Stereotypioita suomenruotsalaisista pinoon!!!!

ja muuta sekamelskaa, kun ovat niitä juntteja (näitä muutama jossain Porvoossa tai Kokkolassa. ) Suurinosa taas hienostoa, jotka välttävät suomen kielisiä lauseita.



Miehet saattavat olla " normaaleja" suomenruotsalaisuudestaan ja rahoistaan ja ammatistaan riippumatta. Eli he voivat puhua suomea suomenkielisille ja rupatella tavallisia. Naiset eivät alennu suomea puhumaan, eivätkä edes yritä tavallisten pulliaisten kanssa rupatella. He keskittyvät olemaan hienoja ja edustavia. Omat piirit joiden kanssa jutellaan.



Meillä oli tällänen perhe naapurina ja ihan umpisuomalaisella alueella. He olivat työn takia muuttaneet muutamaksi vuodeksi tänne. Mies jopa jutteli meille suomeksi, mutta nainen ei koskaan. Hän ei todellakaan perussuomalaisen tavallisen duunariperheen kanssa ruvennut juttusille.



Heillä oli seudun suurin talo, kallein auto jne. Ylppärijuhlatkin oli pikkusen suuremmassa kaavassa valmistelujen osalta kun asuinalueen muissa taloissa...

Mieheni on suomenruotsalainen ja asumme Etelä-Suomessa. Perheeseemme kuuluu kaksi lasta.



Meillä ei ikinä tulla valitsemaan kouluja tai päiväkoteja sen perusteella, että on PAKKO päästä ruotsinkieliseen kouluun. Lapsemme ovat vasta tarhaikäisiä ja ovat olleet sekä suomen- että ruotsinkielisessä tarhassa. Tarha on aina valittu sen perusteella mikä on ollut parhaimman tuntuinen ja parhaalla sijainnilla kotiimme verrattuna, ja tietysti mihin on mahtunut!

Ostimme viime keväänä asunnon, jossa olisi tarkoitus asua pitkään. Tarhapaikkaakin piti vaihtaa. Tällöin päätimme valita lopullisesti tarhan kielen sen perusteella minkä kieliseen kouluun lapset menevät.

Lapset saivatkin hakemamme paikat suomenkielisestä päiväkodista. Päiväkodin valitsimme siksi, että suomenkielinen koulu sekä tarha ovat lähempänä ja näin ollen samat tarhakaverit seuraavat samaan kouluunkin.

Mutta aina olen kokenut sen hienona mahdollisuutena, että meillä on varaa valita enemmän, enemmän esim. tarhoja.



Ainoa väite, minkä tunnistan näistä väitteistä on se, että suvun välit ovat erittäin läheiset.



Ja sekin on totta, että miehelleni on tärkeää, että lapsemme osaavat myös ruotsia ja uskaltavat puhua sitä. Totta kai kenelle tahansa on tärkeää, että hänen lapsensa osaavat puhua hänen äidinkieltään.

Ja mikä rikkaus se on lapsille.



Mieheni suku on kaukana mistään hienosto suvusta, vaikka ikänsä ovat Sipoossa asuneet. Kyse ei myöskään ole mistään suomenkielisestä suvusta, jotka vain olisivat päättäneet " kääntyä" ruotsinkielisiksi.



Vaikka mieheni haluaakin lasten osaavan hyvin ruotsia hän myös tunnustaa sen tosiasian, että tässä maassa pärjää paremmin suomella ja sitä lasten täytyy myös osata, jos se mahdollisuus heillä on.



Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset haluavat palvelua ruotsiksi, ymmärrän sen hyvin. Mieheni ei vaadi palvelua ruotsiksi, mutta ilahtuu ikihyviksi jos joku osaa häntä palvella hänen omalla äidinkielellään ja toivoo palvelua silloin ruotsiksi. Ja onhan se hyväksi myös palveluammateissa oleville ihmisillekkin. Heidän ruotsinkielen taitonsa pysyy tallessa.



Puhuimme eilen juuri mieheni kanssa näistä yleistyksistä mitä suomenruotsalaisista on. Kerroin hänelle mielipiteeni siitä, että osa niistä on heidän itsensä aiheuttamia ja ruokkimiaan. Ainakin mieheni suku vitsailee välillä (ja todellakin vain vitsailee) näille bättre folk ja pappa betalar-jutuilla. Ja niin niitä ei unohda kukaan.



Mutta aivan samanlaisia suomalaisia pulliaisia hekin suurin osa ovat. Tietysti heistä löytyy niitä rikkaita ja olevinaan hienompia kuin muut. Mutta samalla tavalla niitä on suomenkielisissä sekä esim. suomessa asuvissa venäläisissä.



Viivi

Meillä ei lasten nimiä ole valittu sen ruotsinkielisen hienouden takia. Valintaan ovat vaikuttaneet järkisyyt. Nimi täytyy olla sellainen, joka sointuu sekä suomenkieleen että ruotsinkieleen, ja niin, että se äännetään samalla tavalla kummallakin kielellä. Tämä sen takia ettei lapsella ole " kahta erilaista nimeä" . Nimen valintaan on myös vaikuttanut se, että sukunimemme on ruotsinkielinen. Tosin sehän saattaa joskus vaihtua lapsillamme!



Viivi

Vierailija:

Asun ruotsinkielisellä rannikolla ja olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa. Lapsemme on kaksikielisiä, mikä rikkaus! Miksi laittaa lapset suomenkieliseen kouluun, kun heidän äidinkieli on ruotsi?

yrittävät edes puhua sitä

Me olemme ainakin saaneet valita lapsemme äidinkielen rasti ruutuun tekniikalla. Ja meillä tuo äidinkieli on suomi. Lähinnä valittu sen takia, että minä hoidan suurimman osan lasten " tärkeistä asioista" .



Vaikka asiaa voisi tietysti ajatella siltä kantilta, että jos lasten äidinkieli olisi ruotsi heidät laskettaisiin ruotsinkieliseen väestöön ja ehkä väestönlasku ei olisi niin nopeaa jos useammat tekisivät lastensa suhteen näin.



Viivi

Olemme rikkaita se on totta, vielä 100 vuotta sitten meidän kartanossa oli 47 torpparia ja lukuisia renkejä ja piikoja ja ne tietysti olivat kaikki teitä alempirotuisia suomifinnejä.

Aasiakas-kokemuksia lukiessa muista somekanavista aina nousee esille nämä ruotsiksi palvelua vaativat ihan kamalat ihmiset, jotka mm. itkettävät ja solvaavat kassalla työntekijöitä.

Kuten muissa ketjuissa on tullut ilmi kielivaatimuksen voi esittää viranomaisille. Kauppa, ravintola, jäätelöbaari, vaatekauppa, kauppakeskus jne ei ole viranomainen. Toki ruotsiksi voi asiansa esittää tai toivoa palvelua sillä, mutta mikäli sitä ei ole saatavilla, pitää puhua suomea ja jos sitä ei osaa niin vaikka ruotsia. Mikäli on esim. täysummikko vanhus, voi pyytää apua leninkiostoksille.. ja vanhuksillakin soisi olevan käytöstapoja ja empatiaa lähimmäisiä kohtaan.

Kuten suomalainenkaan ei voi vaatia suomenkielistä palvelua esim. ruokaravintolassa tai vaatekapuassa niin ei voi ruotsinkielinenkään.