisheittämisestä niin laitoin vaatteen päälle esim. töihin. Siten tuli todettua monen rievun kohdalla, että ei enää päälle toista kertaa...

Mistä sais konkreettista apua tähän hommaan?

Vierailija kirjoitti:

Mistä sais konkreettista apua tähän hommaan?

Suomessahan on ihan ammattijärjestäjiä, kannattaa selvitellä löytyisikö omalta paikkakunnalta. Jos ei löydy tai ei ole rahaa palkata, niin voisithan kysyä jotain perheenjäsentä tai ystävää auttamaan? Toisen tavaroihin pystyy suhtautumaan paljon rationaalisemmin kuin omiinsa. Tsemppiä!

Kivaa, kun keskustelu jatkuu :)

Mulla viime aikoina mietintää ovat aiheuttaneet vaatteet. Lempivaatteet alkaa olla kulahtaneita, mutta tuntuu, ettei kaupastakaan oikein löydy mieleistä uutta. Kun ei ole kovin paljon aikaakaan kierrellä etsimässä. Kotonahan nuo menee ihan hyvin ja näin kotiäitinä kotipäiviä on eniten. Olisi kuitenkin kiva (ja tarpeenkin!) pystyä pukeutumaan siististi kyläilyille ja harrastuksiin, ja vieläpä niin, ettei aina tarvitsisi käyttää niitä muutamaa hienompaa paitaa. Tällä hetkellä siistiä vaatetta on liian vähän ja rönttävaatetta liian paljon.

Onnekseni muutaman viskoosivaatteen saan pelastettua höyläämällä nukat kertakäyttöisellä partahöylällä. En olisi uskonut, että noita voi höylätä, kun ovat melko ohuita, mutta lopputulos on siisti, eikä kokeilun perusteella näyttänyt reikiäkään tulevan. Nyt vaan kun vielä olisi aikaa tuolle operaatiolle, kun on kuitenkin aika hidasta puuhaa. Mutta tämä on mun mielestä ihan parasta touhuilua tällä saralla; että huonoon kuntoon menneet vaatteet saa huollettua ja siten niiden elinkaarta pidennettyä. Näin vaatteesta saa enemmän hyötyä, eikä etenkään tarvitsisi ostaa uutta tilalle. Siirsin nämä vaatteet jo aiemmin kotivaatteiksi nukkaisuuden takia, mutta nyt pääsevät takaisin normaaliin käyttöön.

Muutamasta vaaleasta paidasta on kainalot aika ikävän näköiset. Yritin pelastaa niitä sitruuna-suola-käsittelyllä joka jossakin mainittiin ratkaisuksi, mutta lopputulos oli huonompi kuin ennen käsittelyä. Tuntuu jotenkin syntiseltä heittää tällaisia vaatteita pois, kun paita muuten siisti. Kun ei sitä koti-, mökki- ja remppavaatettakaan ihan valtavaa määrää tarvitse.

Missä teillä menee vaatteiden kunnossa raja? Milloin siirtyy kotivaatteeksi ja milloin on aika laittaa tekstiilijätteeseen?

Silloin kun ei ollut lasta vielä, tavaraa ja vaatetta oli murto-osa nykyisestä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="22.04.2014 klo 12:30"]

Täällä toinen hamsteri. Mua on auttanut katsoa esim. Himohamstraajat-ohjelmaa yms. Netistä löytää kans paljon juttuja tavaranraivauksesta. Tsemppiä sulle!

 

Mullakin on jotain pientä hamsteritaipumusta. Mun mielestä noita hamstrausohjelmia saisi tulla joka päivä, motivoi kummasti!

YouTubesta löytyy! :)

Terapeuttista jotenkin!

Vierailija kirjoitti:

Kivaa, kun keskustelu jatkuu :)

Mulla viime aikoina mietintää ovat aiheuttaneet vaatteet. Lempivaatteet alkaa olla kulahtaneita, mutta tuntuu, ettei kaupastakaan oikein löydy mieleistä uutta. Kun ei ole kovin paljon aikaakaan kierrellä etsimässä. Kotonahan nuo menee ihan hyvin ja näin kotiäitinä kotipäiviä on eniten. Olisi kuitenkin kiva (ja tarpeenkin!) pystyä pukeutumaan siististi kyläilyille ja harrastuksiin, ja vieläpä niin, ettei aina tarvitsisi käyttää niitä muutamaa hienompaa paitaa. Tällä hetkellä siistiä vaatetta on liian vähän ja rönttävaatetta liian paljon.

Onnekseni muutaman viskoosivaatteen saan pelastettua höyläämällä nukat kertakäyttöisellä partahöylällä. En olisi uskonut, että noita voi höylätä, kun ovat melko ohuita, mutta lopputulos on siisti, eikä kokeilun perusteella näyttänyt reikiäkään tulevan. Nyt vaan kun vielä olisi aikaa tuolle operaatiolle, kun on kuitenkin aika hidasta puuhaa. Mutta tämä on mun mielestä ihan parasta touhuilua tällä saralla; että huonoon kuntoon menneet vaatteet saa huollettua ja siten niiden elinkaarta pidennettyä. Näin vaatteesta saa enemmän hyötyä, eikä etenkään tarvitsisi ostaa uutta tilalle. Siirsin nämä vaatteet jo aiemmin kotivaatteiksi nukkaisuuden takia, mutta nyt pääsevät takaisin normaaliin käyttöön.

Muutamasta vaaleasta paidasta on kainalot aika ikävän näköiset. Yritin pelastaa niitä sitruuna-suola-käsittelyllä joka jossakin mainittiin ratkaisuksi, mutta lopputulos oli huonompi kuin ennen käsittelyä. Tuntuu jotenkin syntiseltä heittää tällaisia vaatteita pois, kun paita muuten siisti. Kun ei sitä koti-, mökki- ja remppavaatettakaan ihan valtavaa määrää tarvitse.

Missä teillä menee vaatteiden kunnossa raja? Milloin siirtyy kotivaatteeksi ja milloin on aika laittaa tekstiilijätteeseen?

Kiitos höyläysvinkistä!

Odotan innolla että taloyhtiöissä alkaa pakollinen tekstiilinkierrätys eli tulee tekstiiliroskis. Helpottaa rönttävaatteiden poistoa.

Mikään ei siirry kotivaatteeksi. Elämä on liian lyhyt kulkea alempitasoisissa vaatteissa, ja kun vaatteita on muutenkin aika paljon, niin eihän niitä kaikkia ehdi millään pitää, jos niitä kivoja hilloaa vain jotain tiettyä tarkoitusta varten. Mä voin kaikissa vaatteissani lähteä ihmisten ilmoille. Tai olla kotona ja syödä sipsejä.

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei siirry kotivaatteeksi. Elämä on liian lyhyt kulkea alempitasoisissa vaatteissa, ja kun vaatteita on muutenkin aika paljon, niin eihän niitä kaikkia ehdi millään pitää, jos niitä kivoja hilloaa vain jotain tiettyä tarkoitusta varten. Mä voin kaikissa vaatteissani lähteä ihmisten ilmoille. Tai olla kotona ja syödä sipsejä.

Niin, jos sulla on loppuiäksesi vaatteita, eikä tarvetta ostaa uusia, tuo on ihan hyvin ja loogisesti ajateltu. Ikävä kyllä useimmat meistä ovat sen verran pinnallisia, että haluavat käyttää muodikkaita vaatteita - jos ei ihan pikamuotia niin ainakin farkkujen summittaista lahjeleveyttä seuraten. Ja sitten sille vanhalle on tehtävä jotain. Kotivaatteina pito on sikäli viisasta, että siinä ei ainakaan anneta nuhruista vaatetta muiden riesaksi.

Kiersin juuri keskikokoisen kaupungin kaikki kirppikset lasten syyshankintoja varten, ja tuli mietittyä aika paljon tuota pitokelpoisten problematiikkaa. Yhtenä ääripäänä oli käsittämätön kasa kamaa, joista ei oltu vaivauduttu poistamaan edes lappuja. Hyvä niin, kellepä ei kelpaisi aivan uudet lasten välikausihousut halvalla.

Toisena ääripäänä monella ihmisellä näyttää olevan ajatus, että kainaloista kellastuneet omat paidat tai polvesta reikiintyneet lapsen kurahousut voi viedä myyntiin. Kirpparipöydältä ne epäilemättä päätyvät jalomielisesti hyväntekeväisyyslootaan. Eli ajatellaan, että jossakin (ihan Suomessa) on alempitasoisia ihmisiä, joille kelpaa minun hikeni polttama paita. Se on eettisesti aika arveluttava ajatus, jos on vaatteiden roskiin heittäminenkin.

Ja yhtenä pohdintani sivujunteena varsinkin meillä toimistotyöläisillä on paljon vaatteita, joita ei voi edes mökillä käyttää loppuun. Nuhruisella kotelomekolla ei hakata halkoja - mutta niitäkin kirpparilla piisasi. Samoin likaisia dry clean only -vaatteita. Vaatteen arvo on niin halpa, ettei sitä viitsitä edes pesettää. Silitysrautakin näyttää olevan monelle tuntematon käsite. Ilahdutti nähdä muutamassa loosissa oikein huollettuja, paikattujakin, vaatteita.

En keksi oikein muuta ratkaisua kuin pyrkiä hyvin maltilliseen määrään vaatteita, jotka voi materiaalinsa ja käyttötarkoituksensa puolesta pitää mahdollisimman hyvin loppuun.

Ilman verhoja.

Vierailija kirjoitti:

Kivaa, kun keskustelu jatkuu :)

Mulla viime aikoina mietintää ovat aiheuttaneet vaatteet. Lempivaatteet alkaa olla kulahtaneita, mutta tuntuu, ettei kaupastakaan oikein löydy mieleistä uutta. Kun ei ole kovin paljon aikaakaan kierrellä etsimässä. Kotonahan nuo menee ihan hyvin ja näin kotiäitinä kotipäiviä on eniten. Olisi kuitenkin kiva (ja tarpeenkin!) pystyä pukeutumaan siististi kyläilyille ja harrastuksiin, ja vieläpä niin, ettei aina tarvitsisi käyttää niitä muutamaa hienompaa paitaa. Tällä hetkellä siistiä vaatetta on liian vähän ja rönttävaatetta liian paljon.

Onnekseni muutaman viskoosivaatteen saan pelastettua höyläämällä nukat kertakäyttöisellä partahöylällä. En olisi uskonut, että noita voi höylätä, kun ovat melko ohuita, mutta lopputulos on siisti, eikä kokeilun perusteella näyttänyt reikiäkään tulevan. Nyt vaan kun vielä olisi aikaa tuolle operaatiolle, kun on kuitenkin aika hidasta puuhaa. Mutta tämä on mun mielestä ihan parasta touhuilua tällä saralla; että huonoon kuntoon menneet vaatteet saa huollettua ja siten niiden elinkaarta pidennettyä. Näin vaatteesta saa enemmän hyötyä, eikä etenkään tarvitsisi ostaa uutta tilalle. Siirsin nämä vaatteet jo aiemmin kotivaatteiksi nukkaisuuden takia, mutta nyt pääsevät takaisin normaaliin käyttöön.

Muutamasta vaaleasta paidasta on kainalot aika ikävän näköiset. Yritin pelastaa niitä sitruuna-suola-käsittelyllä joka jossakin mainittiin ratkaisuksi, mutta lopputulos oli huonompi kuin ennen käsittelyä. Tuntuu jotenkin syntiseltä heittää tällaisia vaatteita pois, kun paita muuten siisti. Kun ei sitä koti-, mökki- ja remppavaatettakaan ihan valtavaa määrää tarvitse.

Missä teillä menee vaatteiden kunnossa raja? Milloin siirtyy kotivaatteeksi ja milloin on aika laittaa tekstiilijätteeseen?

Mustissa vaatteissa ei tule tuota kellastumisilmiötä, suosittelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kivaa, kun keskustelu jatkuu :)

Mulla viime aikoina mietintää ovat aiheuttaneet vaatteet. Lempivaatteet alkaa olla kulahtaneita, mutta tuntuu, ettei kaupastakaan oikein löydy mieleistä uutta. Kun ei ole kovin paljon aikaakaan kierrellä etsimässä. Kotonahan nuo menee ihan hyvin ja näin kotiäitinä kotipäiviä on eniten. Olisi kuitenkin kiva (ja tarpeenkin!) pystyä pukeutumaan siististi kyläilyille ja harrastuksiin, ja vieläpä niin, ettei aina tarvitsisi käyttää niitä muutamaa hienompaa paitaa. Tällä hetkellä siistiä vaatetta on liian vähän ja rönttävaatetta liian paljon.

Onnekseni muutaman viskoosivaatteen saan pelastettua höyläämällä nukat kertakäyttöisellä partahöylällä. En olisi uskonut, että noita voi höylätä, kun ovat melko ohuita, mutta lopputulos on siisti, eikä kokeilun perusteella näyttänyt reikiäkään tulevan. Nyt vaan kun vielä olisi aikaa tuolle operaatiolle, kun on kuitenkin aika hidasta puuhaa. Mutta tämä on mun mielestä ihan parasta touhuilua tällä saralla; että huonoon kuntoon menneet vaatteet saa huollettua ja siten niiden elinkaarta pidennettyä. Näin vaatteesta saa enemmän hyötyä, eikä etenkään tarvitsisi ostaa uutta tilalle. Siirsin nämä vaatteet jo aiemmin kotivaatteiksi nukkaisuuden takia, mutta nyt pääsevät takaisin normaaliin käyttöön.

Muutamasta vaaleasta paidasta on kainalot aika ikävän näköiset. Yritin pelastaa niitä sitruuna-suola-käsittelyllä joka jossakin mainittiin ratkaisuksi, mutta lopputulos oli huonompi kuin ennen käsittelyä. Tuntuu jotenkin syntiseltä heittää tällaisia vaatteita pois, kun paita muuten siisti. Kun ei sitä koti-, mökki- ja remppavaatettakaan ihan valtavaa määrää tarvitse.

Missä teillä menee vaatteiden kunnossa raja? Milloin siirtyy kotivaatteeksi ja milloin on aika laittaa tekstiilijätteeseen?

Mustissa vaatteissa ei tule tuota kellastumisilmiötä, suosittelen.

Ei, mutta kyllä ne kainalot silti pinttyvät ja muuttuvat koppuraisemmiksi (ja vaaleammiksi ehkä dödön takia?) kun käyttää samaa paitaa tarpeeksi pitkään. Siis useita vuosia aktiivikäyttöä, jos kangas vaan sen kestää.

Mutta musta (tai kirjava tumma) paita on siltikin pitkäikäisin kainaloiden osalta.

Mulla on vaatteiden kokonaismäärä tosiaan melko maltillinen, ja siitä olen tyytyväinen. Ongelma on lähinnä kotivaatteiden-siistien vaatteiden suhteessa. Ja ne siistit vaatteet ovat pikemminkin vähän turhankin ahkerassa käytössä ja kuluvat siksi. Lisäksi tuntuu jotenkin nololta kuitenkin liikkua aina muutamissa samoissa asuissa, ja siksikin olisi kivaa, että siistejä asuja olisi enemmän.

Mulla ei ekologinen omatunto antaisi periksi laittaa vaatteita tekstiilijätteeseen heti kun ne kulahtavat sen verran, ettei niitä viitsi ihmisten ilmoilla pitää. Kivaahan se olisi -puhtaasti omalta kannalta katsottuna- jos kaikki vaatteet olisivat niin hienoja ja hyväkuntoisia, että voisi lähteä vaikka suoraan kaupungille tai pihaan kaartavat yllätysvieraat eivät aiheuttaisi halua käydä vaihtamassa vaatteet.

Tuo ekologinen näkökulma on aiheuttanut sen, että mulla on paljon kotivaatteena sellaisia vaatteita, jotka joku muu olisi varmaan aikoja sitten nakannut menemään. Myös nuo kainaloista kellastuneet menee vielä lenkkeillessä. Tuntuu, että vaatteet menee verrattain nopeasti siihen kuntoon, etteivät ole enää julkisille paikoille sopiviä, mutta eivät sitten ahkerassakaan käytössä kotivaatteena kulu ikinä puhki-puhki.

Uusien vaatteiden hankkiminenkaan ei ole mielestäni välttämättä ratkaisu. Ostin huhtikuussa itselleni uuden hupparin, ja jo nyt -neljä kuukautta myöhemmin- väri alkaa olla kauhtunut, vaikka käyttö ei ole mitenkään erityisen runsasta ollut. Ostettaessa vaate vaikutti laadukkaalta, mutta todellisuus oli valitettavasti toinen.

Edellinen oli se aiempi vaatepohtija.

Kaikella on näköjään tarkoituksensa. Kierrettyäni päivän kirppiksiä ja nähtyäni tuhansia roskiskuntoisia vaatekappaleita olinkin lopulta valmis poistamaan roskiin kolmet omat kenkäni ja yhdet lapsen likaiset sandaalit. Kaikkia olisi teoriassa voinyt käyttää, mutta itse en halunnut, ja toisia (kuten lapsen pikkusisarusta) olisi ollut liian julmaa niillä rangaista.

Tämä on juuri sitä harmaata aluetta, joka jakaa tunteita, aiheuttaa päänvaivaa ja lykkää päätöksiä. Kehitysmaassa kaikki nuo kengät olisivat olleet pidettävissä tai korjattavissa. Mutta emme elä kehitysmaassa.

T. Ilman verhoja.

Omat tavarat minimissä, mutta en osaa olla ostamatta lapsille leluja useimmiten kirppareilta... Siis ostan niitä ilman että edes toivovat niitä. Ja jos ovat mukana niin annan helposti periksi heidän haluamisilleen.

Jotenkin oma "sisäinen lapsi" innostuu vaan joistain leluista. Ehkä olisin itse lapsena halunnut leikkiä sellaisella. Toki myös pihinä keksii, että nyt kun saa halvalla on pakko ostaa.

Nyt pitäisi alkaa karsimaan leluja jotenkin, mutta toki tärkeintä olisi saada katkeamaan lelujen hallitsematon hankinta.

Minkäs teet puolisolle, joka hamstraa eikä pysty luopumaan edes vaatteistaan, jotka ovat liian pieniä ja 15v. vanhoja?! Ei auta järkipuhe. Ei ota apua vastaan, jos yhdessä siivottaisiin kaapit. Suorastaan suuttuu, kun edes uskaltaa ehdottaa tavaroiden karsimista. Ostaa kirjoja, elokuvia ( näitäkin lähemmäs tuhat!) , ostaa uutta lasinpesunestettä, jota on ennestään 20l...ihan pieniä esimerkkejä nämä.

Minua ahdistaa ja suututtaa tämä touhu! Asutaan ahtaasti, 4henkeä kolmiossa ja joka kaappi turskaa tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Omat tavarat minimissä, mutta en osaa olla ostamatta lapsille leluja useimmiten kirppareilta... Siis ostan niitä ilman että edes toivovat niitä. Ja jos ovat mukana niin annan helposti periksi heidän haluamisilleen.

Jotenkin oma "sisäinen lapsi" innostuu vaan joistain leluista. Ehkä olisin itse lapsena halunnut leikkiä sellaisella. Toki myös pihinä keksii, että nyt kun saa halvalla on pakko ostaa.

Nyt pitäisi alkaa karsimaan leluja jotenkin, mutta toki tärkeintä olisi saada katkeamaan lelujen hallitsematon hankinta.

Mulla oli sama ongelma, myös lastenvaatteiden kanssa, aina tultiin kotiin muovikassillisen kanssa mikä ei maksanut kuin muutaman euron. Mutta lopetettiin kirppareilla käyminen niin se ongelma poistui kokonaan, nyt muutama vuosi myöhemmin saatetaan pyörähtää kirpparilla huvin vuoksi mutta ei tulisi enää mieleenikään ottaa mitään rojuja mukaan sieltä vaikka olisi kuinka halpaa.