tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Mitä mä teen kun sukulaiset kantaa meidän kotiin roinaa?

Jos kyseessä on höpsähtynyt vanhus tai tavaraa tulee vain vähän ja harvoin ja tavallaan ajatuksella (esim. Valitit viimeksi ettei sinulla ole kunnollista takkia, niin tässä semmoinen) Sanoisin, ettei tarvitse ja sitten hävittäisin hiljaisuudessa.

Jos taas tavaraa tulee paljon, usein ja/tai ihan rojua, niin seuraavaksi sanoisin painokkaasti, ettei tarvita. Sitten seuraavalla kerralla, "muistatko viimeksi sanoin,ettei tarvita. sekin meni roskiin? Otatko nämä nyt takaisin itsellesi?" Jos sukulainen sanoisi ettei ota, niin heittäisin roskiin suoraan siinä heidän silmien alla.

Toimi meillä, täti suuttui hetkeksi, mutta lakkasi tuomasta edesmenneen mummon vanhoja tavaroita meille. Aiemmin oli siis kaikki otettu haluamamme muistot hänen asunnostaan ja täti jostain syystä otti sitten kaikki loput, vaikka olisi maksettu roskalava. Ja kuolinpesässä oli myös mummon sukulaisten vanhoja tavaroita paljon. Eikä tosiaan mitään ihania antiikkeja, vaan juuri jotain rikkinäisiä kattiloita, 80-luvun reikäisiä tekokuitu vaatteita ja muuta roskaa.

Olen lukenut tätä ketjua monesti, mutta nyt olisi taas tuki ja pika-apu tarpeen! Eli klassinen: muutto tulossa ja paljon (liikaa) tavaraa. Muuttoon on sen verran aikaa, että ehtisin ja jaksaisin karsia tavaraa sitä ennen. Jotenkin olen nyt silti jumissa. Mistä kannattaisi aloittaa?

Huonekalut tulevat luultavasti kaikki mukaan, tosin yksi rikkinäinen tuoli lähtee Sorttiin. Isoimmat tavarat siis ok, mutta kun kaikkea pienempääkin on niin paljon! Astioita, keittiövälineitä, kenkiä, kirjoja, joulukoristeita, verhoja, lakanoita, vaatteita...

Vinkkejä ja tsemppiä aloittamiseen?

(Ja kyllä, se on minusta parhaimmillaan ihan mukavaakin puuhaa, joten voisin hyvinkin tässä jouluna puuhastella myös. Ei ole lapsia niin kenenkään joulurauha ei siitä kärsisi!)

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut tätä ketjua monesti, mutta nyt olisi taas tuki ja pika-apu tarpeen! Eli klassinen: muutto tulossa ja paljon (liikaa) tavaraa. Muuttoon on sen verran aikaa, että ehtisin ja jaksaisin karsia tavaraa sitä ennen. Jotenkin olen nyt silti jumissa. Mistä kannattaisi aloittaa?

Huonekalut tulevat luultavasti kaikki mukaan, tosin yksi rikkinäinen tuoli lähtee Sorttiin. Isoimmat tavarat siis ok, mutta kun kaikkea pienempääkin on niin paljon! Astioita, keittiövälineitä, kenkiä, kirjoja, joulukoristeita, verhoja, lakanoita, vaatteita...

Vinkkejä ja tsemppiä aloittamiseen?

(Ja kyllä, se on minusta parhaimmillaan ihan mukavaakin puuhaa, joten voisin hyvinkin tässä jouluna puuhastella myös. Ei ole lapsia niin kenenkään joulurauha ei siitä kärsisi!)

Aloita ensin kevyellä karsimisella, eli selvät roskat roskiin ja sitten vaan availet kaappeja ja keräät selvät inhokit kierrätyslaatikoihin. Sellaiset mitä et käytä, sellaiset mistä tulee huonoja muistoja, sellaiset mitkä ei mahdu päälle ja projektit jotka on jäänyt kesken tai ei ole edes aloitettu. Nämä kiertoon ja jos on joku arvokas niin myyntiin. Jos ei aika riitä myymiseen niin kerää myytävät erikseen että voit laittaa ne myyntiin heti uudessa kodissa, etkä sekoita niitä käytössä olevien joukkoon.

Seuraavat kierrokset sitten tiukemmalla seulalla.

Uuteen muuttaessa sitten voi jatkaa. Jos tiettyyn paikkaan ei mahdukaan kaikki samat, voit karsia lisää, jotta mahtuvat fiksusti samaan paikkaan.

Ihanaa raivausta! Suuri ilo ja hyöty, kun muuttaessa ei tarvitse pakata, kantaa ja purkaa ylimääräistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mä teen kun sukulaiset kantaa meidän kotiin roinaa?

Jos kyseessä on höpsähtynyt vanhus tai tavaraa tulee vain vähän ja harvoin ja tavallaan ajatuksella (esim. Valitit viimeksi ettei sinulla ole kunnollista takkia, niin tässä semmoinen) Sanoisin, ettei tarvitse ja sitten hävittäisin hiljaisuudessa.

Jos taas tavaraa tulee paljon, usein ja/tai ihan rojua, niin seuraavaksi sanoisin painokkaasti, ettei tarvita. Sitten seuraavalla kerralla, "muistatko viimeksi sanoin,ettei tarvita. sekin meni roskiin? Otatko nämä nyt takaisin itsellesi?" Jos sukulainen sanoisi ettei ota, niin heittäisin roskiin suoraan siinä heidän silmien alla.

Toimi meillä, täti suuttui hetkeksi, mutta lakkasi tuomasta edesmenneen mummon vanhoja tavaroita meille. Aiemmin oli siis kaikki otettu haluamamme muistot hänen asunnostaan ja täti jostain syystä otti sitten kaikki loput, vaikka olisi maksettu roskalava. Ja kuolinpesässä oli myös mummon sukulaisten vanhoja tavaroita paljon. Eikä tosiaan mitään ihania antiikkeja, vaan juuri jotain rikkinäisiä kattiloita, 80-luvun reikäisiä tekokuitu vaatteita ja muuta roskaa.

Mä oon vuosien varrella saanut tuhansia banaanilaatikoita toisille tarpeetonta ja silti olen minimalisti.

Kirppikselke myytävät ja kierrätykseen loput.

Sain tammi-heinäkuussa joka kk ison pakettiautollisen tarpeetonta.

Omakotitalos tyhjennettiin. Myybtiin meni n 70%.

Joka päivä piti käydä läpi väh 3 laatikkoa, koska seuraava kuorma oli tulossa.

Mietin parikin kertaa onko järjevää käyttää aikaa palapelien palojen laskemiseen, pesemään vaatteita, joissa liks on ollut yli 10 v

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut tätä ketjua monesti, mutta nyt olisi taas tuki ja pika-apu tarpeen! Eli klassinen: muutto tulossa ja paljon (liikaa) tavaraa. Muuttoon on sen verran aikaa, että ehtisin ja jaksaisin karsia tavaraa sitä ennen. Jotenkin olen nyt silti jumissa. Mistä kannattaisi aloittaa?

Huonekalut tulevat luultavasti kaikki mukaan, tosin yksi rikkinäinen tuoli lähtee Sorttiin. Isoimmat tavarat siis ok, mutta kun kaikkea pienempääkin on niin paljon! Astioita, keittiövälineitä, kenkiä, kirjoja, joulukoristeita, verhoja, lakanoita, vaatteita...

Vinkkejä ja tsemppiä aloittamiseen?

(Ja kyllä, se on minusta parhaimmillaan ihan mukavaakin puuhaa, joten voisin hyvinkin tässä jouluna puuhastella myös. Ei ole lapsia niin kenenkään joulurauha ei siitä kärsisi!)

Aloita vaan jostain. Siitä se yleensä lähtee.

Minä aloittaisin sellaisista, joita ei varmaankaan tarvitse ennen muuttoa ja jopa pakkaisin niitä valmiiksi. Lajittelisin samalla tavarat jostain varastoista ja muualta muiden samanlaisten kanssa esim. keittiötavarat kaikki samoihin laatikoihin. Näin pakatessa ba purkaessa sitten viimeistään voi miettiä, että tarvitseeko näin paljon kippoja ja kuppeja.

Miten palstailijoilla meni joulu?

Tuliko paljon tavaraa sisään?

Olen tehnyt jo yhteenvedon tämän vuoden tavaraliikenteestä. 450 tavaraa ulos, 186 sisään. Jos ehdin vielä käymään jonkun laatikon läpi, tavaraa lähtee lisää.

Ensi vuodelle on sovittu ostolakko, ainoastaan vaellushansikkaat täytyy ostaa ja ne ostan työnantajalta saadulla lahjakortilla.

Sain vain toivomani lahjat: villapeiton, pussilakanasetin ja sähköhammasharja. Kaikki tulevat tarpeeseen. Muut lahjat (esim. työpaikan joulukassi) olivat ruokaa, jotka tulevat syötyä joulun pyhinä.

Joulusiivouksen aikana lähti enemmän tavaraa ulos kuin tuli sisään.

Tuli myös hyvä oivallus: vein ennen joulua likaiset lakanat ja pyyhkeet pesulaan (niitä oli kertynyt kaksi kestokassillista) enkä ruvennut niitä itse pesemään ja kuivaamaan. Etenkin kuivaaminen pienessä talossa on talvella kiusallista ja hankalaa. Pesulasta tulleet mankeloidut liinavaatteet mahtuvat kaappiin paljon pienempään tilaan kuin itse kotona pestyt ja kuivatut. Mankelia en halua omistaa.

Kiitos muuttopakkausvinkeistä - aloittelen astioilla ja käyn myös läpi vaatteita. Sieltähän lähti jo pussillinen ainakin kiertoon.

Joululahjaksi ostimme puolisoni kanssa yhdessä videopelin, sekin ladattava eli ei vie fyysistä tilaa lainkaan :) Lisäksi pienet yllätyslahjat olivat syötäviä tai kooltaan pieniä kuten sukkia. Niille on oikeasti tarvettakin.

Kokemuksia ja ajatuksia kaivataan: onkohan ihmisillä joulun jälkeen hirveä tavaraähky vai käykö kauppa kirppiksillä? Nyt pitkällä joululomalla olisi aikaa pitää pöytää, mutta mietityttää kannattaisiko kuitenkin ottaa vasta keväämmällä. Ainakin välipäivien alennusmyynnit näyttää vetävän kauppakeskuksiin porukkaa, mutta liekkö ovat vain perheitä paossa

Ilmeisesti alennusmyyntien ja jouluisen tavaraähkyn takia ehkä odottaisin kirppispöydän kanssa hieman. Toki aktiivikirppistelijöitä on liikkeellä ja osalla saattaa olla nyt lomaa (eli aikaa tehdä kirppislöytöjä).

Vähän jo kädet syyhyää päästä karsimaan tavaraa kunhan joulunvietto on ohi. Joulukoristeita en ole juurikaan jouluvaloja ja kynttilöitä sekä kuusta lukuun ottamatta laittanut vuosiin esille, joutanee karsia kaapista pois. Muutoinkin vuoden vaihtuminen innostaa karsimaan, mukavaa olisi aloittaa uusi vuosi helposti ylläpidettävässä kodissa ilman turhaa tavaraa. Astiakaappi kaipaa eniten siistimistä tällä hetkellä.

Noniin. Jouluna tuli lahjavyöry. Ostin lapselle 6 lahjaa, joista 2 hän sai aattoaamuna ja loput tuli joulupukilta. Loppujen lopuksi lapsi sai yhteensä 25-30 lahjaa. Suurin osa tuli isovanhemmilta. Onneksi ei mitään isoa muovikrääsää, sellaisen aika on meillä jo vähän ohi. Mutta ihan tolkuton määrä silti.

Itse sain suklaata, pari kirjaa, villasukat ja pari toivomaani tavaraa.

Tuntuisi, että etenkin isovanhemmilla on tarve ostaa väkisin vaan jotain lisää. Lapsi esittää toiveita ja he hankkivat niitä, mikä on kiva juttu. Mutta sen lisäksi tulee vaatetta, hanskoja, legoja, piirustusvihkoja jne jne mitä on jo kaapit täynnä. Raivasin syksyllä eteisestä turhat pois, no nyt tuli taas kolmet hanskat lisää.

Apua, miten toimia kun edessä, lähitulevaisuudessa, on iso muutto toiseen maahan? Siipalla on paha ocd ja kaikki romu, mitä on säästänyt, on tunnesidonnaista. Eli kaikkeen liittyy jokin muisto niin sen verukkeella ei voi mitään heittää pois.

Esim, yhdessä nurkassa kahdet rikkinäiset stereot. Vaatehuone lattiasta kattoon täynnä romua, mm vanhoja leluja mitä hänen aikuiset lapsensa ei halua säilyttää, niin isukki säästää kaiken kun on niitä muistoja. Omia romuja olen karsinut vuosien varrella ja sitä omaa maallista ei juuri ole enää jäljellä.

Miten saisi jonkun hyvän kompromissin aikaiseksi? ...ääh

Vierailija kirjoitti:

Olen lahjoittanut välillä tavaraa Facebookin roskalavalla ja ei se minulla ole ollut niin helppoa kuin moni täällä kuvaa. Täytyy tehdä ilmoituksia, vastailla viesteihin, sopia noutoaikoja, aikatauluttaa muut menonsa ne huomioiden ja usein noutajat ovat myöhässä tai etuajassa tai jättävät kokonaan tulematta ja sitten pitää uusia ilmoitus tai viestailla jonossa oleville ynnä muuta säätöä.

Jos elämä ei olisi valmiiksi jo riittävän kiireistä niin kyllähän tuota jaksaisi puuhailla, mutta ruuhkaisen arjen keskellä ei välttämättä riitä energiaa eikä aikaa tuohon sirkukseen. En halua laittaa ehjää tavaraa roskiinkaan, joten tavaraa hilloutuu nurkkiin vuosikausiksi. Täydellistä ratkaisua en ole löytänyt.

Itse lahjoitan tavaraa Punaisen Ristin Konttiin, ajattelen sen hyväntekeväisyytenä. En ole kuukausilahjoittaja, enkä muutenkaan soittele lahjoituspuhelimiin yms mutta ajattelen, että lahjoittamalla käyttökelpoiset tavarat Konttiin tuen työllistettyjä ja hyväntekeväisyysjärjestöä.

Vierailija kirjoitti:

Apua, miten toimia kun edessä, lähitulevaisuudessa, on iso muutto toiseen maahan? Siipalla on paha ocd ja kaikki romu, mitä on säästänyt, on tunnesidonnaista. Eli kaikkeen liittyy jokin muisto niin sen verukkeella ei voi mitään heittää pois.

Esim, yhdessä nurkassa kahdet rikkinäiset stereot. Vaatehuone lattiasta kattoon täynnä romua, mm vanhoja leluja mitä hänen aikuiset lapsensa ei halua säilyttää, niin isukki säästää kaiken kun on niitä muistoja. Omia romuja olen karsinut vuosien varrella ja sitä omaa maallista ei juuri ole enää jäljellä.

Miten saisi jonkun hyvän kompromissin aikaiseksi? ...ääh

Meillä n 15 v sitten mies sai tarjouksen Tampereelle muutosta, asumme Helsingissä.

Edellinen oli perääntynyt ja piti muuttaa tyyliin heti.

Llapsien kouluun oli aikaa 2 viikkoa.

Menimme Ikeaan ja ostin 100 muuttolaatikkoa ja aloin vaan pakkaamaan. Välittäjä tuli parin h sisällä ottamaan kuvia vuokralaista varten.

Meni hyvin. Tampereella tiedettiin mihin alueelle pitää muuttaa ja joku tunsi jonkun jne.

Vanhemmat lapset aloitti koulun, jäin kuopuksen kanssa kotiin, alle 6 kk ja muistan monta krt miettineeni miksi olen tämånkin pakannut ja tuonut tänne. Kun vajaa 3 v myöhemmin muutimme takaisin, oli muuttokuorma paljon pienempi.

Tavaran kuljetus maksaa. Kannattaa pakata ja sitten vielä karsia

Vierailija kirjoitti:

Apua, miten toimia kun edessä, lähitulevaisuudessa, on iso muutto toiseen maahan? Siipalla on paha ocd ja kaikki romu, mitä on säästänyt, on tunnesidonnaista. Eli kaikkeen liittyy jokin muisto niin sen verukkeella ei voi mitään heittää pois.

Esim, yhdessä nurkassa kahdet rikkinäiset stereot. Vaatehuone lattiasta kattoon täynnä romua, mm vanhoja leluja mitä hänen aikuiset lapsensa ei halua säilyttää, niin isukki säästää kaiken kun on niitä muistoja. Omia romuja olen karsinut vuosien varrella ja sitä omaa maallista ei juuri ole enää jäljellä.

Miten saisi jonkun hyvän kompromissin aikaiseksi? ...ääh

Ei tuossa taida valitettavasti olla oikein mitään järkevää mahdollisuutta toimia, jos toisella selkeästi diagnoosi, jonka vuoksi ei pysty luopumaan edes roskasta, ei sitä millään kikkailulla korjata. Ehkä terapia auttaisi ja se ei varmaan tuohon hätään nyt ehdi auttaa.

Mun ratkaisu olisi vuokravarasto Suomessa, puoliso maksaisi ja sinne menisi VAIN hänen rojuaan, varasto siis hänen nimissään jne, jolloin asia olisi sinun vastuusi ulkopuolella. Sinne sitten vaan kaikki mikä ei oikeasti ole tarpeen ja muutossa mukaan molemmilta vain käytössä olevia ja mieleisiä asioita. Jos muutatte joskus takaisin Suomeen niin ne rojut voisi pysyä siellä varastossa silti ja puoliso voisi siellä käydä niitä fiilistelemässä halutessaan, vapauttaisi tilaa ja parantaisi varmaan molempien elämänlaatua. Pidät vaan huolen, ettei sinne mene sun tavaroita, jolloin kustannukset/varaston siivous tms. ei koskaan tipahda sun niskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lahjoittanut välillä tavaraa Facebookin roskalavalla ja ei se minulla ole ollut niin helppoa kuin moni täällä kuvaa. Täytyy tehdä ilmoituksia, vastailla viesteihin, sopia noutoaikoja, aikatauluttaa muut menonsa ne huomioiden ja usein noutajat ovat myöhässä tai etuajassa tai jättävät kokonaan tulematta ja sitten pitää uusia ilmoitus tai viestailla jonossa oleville ynnä muuta säätöä.

Jos elämä ei olisi valmiiksi jo riittävän kiireistä niin kyllähän tuota jaksaisi puuhailla, mutta ruuhkaisen arjen keskellä ei välttämättä riitä energiaa eikä aikaa tuohon sirkukseen. En halua laittaa ehjää tavaraa roskiinkaan, joten tavaraa hilloutuu nurkkiin vuosikausiksi. Täydellistä ratkaisua en ole löytänyt.

Itse lahjoitan tavaraa Punaisen Ristin Konttiin, ajattelen sen hyväntekeväisyytenä. En ole kuukausilahjoittaja, enkä muutenkaan soittele lahjoituspuhelimiin yms mutta ajattelen, että lahjoittamalla käyttökelpoiset tavarat Konttiin tuen työllistettyjä ja hyväntekeväisyysjärjestöä.

Mutta pliis, tuokaa meille vain ehjää ja myyntikuntoista tuotetta, jollaisia voisitte itsekin kuvitella ostavanne.. vaikka ajatus saattaakin olla hyvä, niin meille tuodaan ihan järjettömiä määriä suoranaista roskaa, kun ei viitsitä kierrätykseen viedä..

Vierailija kirjoitti:

Minulta tulee nyt spesifi kysymys, mutta käyn läpi kosmetiikkavarastojani. Heittäisittekö 3 vuotta vanhat huulikiillot roskiin? Ripsivärit tulee uusittua vähintään puolivuosittain, mutta huulimeikit kuluvat minulla tosi hitaasti. Osa on varmaan vielä vanhempiakin kuin kolme vuotta.

====

Aistinvarainen tutkimus: haista ja maista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mä teen kun sukulaiset kantaa meidän kotiin roinaa?

Sanoisin, ettei tarvitse ja sitten hävittäisin hiljaisuudessa.

Jos taas tavaraa tulee paljon, usein ja/tai ihan rojua, niin seuraavaksi sanoisin painokkaasti, ettei tarvita. Sitten seuraavalla kerralla, "muistatko viimeksi sanoin,ettei tarvita. sekin meni roskiin? Otatko nämä nyt takaisin itsellesi?"

Ehkä tämä on murreasia, mutta itselleni ja varmaan monille muillekin "en tarvitse" ei ole sama kuin "en halua". "En tarvitse" tarkoittaa minusta sitä, että sanoja kyllä pärjää ilmankin, mutta se EI tarkoita sitä, etteikö hän kuitenkin voisi löytää asialle käyttöä tai etteikö hän haluaisi sitä. Esim joku voisi sanoa ettei tarvitse kyytiä, voi kyllä kävellä - mutta silti ottaa mieluusti kyydin vastaan. Ehkä tavaran tuojakin ymmärtää ettei henkilö siis akuutisti tarvitse ko tavaraa, mutta voi sen silti (jopa ihan mielellään) vastaanottaa.

Suosittelen siis sanomaan ihan suoraan "en halua sitä", jolloin ei ole tällaista väärinkäsityksen vaaraa.