Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19856)
Ei noteerata tuota trollia, vaan palataan aiheeseen: mulla on myös tavaranvähennys menossa. Mulla se tarkoittaa, että käytän loppuun jo olemassaolevia, enkä osta uutta. Esim tuuletinta en ole viitsinyt ostaa, koska se jäisi nurkkiin pyörimään tarpeettomana.
Myös kuiva-ainekaappi on syynissä, tajusin roudanneeni useamman muuton ajan valmiskastikejauheita yms, joita en koskaan käytä, niin pyörivät siellä aina vaan. Parasta ennen -päiväyskin mennyt jo useampi vuosi sitten... Nyt ne ovat lähes kokonaan syöty pois uusien perunoiden kanssa, vaatimattomampikin eväs maistuu, kun saa taas yhden pussin pois kaapista😉 Sitten olisi vielä erilaisia puuroja, joita olen tarjouksista hamstrannut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun yksin kaksiossa, samassa osoitteessa on tullut majailtua jo yli 10 vuotta. Alkuvuonna sain inspiksen alkaa käydä kaappeja läpi vuosien jälkeen ja kylläpä sitä roinaa oli! Vaatekaapista aloitin. Käytännössä kaikki meni kierrätykseen tai roskiin... Aivan tolkuttoman paljon kaikkea turhaa löytyi kaappien syövereistä, vaikka en koskaan mikään ostelija ole ollutkaan. Heitin todella surutta tavaraa menemään, enkä ole kyllä mitään poisheitettyä kaipaillut.
En oikein edes tajua, miten sitä tavaraa olikin niin paljon, kun en todella tee edes heräteostoksia tai hamstraa ilmaisena saatavaa romua. No, kymmenessä vuodessa toki ehtii...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen jonkinlaista "muistojen arkkua", esim. äitiyspakkauksen pahvilaatikkoa. Sinne voi laittaa lasten piirustuksia, valokuvia, kirjeitä ym.
Sisustusesineitä, varsinkin kotimaista designia, voi laittaa välillä varastoon. Ja tuoda toisia näytille.
En hävittäisi suvussa kulkeneita kuonekaluja, käsitöitä jne. Toki pitää arvioida, voiko kaikkea säilyttää. Omakin maku muuttuu ja kehittyy - vanhat tavarat saattavat myöhemmin viehättää.
Juuri näin. Itse olin säilönyt laatikollisen kaikenlaista sekalaista lapsen ala-astevuosilta laatikkoon. Piirustuksia, kouluaineita, saatuja kortteja, kirjeitä, lehtiä, elokuvalippuja ym. Eivät ehkä pakkausvaiheessa tuntuneet kauhean olennaisilta, mutta nyt 10 vuotta myöhemmin ihana säilynyt aikamatka lähimenneisyyteen. Kyllä tavaroilla on merkitystä siinä, että ne todellakin tuovat mieleen asioita,tunnelmia ja tapahtumia menneisyydestä aivan omalla tavallaan. Ne koskettavat alitajuntaamme.
En ymmärrä kaiken hävitysvimmaa jokun ulkoisen muodin sanelemana.
1. Jos muistotavarat tuottavat sinulle iloa, niin se ei tarkoita sitä, että näin se toimii kaikilla muillakin ihmisillä.
2. Hävitysvimma? Ulkoinen muoti? Oletkohan väärässä ketjussa.
Konmarittaminen on nimenomaan ulkopuolelta tullut tavaroiden karsimismuoti. Et sinä ole sitä yksin tai itse saanut päähäsi. Vieläpä sanavalintasi "iloa tuottavat esineet" on suoraan marie kondolta.
Minä en ole edes lukenut Kondon kirjaa. Miksikö? Ei ole tarvinnut, tavaroiden karsiminen on ollut minulle tarve jo ysärillä kun olin teini. Minulle selkeä ympäristö auttaa myös pään järjestyksessä pitämiseen. Mitenkään pakonomaista karsiminen ei kuitenkaan ole ja mitään poisheittämääni en ole kaivannut.
Muuttopakkailut hoidettu tältä erää.
Laitoin tässä muutossa pois yhden kassillisen kodintekstiilejä ja yhden ison päiväpeiton, joka on ollut kaapissa yli kaksi vuotta... viime muutosta asti siis. Olen viimein päässyt irti siitä ajatuksesta että kun johonkin on laitettu rahaa, niin sitä pitäisi säilyttää tietty aika ennen kuin voi "hyvällä omallatunnolla" laittaa pois, vaikka olisi hutiostos. Ei sillä ole väliä onko se turha juttu kaapissa kaksi vai kymmenen vuotta, parempi laittaa tavara kiertoon mahdollisimman pian ja ottaa hutihankinnasta opikseen.
Omia vaatteita lähti kolme pussillista ja mies karsi kaksi kassillista vaatteita. Astioita en lähtenyt hirveästi karsimaan, mutta laitoin kuitenkin kulahtaneimmat kahvikupit ja rupuiset muovikulhot kaapin perältä pois. Jos tulee tarve uusille niin ostan lasisia tai metallisia, jotka pysyy siisteinä.
Vierailija kirjoitti:
Jassåå, jollakin alkaa helle vaikuttaa 🙄
Mutta itse asiaan. Koska en ole saanut ratkaistua niitä isoimpia tavaraongelmia, olen vähän väsähtänyt ratkomaan edes pienempiä. Tänään kuitenkin poistoihin muutama nuhjaantunut kukkapinni, auton penkin alta löytynyt vanhentunut käsirasva ja vanhoja ylimääräisiä hammasharjojen matkasuojia.
Lapselta olen kaikessa hiljaisuudessa keräillyt yhden pussillisen sellaista lelua, joilla ei leiki, levittelee vain. Jos ei pariin kuukauteen kysele niiden perään, niin vien Konttiin. Toivoisin, että näin toimimalla en aiheuta hänelle traumoja, mutta saan jotenkin hallittua lelumäärää.
Älä älä älä. Noin kasvatat pahimmassa tapauksessa hamstraajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen jonkinlaista "muistojen arkkua", esim. äitiyspakkauksen pahvilaatikkoa. Sinne voi laittaa lasten piirustuksia, valokuvia, kirjeitä ym.
Sisustusesineitä, varsinkin kotimaista designia, voi laittaa välillä varastoon. Ja tuoda toisia näytille.
En hävittäisi suvussa kulkeneita kuonekaluja, käsitöitä jne. Toki pitää arvioida, voiko kaikkea säilyttää. Omakin maku muuttuu ja kehittyy - vanhat tavarat saattavat myöhemmin viehättää.
Juuri näin. Itse olin säilönyt laatikollisen kaikenlaista sekalaista lapsen ala-astevuosilta laatikkoon. Piirustuksia, kouluaineita, saatuja kortteja, kirjeitä, lehtiä, elokuvalippuja ym. Eivät ehkä pakkausvaiheessa tuntuneet kauhean olennaisilta, mutta nyt 10 vuotta myöhemmin ihana säilynyt aikamatka lähimenneisyyteen. Kyllä tavaroilla on merkitystä siinä, että ne todellakin tuovat mieleen asioita,tunnelmia ja tapahtumia menneisyydestä aivan omalla tavallaan. Ne koskettavat alitajuntaamme.
En ymmärrä kaiken hävitysvimmaa jokun ulkoisen muodin sanelemana.
1. Jos muistotavarat tuottavat sinulle iloa, niin se ei tarkoita sitä, että näin se toimii kaikilla muillakin ihmisillä.
2. Hävitysvimma? Ulkoinen muoti? Oletkohan väärässä ketjussa.
Konmarittaminen on nimenomaan ulkopuolelta tullut tavaroiden karsimismuoti. Et sinä ole sitä yksin tai itse saanut päähäsi. Vieläpä sanavalintasi "iloa tuottavat esineet" on suoraan marie kondolta.
Minä en ole edes lukenut Kondon kirjaa. Miksikö? Ei ole tarvinnut, tavaroiden karsiminen on ollut minulle tarve jo ysärillä kun olin teini. Minulle selkeä ympäristö auttaa myös pään järjestyksessä pitämiseen. Mitenkään pakonomaista karsiminen ei kuitenkaan ole ja mitään poisheittämääni en ole kaivannut.
Mutta olet lukunut tätä ketjua, jossa noin 200 kondojeesustelijaa siirtelee tavaroitaan paikasta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mä havahduin siihen, että nää tavarat on oikeesti hirveitä aikavarkaita!! Siis jos en heitä jotain pois tehdessäni inventaariota, niin sitten taas seuraavalla kerralla käydessäni läpi tavaroita pyörittelen ihan ne samat tavarat läpi kertaalleen. Jos olisin karsinut nämä jo edellisellä kerralla, niin ei tartteis enää niitä pyöritellä. Hankkiutumalla tavaroista eroon säästän siis aikaa.
Et oikeastaan koska olet koukussa sen tavaran käsittelyyn,pyörittelyyn ja poisheittämiseen. Senkin ajan voisi käyttää paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä teen nykyään inventaarion joka kesä ja heittelen tavaraa joko roskiin tai kierrätykseen. Jotain muistoja olen vienyt laatikossa varastoon ja viimeksi siivosin kirjahyllyn. Osan kirjoista vein kierrätykseen (esim. kirjastoon) ja osan pakkasin varastoon, koska en halunnut niistä vielä luopua. Cd-levyille sama homma, osa roskiin ja parhaat levyt talteen ihan vaan nostalgian vuoksi. Mulla kun ei ole edes enää soitinta, missä niitä soittaa.
Onhan sitä roinaa vieläkin. Mutta pikkuhiljaa siitä pääsee eroon ja se on aika terapeuttista.
Lopettakaa ostaminen, niin se helpottaa. Järkyttävää,että eletään maailmassa, jossa ihmisten ongelma on liika tavara nurkissa ja lisää vaan kannetaan kaupasta ja edelliset pistetään eteenpäin toisten riesaksi/luontoa pilaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa ostaminen, niin se helpottaa. Järkyttävää,että eletään maailmassa, jossa ihmisten ongelma on liika tavara nurkissa ja lisää vaan kannetaan kaupasta ja edelliset pistetään eteenpäin toisten riesaksi/luontoa pilaamaan.
Myöhäistä neuvoa minua, kun on joka paikka täynnä törkyä.
Lopettanut olen, mutta ei se poista näitä jo ostettuja joista ei nyt vaan pääse eroon.
Meillä on niin iso talo, monta huonetta ja kellari, että tavaraa mahtuu. On mukavaa kun ympärillä on muistorikkaita esineitä ja harrastuksiin liittyviä tavaroita sekä "kokoelmia", joiden parissa voi viihtyä.
Olisi kauhistus muuttaa pieniin tiloihin ja jättää tavarat, jotka tuottavat iloa
Kaikki on järjestyksessä ja siistiä eikö mitään tavaravuorirönsyilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei noteerata tuota trollia, vaan palataan aiheeseen: mulla on myös tavaranvähennys menossa. Mulla se tarkoittaa, että käytän loppuun jo olemassaolevia, enkä osta uutta. Esim tuuletinta en ole viitsinyt ostaa, koska se jäisi nurkkiin pyörimään tarpeettomana.
Myös kuiva-ainekaappi on syynissä, tajusin roudanneeni useamman muuton ajan valmiskastikejauheita yms, joita en koskaan käytä, niin pyörivät siellä aina vaan. Parasta ennen -päiväyskin mennyt jo useampi vuosi sitten... Nyt ne ovat lähes kokonaan syöty pois uusien perunoiden kanssa, vaatimattomampikin eväs maistuu, kun saa taas yhden pussin pois kaapista😉 Sitten olisi vielä erilaisia puuroja, joita olen tarjouksista hamstrannut...
ruoka loppuu maailmasta /maailmanloppu tulee
Hoardaa säilykkeitä ja kuivamuonaa...
laita ihan vaan voita niihin uusiin pottuihin..please
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iso talo, monta huonetta ja kellari, että tavaraa mahtuu. On mukavaa kun ympärillä on muistorikkaita esineitä ja harrastuksiin liittyviä tavaroita sekä "kokoelmia", joiden parissa voi viihtyä.
Olisi kauhistus muuttaa pieniin tiloihin ja jättää tavarat, jotka tuottavat iloa
Kaikki on järjestyksessä ja siistiä eikö mitään tavaravuorirönsyilyä.
kokelma numero 1 : kaljapullon etiketit, pullot tulee tyhjentää itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä havahduin siihen, että nää tavarat on oikeesti hirveitä aikavarkaita!! Siis jos en heitä jotain pois tehdessäni inventaariota, niin sitten taas seuraavalla kerralla käydessäni läpi tavaroita pyörittelen ihan ne samat tavarat läpi kertaalleen. Jos olisin karsinut nämä jo edellisellä kerralla, niin ei tartteis enää niitä pyöritellä. Hankkiutumalla tavaroista eroon säästän siis aikaa.
Tämä on muuten nerokas oivallus. Aloitin tänään raivaamisen klo 8 aamulla ja lopetin klo 19 illalla. Söin vain pikaisesti välissä. Huh huh. Huomenna jatketaan taas.
Olen myös karsinut asuntoamme pikkuhiljaa. Olen sisustushullu, joten tyynynpäällistä ja purnukkaa on vaikka ja kuinka ylimääräisenä... Ihan vain vaihtelunhalusta. Nyt en enää vaihtele vaan tyydyn mitä on. Onneksi jo monta asiaa olen saanut myytyä tai annettua roskalavaryhmissä facebookissa. Roskiin en heitä käyttökelpoista. Matkaa vielä tavoitteeseen, mutta pikkuhiljaa. Ja tärkeintä että en ostele kuten ennen. Vaatteet käyn paremmin läpi kun imetys loppuu ja pääsen raskauskiloistani.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iso talo, monta huonetta ja kellari, että tavaraa mahtuu. On mukavaa kun ympärillä on muistorikkaita esineitä ja harrastuksiin liittyviä tavaroita sekä "kokoelmia", joiden parissa voi viihtyä.
Olisi kauhistus muuttaa pieniin tiloihin ja jättää tavarat, jotka tuottavat iloa
Kaikki on järjestyksessä ja siistiä eikö mitään tavaravuorirönsyilyä.
Ok, kiva tietää. Mitähän teet tässä ketjussa..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä havahduin siihen, että nää tavarat on oikeesti hirveitä aikavarkaita!! Siis jos en heitä jotain pois tehdessäni inventaariota, niin sitten taas seuraavalla kerralla käydessäni läpi tavaroita pyörittelen ihan ne samat tavarat läpi kertaalleen. Jos olisin karsinut nämä jo edellisellä kerralla, niin ei tartteis enää niitä pyöritellä. Hankkiutumalla tavaroista eroon säästän siis aikaa.
Tämä on muuten nerokas oivallus. Aloitin tänään raivaamisen klo 8 aamulla ja lopetin klo 19 illalla. Söin vain pikaisesti välissä. Huh huh. Huomenna jatketaan taas.
Voi mitä neroutta! Tavara ei sinällään vie aikaa, mutta jos valitsee juuri elämäntavakseen tuon jatkuvan tavaran järjestelyn, karsimisen ja setvimisen ja käyttää siihen kaikki aikansa kuten yllä niin silloin toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iso talo, monta huonetta ja kellari, että tavaraa mahtuu. On mukavaa kun ympärillä on muistorikkaita esineitä ja harrastuksiin liittyviä tavaroita sekä "kokoelmia", joiden parissa voi viihtyä.
Olisi kauhistus muuttaa pieniin tiloihin ja jättää tavarat, jotka tuottavat iloa
Kaikki on järjestyksessä ja siistiä eikö mitään tavaravuorirönsyilyä.
Ok, kiva tietää. Mitähän teet tässä ketjussa..?
Sehän on selvä, että jos joku kehtaakin olla eri mieltä kuin nämä suuria urotekojaan listaavat "vein tänään kuusi jätesäkillistä tavaraa roskikseen, kierrätykseen jne"- tyypit, niin ei ole asiaa tänne...
Kylläpä nyt on negatiivisia kommentteja karsimista koskien. Itse en karsi vain karsimisen vuoksi, vaan tavaroita läpikäydessä tulee myös pohdiskeltua myös omaa ostokäyttäytymistä ja tavarasuhdetta. Viikonlopun aikana kaappeja siivotessani olen pohtinut mm. seuraavia asioita: Miksi säilön kaapissa viittä pöytäliinaa, kun en ole vuosiin käyttänyt kuin yhtä? Miksi ostan jatkuvasti uusia vaatteita ja kyllästyn niihin hetkessä, olenko tosiaan niin hukassa oman makuni ja tarpeideni kanssa? Kuinka paljon rahaa olisin saanut säästöön, jos olisin ostanut vain sen mitä todella tarvitsen ja haluan? Mitä minä oikeasti tarvitsen ja haluan? Miksi minusta tuntuu pahalta laittaa eteenpäin vanhemmilta saatuja lahjoja, vaikkeivät ne ole lainkaan minun tyylisiäni eivätkä siksi ole koskaan päässeet käyttöön?
Alue: Aihe vapaa
Jassåå, jollakin alkaa helle vaikuttaa 🙄
Mutta itse asiaan. Koska en ole saanut ratkaistua niitä isoimpia tavaraongelmia, olen vähän väsähtänyt ratkomaan edes pienempiä. Tänään kuitenkin poistoihin muutama nuhjaantunut kukkapinni, auton penkin alta löytynyt vanhentunut käsirasva ja vanhoja ylimääräisiä hammasharjojen matkasuojia.
Lapselta olen kaikessa hiljaisuudessa keräillyt yhden pussillisen sellaista lelua, joilla ei leiki, levittelee vain. Jos ei pariin kuukauteen kysele niiden perään, niin vien Konttiin. Toivoisin, että näin toimimalla en aiheuta hänelle traumoja, mutta saan jotenkin hallittua lelumäärää.