Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19882)
Ahneutta riittää monessa mielessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää itseltänne kuinka te kehtaatte?
Miten te kehtaatte kerätä romua ja ostella asioita.
Mulla 8e tuntipalkkalaisella ei ole varaa edes ostaa omia huonekaluja. Ikää on jo päälle 40v.
Pitäiskö mun tuloja paikata teidän tuloista jotenkin, että mä saisin kanssa ostella tota romua noin paljon kuin te kehutte teillä olevan. Vittu.
Antaisitte ne mulle edes ilmaiseksi, mutta ei.
Haluatte kuskata kaatopaikalle ja vaaditte siitä maksua kirppareilla, mihin meikäläisellä ei ole varaa.
Se tunne kun lapsi kysyy kirpparilla että äiti ostetaanko käytettyjä legoja?
Katson hintaa ja sanon että nämä kirpputorinkin tavarat on liian kalliita äidin tarjoilijan palkkaan nähden.
Ei äidillä ole varaa ostaa kallista romua ihmisten ahneuden vuoksi.
Hauska lukea ja todeta etten ole ilmeisesti ainoa jolla ei ole varaa shoppailla edes kirpputorillakaan.
Ylihinnoiteltuja tuotteita. Joku vetää välistä ja rajusti.
Hyvä esimerkki juuri nuo legot. JO ON KÄYTETYLLÄ MUOVILLA HINTAA!!!??
Kyseessähän on tavallaan roskaa josta pyydetään ihan liikaa.
T: alle 1500e kk
Sitähän se keskiluokkainen ahneus on parhaimmillaan. Itketään ja inistään tavaran määrästä ja yritetään myydä käytettyä tavaraa ylihintaan ja mitään ei anneta pois ilmaiseksi ja ei myöskään makseta kohtuullisia palkkoja.
Vähävaraisilla ei sitten ole varaa ostaa edes käytettynä tavaroita.
Tämäkin ketju on täynnä ylirikkaiden itkua tavarasta.
Harvoin me vähätuloiset itketään tavaran määrää tai että on ylipainoa. Enemmän itkettää että mistä loppukuusta saa rahaa ruokaan, kun vuokratkin on niin korkeat ja joka vuosi nostetaan lisää.
Hyvä teidän on itkeä romunne kanssa. Ajattelisitte meitä että jos sitä tavaraa tai pääomaa saisi vähän tasattua meidänkin kesken.
Vai ettekö te oikeastaan haluakkaan eroon siitä MAMMONASTANNE?
Aika moni tavaran kerääjistä on myös vähävaraisia, otetaan vastaan kaikki mitä ilmaiseksi tai halvalla saadaan ja mistään ei uskalleta luopua kun uutta ei pysty ostamaan.
Itse aloin karsimaan vasta kun taloudellinen tilanne parani sen verran etten joudu pulaan jos pitääkin ostaa jotain uutta. Osan lahjoitan, osan myyn, koska mikään rikas en ole minäkään ja joka euro auttaa eteenpäin.
Ota sinäkin vastuu omasta elämästäsi, monet asiat varmasti helpottuvat kun alat etsimään ratkaisuja joihin voit itse vaikuttaa. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahneutta riittää monessa mielessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää itseltänne kuinka te kehtaatte?
Miten te kehtaatte kerätä romua ja ostella asioita.
Mulla 8e tuntipalkkalaisella ei ole varaa edes ostaa omia huonekaluja. Ikää on jo päälle 40v.
Pitäiskö mun tuloja paikata teidän tuloista jotenkin, että mä saisin kanssa ostella tota romua noin paljon kuin te kehutte teillä olevan. Vittu.
Antaisitte ne mulle edes ilmaiseksi, mutta ei.
Haluatte kuskata kaatopaikalle ja vaaditte siitä maksua kirppareilla, mihin meikäläisellä ei ole varaa.
Se tunne kun lapsi kysyy kirpparilla että äiti ostetaanko käytettyjä legoja?
Katson hintaa ja sanon että nämä kirpputorinkin tavarat on liian kalliita äidin tarjoilijan palkkaan nähden.
Ei äidillä ole varaa ostaa kallista romua ihmisten ahneuden vuoksi.
Hauska lukea ja todeta etten ole ilmeisesti ainoa jolla ei ole varaa shoppailla edes kirpputorillakaan.
Ylihinnoiteltuja tuotteita. Joku vetää välistä ja rajusti.
Hyvä esimerkki juuri nuo legot. JO ON KÄYTETYLLÄ MUOVILLA HINTAA!!!??
Kyseessähän on tavallaan roskaa josta pyydetään ihan liikaa.
T: alle 1500e kk
Sitähän se keskiluokkainen ahneus on parhaimmillaan. Itketään ja inistään tavaran määrästä ja yritetään myydä käytettyä tavaraa ylihintaan ja mitään ei anneta pois ilmaiseksi ja ei myöskään makseta kohtuullisia palkkoja.
Vähävaraisilla ei sitten ole varaa ostaa edes käytettynä tavaroita.
Tämäkin ketju on täynnä ylirikkaiden itkua tavarasta.
Harvoin me vähätuloiset itketään tavaran määrää tai että on ylipainoa. Enemmän itkettää että mistä loppukuusta saa rahaa ruokaan, kun vuokratkin on niin korkeat ja joka vuosi nostetaan lisää.
Hyvä teidän on itkeä romunne kanssa. Ajattelisitte meitä että jos sitä tavaraa tai pääomaa saisi vähän tasattua meidänkin kesken.
Vai ettekö te oikeastaan haluakkaan eroon siitä MAMMONASTANNE?
Ensinnäkin ystävällinen vinkki vastaisuuden varalle: kyllä sen huomaa, milloin sama henkilö on kirjoittanut toistensa kanssa ”keskustelevat” viestit. Kuten nämä ylläolevat kolme.
Sitten haluaisin sanoa tuohon kirppishinnoitteluun. Jos kirppikselle panee liian kalliita hintoja, niin tavara ei mene kaupaksi, ja myyjän vahingoksihan se tulee. Kyllä ne myyjät siitä oppivat, ja jos eivät, niin eivät seuraavallakaan kerralla mitään hyödy. Ulkopuolisen on siis turha hermostua kenenkään hinnoittelusta. Ja jos kalliit tavarat menevät kaupaksi, niin silloin se on käypä hinta. Miksi ei myisi sillä, millä saa kaupaksi? Sitä paitsi mistä sitä voi tietää, miten rikas kukakin myyjä on ja miten tarpeeseen rahat tulevat? Turhemman näköiset sisustusihanuudet tai kalliimman merkkiset tavarat voivat olla myös lahjaksi saatuja, tai perittyjä. Tai joku kaappien tyhjentäjä on nimenomaan lahjoittanut köyhemmälle ystävälle myytäväksi.
Mutta entäpä jos laitan kirppiksellä tarkoituksella oikein halvat hinnat, että joku köyhä saa halvalla hyvää tavaraa? No eivät ne köyhille päädy, vaan kenelle tahansa. Kaikki haluavat hyvää halvalla. Hyvin todennäköisesti ne tavarat löytyvät kohta toiselta pöydältä kalliimmalla hinnalla. Eli jos joku haluaa tavarallaan helpottaa köyhien elämää, niin sen voi ainakin sanoa, että halpa kirppismyynti ainakin on todella epävarma keino.
Vierailija kirjoitti:
No jos rahanäkökulmasta puhutaan, niin ei, en halua luopua "mammonastani". Haluan luopua itselleni turhasta tavarasta, jota en käytä, en tarvitse, en halua, joka vie säilytystilaa, aiheuttaa ärtymystä. Tilalle haluan laadukasta, itselle mieluisaa, hyvänolontunnetta tuovaa, tarpeellista ja toimivaa. Turhan krääsän kun jättää ostamatta tai myy pois, niin on varaa hankkia se yksi kalliimpi, mutta haluttu tavara niiden sadan turhakkeen sijaan.
Joululahjaksi en onneksi saanut muuta kuin toivomaani tavaraa (muutaman astian keräämääni sarjaan ja arkikäyttöön tulevat korvakorut). Itse annoin aineettomia lahjoja.
Sinähän ylevä ja muita parempi ihminen olet, oikein aineettomia lahjoja annoit. Hellanlettas! Ja muut ei osaa ostaa rouvalle mieluisaa, on niin vaativa Stockmann maku. Tuliko mieleen, että muut voi haluta aineettoman sijasta tavaraa?
Mulla suurin ongelma on astiat. En osaa päättää mitkä säästäisin ja mitkä antaisin pois. Mulla on astioita monesta eri sarjasta, muumimukeja, erivärisiä Taika astioita ja Arabian Paratiisia. Pystyn jotenkin mielessäni kuvittelemaan kuinka eri tilanteissa käytän tiettyä astiaa. Mustavalkoiset Taika -astiat heitin yhdessä vaiheessa ihan roskiin, mutta sitten ostin uudet kun iski katumus. En pysty luopumaan niistä, vaikka en tarvitse niitä. Muumiastioista varmaan luopuisin ekana, mutta huolettaa, että niiden arvo nousee ja olenkin sitten luopunut niistä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla suurin ongelma on astiat. En osaa päättää mitkä säästäisin ja mitkä antaisin pois. Mulla on astioita monesta eri sarjasta, muumimukeja, erivärisiä Taika astioita ja Arabian Paratiisia. Pystyn jotenkin mielessäni kuvittelemaan kuinka eri tilanteissa käytän tiettyä astiaa. Mustavalkoiset Taika -astiat heitin yhdessä vaiheessa ihan roskiin, mutta sitten ostin uudet kun iski katumus. En pysty luopumaan niistä, vaikka en tarvitse niitä. Muumiastioista varmaan luopuisin ekana, mutta huolettaa, että niiden arvo nousee ja olenkin sitten luopunut niistä.
Jos arvo nousee niin luopuisitko sittenkään? Olisiko tuo summa taloudellisesti niin merkittävä että mahdollisesti vuosikymmeniä niitä kannattaa säilöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää itseltänne kuinka te kehtaatte?
Miten te kehtaatte kerätä romua ja ostella asioita.
Mulla 8e tuntipalkkalaisella ei ole varaa edes ostaa omia huonekaluja. Ikää on jo päälle 40v.
Pitäiskö mun tuloja paikata teidän tuloista jotenkin, että mä saisin kanssa ostella tota romua noin paljon kuin te kehutte teillä olevan. Vittu.
Antaisitte ne mulle edes ilmaiseksi, mutta ei.
Haluatte kuskata kaatopaikalle ja vaaditte siitä maksua kirppareilla, mihin meikäläisellä ei ole varaa.
Se tunne kun lapsi kysyy kirpparilla että äiti ostetaanko käytettyjä legoja?
Katson hintaa ja sanon että nämä kirpputorinkin tavarat on liian kalliita äidin tarjoilijan palkkaan nähden.
Ei äidillä ole varaa ostaa kallista romua ihmisten ahneuden vuoksi.
Itse teen lastenhoitoa lisätulon saamiseksi. Kuten lasten ollessa isällään, olen vuokrannut petipaikan.
Olen tehnyt paljon extraa, jotta voimme elää perusarkea.Kun poikani päätti myydä legonsa, oli tallessa kaikki laatikot, ohjeet ja osat. Ovh hinnasta tiputettiin 30% ja kaikki meni heti.
Se, ettet ole kouluttautunut pidemmäksi, miksi meidän pitää luopua jostain halvalla sinun hyväksi ?
Ja jos myyn sinulle jotain 5 eurolla, voit myydä sen eteenpäin 20 eurolla. Mielummin minä myyn sen 20 eurolla.
"Kouluttautunut pidemmäksi?" Vai sittenkin pidemmälle? Newsflash for you: Tohtoreitakin on työttömänä, joten se "pidemmäksi" kouluttautuminen ei ole mikään taikasana työllistymiselle. Töissä on pidemmälle ja vähemmän pidemmälle kouluttautuneita, kuten myös työttöminä.
Mulla se köyhyys on vaikuttanut siihen, että on paljon tavaraa, kun mistään on vaikea luopua, kun sitä voi vielä tarvita tai jos ei ole rahaa ostaa uutta halutessa. Toki tulotaso on noussut, mutta mun palkka on silti keskimääräistä suomalaista pienempi. Siksi kirpparilla myydessäni en ajattele toisia köyhiä, vaan sitä minkä verran itse saan siitä rahaa, kun se lisäraha tulee tarpeeseen. Lahjoitan kuitenkin jotain vähemmän arvokkaita mutta käyttökelpoisia tavaroita usein hyväntekeväisyyteen eli ei tarvi syyttää itsekkääksi.
Joululahjoista:
Sain kumisaappaat, suihkuverhon, syötävää ja S-ryhmän lahjakortin. Ihan hyvä saldo, kaikelle on käyttöä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla se köyhyys on vaikuttanut siihen, että on paljon tavaraa, kun mistään on vaikea luopua, kun sitä voi vielä tarvita tai jos ei ole rahaa ostaa uutta halutessa. Toki tulotaso on noussut, mutta mun palkka on silti keskimääräistä suomalaista pienempi. Siksi kirpparilla myydessäni en ajattele toisia köyhiä, vaan sitä minkä verran itse saan siitä rahaa, kun se lisäraha tulee tarpeeseen. Lahjoitan kuitenkin jotain vähemmän arvokkaita mutta käyttökelpoisia tavaroita usein hyväntekeväisyyteen eli ei tarvi syyttää itsekkääksi.
Joululahjoista:
Sain kumisaappaat, suihkuverhon, syötävää ja S-ryhmän lahjakortin. Ihan hyvä saldo, kaikelle on käyttöä. :)
Sama ajatus oli täällö. Vaikea luopua.
Mutta sitten aloin laskemaan montako sitä ja tätä omistan ja kauanko jokainen kestää käytössä.
Myin lähes kaikki matkalaukut pois. 2 jätin, joita lapset ovat lainanneet.
Puurokattiloita jemmaan. 1 kestää 5 v . Muuten kaapit ja varastot ovat hyvin tyhjentyneet.
Tämä on hyvä blogi tavaroiden vähentämisestä:
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/5-erilaista-taktiikkaa-tavaroi…
Näistä voi myös olla hyötyä:
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/taman-vuoksi-et-onnistu-vahent…
https://www.virvefredman.com/ostolakossa/saastin-tavaroita-fantasiamina…
Blogissa muutenkin hyviä postauksia tavaroiden vähentämisestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä saitte joululahjaksi?
Tuleeko käyttöön, meneekö kaapin perälle vai lähteekö kiertoon?
Meillä ei osteta aikuisille lahjoja ollenkaan, ei ole ostettu vuosikausiin. Lapsetkin jo aikuisia eli nuorin 17v. Ihana kun ei ole (lahja)tavaraongelmaa eikä jäteongelmaa ollut moneen jouluun. Suosittelen muillekin. Nauratti kun facebookissa näin kuvan noin 8-9 vuotiaasta lapsesta jonka tämän joulun lahjat oli avattuna, esiteltävänä, leluja leluja leluja, muutaman satasen edestä. Lapsi itse oli taustalla silmät tiukasti tabletissa kiinni :D Ei paljon lelut kiinnostaneet kuvanottohetkellä. Muovia oli kaikki lahjat. Mahtavatko kiinnostaa joulun jälkeenkään. Jotenkin pienellä kauhulla katsoin muutenkin sitä pakettimäärää mitä ihmiset esitteli kuvillaan. Suurin osa varmasti täysin turhaa roinaa jotka sitten päätyy kaatopaikoille ja kirppiksille. No oli se meilläkin ihan samanlaista silloin kun lapset oli tuon ikäisiä, eli ylenmäärin lelulahjoja. Meillä vaan ei mitään kännyköitä eikä tietokoneita silloin ollut, lelut oikeasti kiinnosti.
Vierailija kirjoitti:
Kysykää itseltänne kuinka te kehtaatte?
Miten te kehtaatte kerätä romua ja ostella asioita.
Mulla 8e tuntipalkkalaisella ei ole varaa edes ostaa omia huonekaluja. Ikää on jo päälle 40v.
Pitäiskö mun tuloja paikata teidän tuloista jotenkin, että mä saisin kanssa ostella tota romua noin paljon kuin te kehutte teillä olevan. Vittu.
Antaisitte ne mulle edes ilmaiseksi, mutta ei.
Haluatte kuskata kaatopaikalle ja vaaditte siitä maksua kirppareilla, mihin meikäläisellä ei ole varaa.
Se tunne kun lapsi kysyy kirpparilla että äiti ostetaanko käytettyjä legoja?
Katson hintaa ja sanon että nämä kirpputorinkin tavarat on liian kalliita äidin tarjoilijan palkkaan nähden.
Ei äidillä ole varaa ostaa kallista romua ihmisten ahneuden vuoksi.
No kuule hyvin kehtaan, kun ihan itse olen rahani työnteolla tienannut. Eikä ole iso palkka ollut itselläkään, säästetty on vuosikausia välillä, tehty kahta työtä, myyty tarpeettomia kirppiksellä että on saanut lapselle vaatetta ja harrastusvälinettä. Minä saan ostaa rahoillani ihan mitä haluan. Miksi ne romut sinulle tai kellekään muulle pitäisi antaa ilmaiseksi? Tee kuten minä tein ja etsi parempipalkkainen työpaikka että saat lisää rahaa ja voit sieltä kirppikseltä ostaa lapsellesi legoja tai muuta "romua". En minäkään itke itseäni parempituloisille että niiden pitää lahjoittaa mulle Iphonet tai autonsa. Kateus on ikävä piirre. Oma-aloitteisuus ja yritteliäisyys suositeltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, onpa ilkeitä ihmisiä täällä. Pelkkiä alapeukkuja sataa, mutta ei mitään asiallisia kommentteja ongelmaani. :( Pitänee ensin konmarittaa tämä palsta.
Vierailija kirjoitti:
Oho, onpa ilkeitä ihmisiä täällä. Pelkkiä alapeukkuja sataa, mutta ei mitään asiallisia kommentteja ongelmaani. :( Pitänee ensin konmarittaa tämä palsta.
En ikävä kyllä osaa neuvoa miten ahneudesta pääsee eroon :( Ehkäpä olisit saanut ystävällisempiä vastauksia jos olisit kirjoittanut vähän asiallisemman viestin (ilman muitten aiheetonta syyllistämisestä tekopyhyydellä kuorrutettuna).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhallista tulevaa uutta vuotta 2020 kaikille kirjoittajille.
Annoin erään n. 50 arvoisen tavaran ennen joulua ilmaiseksi tori.fi:n kautta. Yllätyin helppoudesta kun olin ajatellut, että pitää veivata ostajaehdokkaiden kanssa ja "lukeekohan näitä kukaan tähän aikaan". No itse ilmoitukseen meni n. 5 minuuttia, otin kuvan ja kirjoitin tekstin. Kahden tunnin kuluttua tavara oli haettu kotiovelta ja minulla hyvä mieli ja asunto turhaa tavaraa kevyempi :) Ehkä laitan jatkossakin tavaroita menemään tuota kautta.
Tästä huolimatta jokaisella on oikeus myydä tavaraa esim. kirppareilla ja määritellä hinta ihan oman mielensä mukaan. Mitään ei tarvitse antaa ilmaiseksi.
Tavaroiden vähentämisen lisäksi voisimme vähentää pa*kan puhumista, ilkeilyä, syyttämistä ja negatiivisuutta. Kun puhuu nätisti, ihmeitä tapahtuu. Itsekin olen usein mm. tällä palstalla käyttäytynyt aivan luokattomasti. Joten, oma tavoitteeni ensi vuodelle on karistaa myös sitä negatiivisuutta omista toimintatavoistani ja toivon sen poikivan itselleni jotain hyvää, jos ei muuta niin hyvän mielen!
Aion tammikuussa toteuttaa sen karsimishaasteen, että 1. pv hankkiudun eroon yhdestä tavarasta, 2. pv kahdesta jne.
Sukkavinkki: käy läpi kaikki sukat ja heitä rikkinäiset/toimimattomat/epämiellyttävät roskiin tai anna pois. Tämän jälkeen valitse väri ja osta vain sen värisiä sukkia. Tai max 2 väriä, esim. mustia ja valkoisia. Tällöin parittomat sukat eivät haittaa mitenkään. Kun malli ja väri on 90% samanlainen, voit vain poimia sukalle kaverin laatikosta ja aikaa ei mene sukkaongelmiin.
Parasta on jos löytää hyvän mallin ja ostaa säntillisesti vain sitä, samassa värissä. Sukissa vaan harmillisesti hinta ei takaa laatua, joten alepaketti perussukkia mustana voi tulla edullisemmaksi kuin 1 pari hajonneen tilalle jotain superhienoa ja "laadukasta".
Vierailija kirjoitti:
Äidilläni alkaa kaapit taas täyttyä. Reilu vuosi sitten talosta ja liitereistä vietiin monta _isoa_ peräkärrykuormaa kaatsille/kierrätykseen. Mm. Lakanoita useita jätesäkillisiä, kymmeniä mattoja, yksi huoneellinen oli kirjaimellisesti täys sekalaista tavaraa, lattiasta kattoon, ovelta peräseinälle. Vintiltä lähti tavaraa ja samalla palokuormaa muutama peräkärryllinen.
Pikkuhiljaa kaapit joissa oli tyhjiä hyllyjä ovat alkaneet täyttymään. Hän käy kirppareilla ja ostelee tavaroita koita ei sitten myöhemmin edes muista ostaneensa. Käsityölankoja on yhdessä huoneessa varmaan kymmenen muovilaatikollista, mutta joka kerran kun käyn, niitä on ilmestynyt lisää. Kuulemma hänen on vaikea kipeällä kädellään niitä muovilaatikoita availla ja etsiä sopivaa lankaa. Niinpä ostaa taas uutta. Sama joulukoristeiden kanssa. Niitä on vintissä laatikkotolkulla ja joka vuosi ostaa lisää lisää lisää lisää. Valittaa kun ei pieni eläke riitä mihinkään. Ei kai kun shoppaa joka kuukausi noin 300€ taivaan tuuliin, tai pitää kai sanoa vintin/huoneiden nurkkiin. Olen niin väsynyt tähän.
Olisiko äidillä alkavaa Alzheimeria tai muuta muistisairausoireilua? Jos ostaa vaan lisää, eikä muista mitä omistaa? Jossain vaiheessa kannattaa varmistaa asia lääkärin vastaanotolla, nimittäin ajoissa aloitettu lääkitys voi hidastaa tautia merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Sukkavinkki: käy läpi kaikki sukat ja heitä rikkinäiset/toimimattomat/epämiellyttävät roskiin tai anna pois. Tämän jälkeen valitse väri ja osta vain sen värisiä sukkia. Tai max 2 väriä, esim. mustia ja valkoisia. Tällöin parittomat sukat eivät haittaa mitenkään. Kun malli ja väri on 90% samanlainen, voit vain poimia sukalle kaverin laatikosta ja aikaa ei mene sukkaongelmiin.
Parasta on jos löytää hyvän mallin ja ostaa säntillisesti vain sitä, samassa värissä. Sukissa vaan harmillisesti hinta ei takaa laatua, joten alepaketti perussukkia mustana voi tulla edullisemmaksi kuin 1 pari hajonneen tilalle jotain superhienoa ja "laadukasta".
Kuvittelin joskus tämän olevan hyvä idea ja ostin meille vain mustia sukkia.
Seuraus jotta minä etsin epätoivoisesti niitä paria silti, koska eri aikaan ostetut sukat oli erilaisia vaikka olikin mustia.
Samoin miehen ja minun sukat meni sekaisin.
Nykyään ostan ison satsin samanlaisia jotka erottuu hyvin ja ne kun käytetty loppuun niin taas erilaisia satsi.
Tulen kohta hulluksi. Vaikka kuinka hävitän tavaroita niin lopua ei näy. Ja lisää tuli kun sukulainen möi asuntonsa ja heidänkin tavaroitaan tuli meille väliaikaisesti säilytettäväksi. Vein lasten vaatteita ym. tavaraa kirppiksille ilmaiseksi. Ollaan myös myyty ja lahjoitettu ostajille kaupan päälle. Kaatopaikalle lähtee roskaa. Ongelma on se lajittelu, kaikki laatikot ja pussit pitää käydä läpi. En osta paljoa tavaraa, mutta nyt kyllä alkaa taas vaihteeksi "älä osta mitään" -elämä. En tarvitse tavaraa, tarvitsen aikaa.
Miten niin ei anneta? Olet ilmeisesti lukenut tästä ketjusta, miten ihmiset kertovat vieneensä tavaraa kaatopaikalle ja kirpparille. Mutta entäs ne lukuisat maininnat, että on annettu tavaraa Hopelle, hyväntekeväisyyskirpparille, Facebookin tai Torin kautta ilmaiseksi, asunnottomien keräykseen? Kun esim. minä kerron laittaneeni tavaraa pois, saatan vain sanoa, että ”laitan pois” tai ”heitän menemään”, koska keskustelussa ei ole ollut oleellista, mihin ne varsinaisesti päätyvät. Roskiin en ikinä heitä mitään käyttökelpoista, myyn myös, mutta paljon myös olen antanut ilmaiseksi eri kohteisiin. En vain ole katsonut tarpeelliseksi korostaa, että HUOMIO nyt että nimenomaan hyvään tarkoitukseen nämä ovat menneet.
Tavaraa karsijoilta tarvitsijoille liikkuu kyllä valtavia määriä. Oletko hakenut ja pyytänyt itsellesi? Esim. Hope-yhdistykseltä? Facebookin roskalavoilta? Joululahjakeräyksistä? Jos et pysty edes kirpparileluja ostamaan, niin ihan varmasti jokin yhdistys tai toiminta on valmis ottamaan sinut avun piiriin.