Mä en jaksa rakentamista, en ollenkaan!!!!!
Mies on aina poissa, kaikki viivästyy, lauantait kierretään rautakauppoja, sunnuntait tehdään ostoslistaa.... ARGH!
Kommentit (19)
Vierailija:
Mies on aina poissa, kaikki viivästyy, lauantait kierretään rautakauppoja, sunnuntait tehdään ostoslistaa.... ARGH!
Se mikä tässä kyllästyttää, on päivien pyöriminen rakennuksen ympärillä. Siis se, että se on niin TÄYSIPÄIVÄISTÄ elämää ja kaikki muu pyörii jossain taka-alalla. Rakentaminen ja oman talon saaminen on varmasti loppuviimeksi ihana asia, mutta mielestäni hinta on kova.
Ruokakaupassa käydään rautakauppojen välissä jos ehditään.
Ulkopuolista apua on, mutta eri vaiheissa itse tekeminen on taloudellisesti järkevää ja viime kädessä tietenkin työn jäljen valvominen on teettäjän vastuulla.
Hienoa että muut kommentoivat rakentajat rakennatte ruusunpunaisia talojanne koko perhe yhdessä, mutta meillä se ei ole niin. Silti ap ei myöskään ole eroamassa, vaikka sitä joku täällä vinkkasi.
t. ap, alan liikkeestä juuri palanneena
Juuri tuota vinkkiä raksavapaasta viikonlopusta kaipasin!!! Se olisi elämää se.
Ja vielä lisäys, en nalkuta asiasta miehelleni vaan puran sen ketutuksen tänne!
ap
Mä kyllä ihan vilpittömästi ihmetellyt sitä, että miten kukaan jaksaa rakentaa taloja, jotkut vielä useampia. Monet ovat kyllä todella ahkeria ja varmasti joutuvat luopumaan henkisesti paljosta, jotta voivat rakentaa. Tarkoitan juuri sitä perhe-elämää, vapaa-aikaa ystävien kanssa, töissä etenemistä jne. Kunnia heille.
Mun mielestä on kyllä todella rankka pesti tehdä toinen työpäivä vielä rakennuksella, jos on ensin tehnyt yhden työpäivän toimistolla.
Itse ei olla tehty kuin remontteja, joiden kesto on ollut joku max 3 kk. Omaa työtä tulee pakostikin vaikka kuinka paljon, koska todella on se valvontavastuu, kilpailuttaminen, sopimukset jne. Ja sitten pitää siellä kaupassakin käydä ostamassa tarviketta. Sellaisen on vielä jaksanut, kun tietää, että ei kauaa kestää. Vuoden rakennusprojekti olisi kyllä ihan mahdoton meille.
Vierailija:
Juuri tuota vinkkiä raksavapaasta viikonlopusta kaipasin!!! Se olisi elämää se.Ja vielä lisäys, en nalkuta asiasta miehelleni vaan puran sen ketutuksen tänne!
ap
Meillä on kaksi lasta enkä lasten kanssa ollut raksalla, joskus käytiin siivoamassa. Kun sain lapsille hoitajan olin itsekin töissä raksalla.
Mieheni on rakennusalan ammattilainen eikä edes halunnut vaaratilanteiden takia pieniä lapsia työmaalle.
Saatiin talo valmiiksi ja nyt vuosi valmistumisesta rakennamme kesämökkiä.
Remontina/ rakennuksen aikana on paljon esillä tavaraa minin lapset voi oikeasti satuttaa itsensä.
Ja lapset ei tänä aikana yhtään ehdi saamaan huomiota vaikka mukana ovatkin.
Musta on hyvä ratkaisu jos voitte vuorotella raksa ja hoitovuoroja miehen kanssa.
ois että ukko olis siinä paikkalla niin vois sille nalkuttaa
se kärsii:D Kyse on vain vuodesta, koita kestää. Vie lapset hoitoon ja mene mukaan raksalle, meillä tuo oli todella mukavaa aikaa (lähes ainoaa aikaa kun saatiin olla kaksin...). Mä ainakin nautin siitä että sain suunnitella hankintoja (myös muita kuin söpöjä tapetteja), laskea esim harkkojen menekkiä tai petsasin n 1000m räystäs- yms lautoja. Ei raksa ole vain miehen projekti vaan yhteinen, jos haluaa talon niin ruikutus ei auta.
t 2 taloa rakentanut 4 lapsen äiti
Kotona tulee hulluksi yksin lasten kanssa..
Meillä rakennusaikana kolme pientä lasta (4,3 ja 8kk) ja tehtiin todellakin paljon hommia yhdessä siten, että nuorimmaisen päiväuniaikana saatettiin molemmat tehdä, jos jompikumpi pystyi ohessa vahtimaan isompia (oli turvallinen piha, jossa leikkimökki ja keinut jne.), muuten vuoroteltiin eli toinen aina lasten kanssa ja toinen teki hommia. Pääasiassa oltiin kuitenkin rakennuksella kaikki yhdessä.
Ja kun itse olin 2 v ja meillä rakennettiin 80-luvun alussa, olin mukana raksalla leikkimässä hiekkakasoissa...
Kiitos vaan vinkistä, muttei käy meille. ap
Vierailija:
Kiitos vaan vinkistä, muttei käy meille. ap
että ainakin välillä tulee noita fiiliksiä. Meillä 1 vilkas lapsi ja toinen masussa (raskaus ollut vähän vaikea), joten en ole päässyt paljon auttelemaan raksalla. Onneksi miehellä on ollut apua ja välillä malttaa pitää muutaman hetken vapaata, vaikka meillä tiukka deadline onkin ja miehellä vielä epäsäännöllinen työaika! Välillä käymme myös lapsen kanssa ulkoilemassa raksalla ja katsomassa isiä :-), silloin kun saamme auton.
On se aika raskasta olla yhtäkkiä " yksinhuoltaja" ja pyörittää muutenkin yksin kaikkea, mitä siihen asti on enemmän tai vähemmän tehty yhdessä puolison kanssa, mutta onneksi tää on vain väliaikaista. Ja tiedän, että joillakin on varmasti vielä rankempaa kuin meillä, mutta jokainen myös elää omaa elämäänsä ja ne omat ongelmat on kuitenkin itselle isoimpia. Muista kuitenkin, että lopussa palkinto odottaa :-).
Ihmettelen kauheasti sitä, että nykyään vielä jaksetaan rakentaa hartiapankilla. Vaikka olisi ulkopuoliset työntekijät, siltikin raksalla riittää todella paljon siivousta yms. aputöitä, joihin saa kyllä kaikki illat menemään.
työkaluihin. Kirppikseltä saa halpoja pihapukuja, jotka voi jättää raksalle ja mennä kotiin siisteissä kamppeissa. Kurapuvut ja raksavalot on keksitty.
Olen itse ollut rakentamassa mieheni kaverina. Lapset oli silloin 11 kk, 3 v ja 5 v. Meillä oli ensimmäisiä hankintoja tontille pihaleluja ja muovinen halpa leikkimökki. Kun talossa päästiin sisätöihin, niin vauva pistettiin välillä leikkikehään, jos mummolasta/kummilasta/tätilästä ei saatu apua.
Ihan turhaa valitusta, ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.
se kuuluisa yhteen hiileen puhaltaminen rankkana aikana olisi reilua miestäsikin kohtaan.
sen verran osasimme ajatella itseämme ja lapsia että pidimme myös täysin raksavapaita viikonloppuja tai parin viikon loman kesällä. Joskus kesken raksan hyppäsimme autoon ja ajoimme vaikka Tammisaareen kahville jos ei muuta keksitty, ja taas jaksettiin pakertaa.
Ymmärrä myös miehesi ajatustapa: mitä nopeammin hän saa talon teille valmiiksi sitä nopeammin hänkin pääsee takaisin perheen luo ja normaaliin elämään (ja vaimon nalkutus loppuu). Ei hän vapaaehtoisesti niitä iltoja siellä raksalla ole. Ja tällä synkällä kurjalla ilmalla kaipaaa taatusti enemmän tukea kuin sinä lasten kanssa kuivassa lämpimässä asunnossanne!!