tavarapaljous :(
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19830)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti tulla ihan kommentoimaan, että noin vuosi taisi mennä siihen, että kahden lakanasetin vaihtelu alkoi kyllästyttää. Kävin siis joskus aiemmin kommentoimassa, että meillä on kahdet lakanat tehokäytössä, toiset käytössä ja toiset pesussa tai kaapissa puhtaana. Loput ovat olleet varastoituna.
Nyt vaihdoin toisen setin tilalle tuolta varastosta yhdet. Kaikki meidän lakanat on jo vuosia vanhoja, ja taisi ahkerampi käyttö kuluttaa molempia lakanasettejä aika paljon. Vanhemmat alkaa olla jo kauhtuneita väreiltään, vaikka kangas onkin vielä ihan paksua ja ehjää. Ja nämä tehokäytöstä poistetut lakanat meni takaisin varastoon, sillä pidän vielä näistä, vaikka värit tosiaan haalistuneet. Kunhan nyt kaipasi vaihtelua. Onneksi sitä löytyi omasta varastosta, eikä kaupasta :)
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kaikesta ei kannata luopua, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Kunhan se varasto vaan on sopivan kokoinen eikä liian iso. Itselläni taitaa olla vähän liikaa lakanoita eli täytyy ottaa osa niistä tehokäyttöön, että jos ne vaikka hajoaisivat ja saisin sitten heitettyä ne pois.
En minä ainakaan halua varastoa, jossa säilöä jotain vuodevaatteita. Minusta kahden setin vuorottelu on mainio menetelmä ja sitten kun tarvitsee uuden parin, ostaa sen ja vanha roskiin.
Ei minustakaan kannata perustaa varastoa jollei niitä lakanoita ole jo ennestään liikaa (ts. haalia niitä kaupoista jos tarvetta ei ole). Sen sijaan jos lakanoita on jo kulkeutunut kotiin enemmän kuin olisi tarpeen on oikein hyvä idea ottaa parit (nuhjuisimmat) tehokäyttöön ja varastoida loput siksi aikaa että käytössä olevat hajoavat - tai, jos tuntee olevansa vaihtelunhaluinen, haluaakin ottaa eri lakanat tehokäyttöön.
Lakanat ovat loppujen lopuksi kulutustavaraa. Toki sen varaston koko kannattaa pitää fiksuna, yksineläjä ei välttämättä tarvitse 20 varastoitua pussilakanaa, mutta 3 voisi olla vielä ihan hyvä ratkaisu pakattuna tiiviisti vaikka yläkaappiin.
Ootteko huomanneet että jotkut parinkymmenen vuoden takaiset vuodevaatteet on kestävämpiä kuin uudet, vaikka olisi saman valmistajan tuotteita? Viety tuotanto halpamaihin ja heti huonontunut laatu vaikka hinta ei välttämättä halventunut. Myös esim. Barbie nuket on nykyään halpiskaman oloisia vaikka merkistä maksetaan enemmän kuin niistä oikeista halpisnukeista. Omat kasari-barbiet kestävämpiä kuin nykyiset. Toki vissiin käytetty jotain myrkkymuovia niissä.
onneksi kirppareilta löytää välillä vanhoja hyviä kankaita ja lelujakin.
Tavaraa karsimassa kun muutto tulossa. Otan tavaroita hyllystä ja iskee dilemmoja mitä voisi vähentää niistä yläkaapeista joissa on vähän käytössä olevaa käyttötavaraa.
Jatkojohtoja löytyy iso muovipussillinen. Jäänteitä kämpästä jossa oli liian vähän sähköpistokkeita. Silti ei tunnu helpolta viedä niitä kierrätykseen kun monesti niitä joutunut ostamaan lisää yllättävien tarpeiden vuoksi. Esim. jouluvalot vaatii jatkojohtoa jne. Vaikeaa arvioida mikä olisi oikea määrä. Miten ootte ratkaisseet tällaiset pulmat?
Ei auta pidellä johtoa kädessä ja konmarin tapaan miettiä tuottaako tämä iloa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti tulla ihan kommentoimaan, että noin vuosi taisi mennä siihen, että kahden lakanasetin vaihtelu alkoi kyllästyttää. Kävin siis joskus aiemmin kommentoimassa, että meillä on kahdet lakanat tehokäytössä, toiset käytössä ja toiset pesussa tai kaapissa puhtaana. Loput ovat olleet varastoituna.
Nyt vaihdoin toisen setin tilalle tuolta varastosta yhdet. Kaikki meidän lakanat on jo vuosia vanhoja, ja taisi ahkerampi käyttö kuluttaa molempia lakanasettejä aika paljon. Vanhemmat alkaa olla jo kauhtuneita väreiltään, vaikka kangas onkin vielä ihan paksua ja ehjää. Ja nämä tehokäytöstä poistetut lakanat meni takaisin varastoon, sillä pidän vielä näistä, vaikka värit tosiaan haalistuneet. Kunhan nyt kaipasi vaihtelua. Onneksi sitä löytyi omasta varastosta, eikä kaupasta :)
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kaikesta ei kannata luopua, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Kunhan se varasto vaan on sopivan kokoinen eikä liian iso. Itselläni taitaa olla vähän liikaa lakanoita eli täytyy ottaa osa niistä tehokäyttöön, että jos ne vaikka hajoaisivat ja saisin sitten heitettyä ne pois.
En minä ainakaan halua varastoa, jossa säilöä jotain vuodevaatteita. Minusta kahden setin vuorottelu on mainio menetelmä ja sitten kun tarvitsee uuden parin, ostaa sen ja vanha roskiin.
Minä olen tuo alkuperäinen kahden setin vaihtelija. Minusta olisi ollut ekologisessa mielessä ryöstökulutusta minulta, jos olisin vuosi sitten laittanut pois (toki olisivat menneet kiertoon) neljä täysin ehjää settiä, ja nyt vaihtelunhalun vuoksi ostanut uudet. Ja kun noissa varastoon laitetuissa ei sinällään ole mitään vikaa, kun ovat ehjät ja puhtaat ja kangaskin vielä paksua. Ei minulla ole mitään kodin ulkopuolista varastoa ylimääräisille, enkä ole näitä hankkimalla hankkinut, vuosien saatossa ovat kertyneet. Mutta mielestäni tässä kävi ilmi, että minun nimenomaan ei kannata hankkiutua kaikista ylimääräisistä eroon.
Aika harvoin lakanat hajoavat. Pari aluslakanaa on tainnut minulta risahtaa poikki, ja yksi kirpparilta ostettu pitsityynyliina. Ja olen sentään jo parikymmentä vuotta omaa taloutta pitänyt.
Enemmän ärsyttävät nuo väriviallisiksi menneet lakanat, esim. tyynyliina selkeästi haalistunut/kellastunut pussilakanaan verrattuna. Eivät vaan hajoa...
Vierailija kirjoitti:
Ootteko huomanneet että jotkut parinkymmenen vuoden takaiset vuodevaatteet on kestävämpiä kuin uudet, vaikka olisi saman valmistajan tuotteita? Viety tuotanto halpamaihin ja heti huonontunut laatu vaikka hinta ei välttämättä halventunut.
Kyllä. Enää ei jätetä vuodevaatteita perinnöksi. Minulla on isoäitini pellavalakana.
Luin Rinna Saramäen kirjan hyvän mielen vaatekaappi. Mielenkiintoinen kirja etenkin tekstiiliteollisuuden nurjien puolten osalta. Vahvisti entisestään haluani olla ostamatta turhaa tavaraa, ja toisaalta myös oma vastuu jo ostamieni tavaroiden hyödyntämisestä loppuun asti tuntuu voimakkaammin. Minulle on alkanut muodostua melko kovat kriteerit kotiini "päästettävälle" tavaralle ts. kynnys ostaa on melko korkealla. Tavaran tulisi olla laadukas, ihana ja ennen kaikkea pitkällä aikavälillä tarpeellinen, ennen kuin edes harkitsen. Hinnan merkitys myös hieman vähenee, jos ostaa vain harvoin, mutta silloin sitä ihaninta.
Valitettavasti tämä ei päde kuitenkaan halpoihin kirjoihin. Entisenä kirjaston intomielisenä käyttäjänä olen harmikseni huomannut, että nykyisen kirjaston huonon saavutettavuuden (välimatka ja aukioloajat) ansiosta olen monesti valinnut mieluummin pokkarin ostamisen lähikaupasta kuin erikseen autolla kirjastoon lähtemisen. Raha ei ole tässä se ongelma, mutta sitten taas on se vaiva kirjojen toimittamisesta konttiin ja toisaalta myös ekologinen näkökulma. Mutta onko pokkarin ostaminen ja kiertoon laittaminen ekologisesti yhtään pahempi teko, kuin esimerkiksi lehtien tilaaminen? Tavaramäärän kertymisen kannalta ongelmallisia ovat ne kirjat, joihin tietää vielä haluavansa palata. Jos ne olisi hakenut kirjastosta, olisi säilyttäminen kirjaston ongelma. Nyt kun ne on ostanut omaksi, niin omassa kirjahyllyssähän ne ovat viemässä tilaa.
Minä olen käyttänyt nyt kaikki vanhat pyyhkeet yms systemaattisesti loppuun. Ja niitähän on riittänyt, minulla oli täti joka osteli minulle lakanoita ja pyyhkeitä ja lisäksi minulle on dumpattu ainakin kahden tai kolmen kuolipesän liinavatteitta. Kaappi on ollut aina täynnä, vaikka en ikinä ole itse ostanut yhtään lakanaa tai pyyhettä (ja olen 45v). Osa aleni koirapyyhkeiksi ja rumimmat suoraan siivousräteiksi. Kuolipesien lakanat ysäriltä alkoivat muutenkin repeillä ja häälahjapussilakanoita en halunnut enää eron jälkeen nähdä.
Nyt minulla on itselleni yksi lakana ja pussilakana, jotka pesen ja kuivatan kuivausrummussa ja laitan suoraan takaisin sänkyyn. Lapsillani on toisella kaksi settiä ja toisella kolme. Lisäksi meillä on kaksi vierasvarapussilakanaa yökyläilijöille. Kylpypyyhkeitä oli kesän alussa jokaisella 2, mutta en tajunnut talvella, että kesällä menee rantakäytössä enemmän, joten ostin jokaiselle kolmannet kylpypyyhkeet. Käsipyyheitä on runsaammin ja tyynyliinoja.
Nyt on kaapissa tilaa ja pääosin käytössä ITSE valitsemiani liinavatteita. Ensimmäistä kertaa elämässäni.
Oman lakanakokeiluni innoittamana ajattelin, että useampienkin tavararyhmien kohdalla voisi kannattaa laittaa välillä osa tavarasta pois käytöstä. Sitten kun alkaa tehdä mieli vaihtelua, sitä voisi saada jo olemassa olevista tavaroistaan. Mietin tätä siis uuden tavaran kertymisen ehkäisemiseksi ja toisaalta useimmille ihmisille ominaisen vaihtelunhalun tyydyttämiseksi. Ettei kävisi niinkään, että hienosti onnistuneen tavaramäärän karsimisen jälkeen iskee tympäännys ja ostetaan uutta. Ekologiselta kantiltahan ajateltuna tämä vaihtoehto olisi hyvin huono, vaikka yksittäisen ihmisen tavaramäärän kannalta muutosta ei tapahtuisikaan, jos "vanhoista" hankkiutuu eroon.
Lapsen leluille tein tätä jo aikaisemmin, kun tuntui, että vähintään puolet leluista lojui lelulaatikoissa ihan tyhjän panttina, eivätkä päässeet koskaan leikkiin. Ja lapsellahan tulee aina kausia. Meillä ei leikitty muutama kuukausi legoilla yhtään, vaikka olivat koko ajan esillä. Nostin viimein legot kaappiin, jossa ne saivat olla ainakin kuukauden, vaikka lapsi tiesi, missä ne ovat ja näkikin ne joka kerta kyseisellä kaapilla käydessään. Nyt legot ovat taas päivittäisessä käytössä ja esillä.
Hei taas av-mammaset :)
Koko kodin kevennysurakka on lähtenyt käyntiin! Olo tuntuu mahtavalta, vaikka väsyttää tämä muutto+työ-hässäkkä.
Meillä on nyt kaksi kattolamppua: yksi alakerrassa ruokailutilassa ja yksi yläkerrassa pojan huoneessa. Joten kuvat eivät ole kovin maagisia. Käyn juuri parhaillaan keittiön tavaroita läpi, tänään tulee blogiin osa 2 astioista.
Käykää kurkkaamassa ja auttakaa tsemppaamaan tämän kaaoksen keskellä :)
kevennysurakka.blogspot.fi
Vierailija kirjoitti:
Luin Rinna Saramäen kirjan hyvän mielen vaatekaappi. Mielenkiintoinen kirja etenkin tekstiiliteollisuuden nurjien puolten osalta. Vahvisti entisestään haluani olla ostamatta turhaa tavaraa, ja toisaalta myös oma vastuu jo ostamieni tavaroiden hyödyntämisestä loppuun asti tuntuu voimakkaammin. Minulle on alkanut muodostua melko kovat kriteerit kotiini "päästettävälle" tavaralle ts. kynnys ostaa on melko korkealla. Tavaran tulisi olla laadukas, ihana ja ennen kaikkea pitkällä aikavälillä tarpeellinen, ennen kuin edes harkitsen. Hinnan merkitys myös hieman vähenee, jos ostaa vain harvoin, mutta silloin sitä ihaninta.
Valitettavasti tämä ei päde kuitenkaan halpoihin kirjoihin. Entisenä kirjaston intomielisenä käyttäjänä olen harmikseni huomannut, että nykyisen kirjaston huonon saavutettavuuden (välimatka ja aukioloajat) ansiosta olen monesti valinnut mieluummin pokkarin ostamisen lähikaupasta kuin erikseen autolla kirjastoon lähtemisen. Raha ei ole tässä se ongelma, mutta sitten taas on se vaiva kirjojen toimittamisesta konttiin ja toisaalta myös ekologinen näkökulma. Mutta onko pokkarin ostaminen ja kiertoon laittaminen ekologisesti yhtään pahempi teko, kuin esimerkiksi lehtien tilaaminen? Tavaramäärän kertymisen kannalta ongelmallisia ovat ne kirjat, joihin tietää vielä haluavansa palata. Jos ne olisi hakenut kirjastosta, olisi säilyttäminen kirjaston ongelma. Nyt kun ne on ostanut omaksi, niin omassa kirjahyllyssähän ne ovat viemässä tilaa.
Vaihda sähköisiin kirjoihin?
Minulla on tällä hetkellä vain 18 käsilaukkua (olen karsinut rankasti tavaroita jo aiemmin), tästä jätetty pois reput ym. En ole tyytyväinen, sillä käytännössä pärjäisin kahdella laukulla, yksi isompi ja yksi pienempi ja sitten ehkä 1 reppu ja matkalaukku. Tuosta 18 laukusta suuri osa vain asustaa vaatehuoneessa.
Tavaroiden karsiminen parantaa tehokkaasti sen "shoppailuhimon", mikä ennen vaivasi!
Mitä ihmisten tavaranvähennyprojekteille kuuluu? Itse sain tänään vietyä vihoviimeisen kierrätyskassin eteenpäin. Kiva tunne, kun nurkissa ja varastoissa ei enää pyöri epämääräisiä myytävien ja kierrätettävien tavaroiden pinoja. Olen tehnyt raivausta hissukseen keväästä alkaen, ja varovaisesti arvioiden tavaroita on lähtenyt satoja. Hieman harmittaa, että en listannut tai kuvannut kaikkea poisvietyä. Alkutilanne ei ollut todellakaan paha: en ole ikinä ollut keräilijätyyppiä ja koti on aina pysynyt siistinä ja järjestyksessä. Kummasti sitä ylimääräistä vain löytyi, kun alkoi katsella kotiaan uusin silmin.
Tsemppiä kaikille raivaajille!
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmisten tavaranvähennyprojekteille kuuluu? Itse sain tänään vietyä vihoviimeisen kierrätyskassin eteenpäin. Kiva tunne, kun nurkissa ja varastoissa ei enää pyöri epämääräisiä myytävien ja kierrätettävien tavaroiden pinoja. Olen tehnyt raivausta hissukseen keväästä alkaen, ja varovaisesti arvioiden tavaroita on lähtenyt satoja. Hieman harmittaa, että en listannut tai kuvannut kaikkea poisvietyä. Alkutilanne ei ollut todellakaan paha: en ole ikinä ollut keräilijätyyppiä ja koti on aina pysynyt siistinä ja järjestyksessä. Kummasti sitä ylimääräistä vain löytyi, kun alkoi katsella kotiaan uusin silmin.
Tsemppiä kaikille raivaajille!
Meillä on turhia tavaroita tuhansittain. Yhtään liioittelematta. Iso perhe, mies hamstraa kaikkea mahdollista jne. Yritän keventää pikkuhiljaa, nyt syksyllä vuokraan taas kirppispöydän ja pyrin viemään joka viikko vähintään yhden muovikassin tekstiilejä kierrätykseen. Homma tuntuu välillä toivottomalta.
Viime keväänä vein yhden jätesäkillisen muovipurkkeja keräyslaatikkoon. Nyt syksyllä mies etsi niitä, ja ennen kuin ehdin kertomaan mitään muisti hän, että ulkovarastossa on kaksi säkillistä ja ottaa siis sieltä :( Ei siis tarvinnut kuin pari purkkia, mutta niitä pitää olla varastossa pari sataa.
Minä olen ollut kesälomalla ja olen edelleen. Rennosti lastenhoidon ja ulkoilmaelämän ehdoilla olen raivannut, ja aina silloin tällöin on lähtenyt pari kassia hyväntekeväisyyteen. Vaikuttaisi siltä, että nyt ollaan lopultakin siinä pisteessä, että se kaman lähtö alkaa näkyä ja tuntua. Hieno tunne, kun säilytyskalusteet alkavat hiljalleen käydä turhiksi ja niitäkin voi alkaa viedä pois.
Palkitsevinta oli, kun sain vietyä kaksi yöpöytinä toiminutta lipastonrohjaketta kierrätykseen. Nykyään yöpöytinä on kauniit keittiön tuolit kummallakin puolella sänkyä. Niille mahtuu lamppu, kirja ja miehen silmälasit. Ja jos on paljon vieraita, ne voi siirtää olohuoneeseen lisätuoleiksi.
T. Ilman verhoja.
Vierailija kirjoitti:
Tää on paras ketju ikinä.
Niin on, saa imspiraation käydä tavaravuorien kimppuun :D
En itse ole hamstraaja, joten tarpeetonta tavaraa on tosiaan vähän. Olen siis huono antamaan tänne raivausvinkkejä :)
Viime talvena jouduin käymään kuolinpesän papereita - en osaa kuvailla sitä urakkaa. Ei paljon naurattanut käydä läpi sitä veroilmoitusten, tiliotteiden, kuittien jne. jne. sotkua. Muistakaa siis myös paperiroskat. Harva tarvitsee yhtä mappia enempää välttämättömien papereiden säilyttämiseen.
Tsemppiä urakkaan!
En minä ainakaan halua varastoa, jossa säilöä jotain vuodevaatteita. Minusta kahden setin vuorottelu on mainio menetelmä ja sitten kun tarvitsee uuden parin, ostaa sen ja vanha roskiin.