5-vuotiaani ei ole koskaan ulkoillut yksin.
Suurin syy: - iso autotie ihan vieressä jossa bussitkin kulkevat.
Ei niin suuri syy: - alkoholistien parantola tien toisen puolella.
Jonkinlainen syy: - pihassamme ei ole mitään aktiviteettia
Tärkeä syy: - lapsella näkökyvyssä rajoitteita
Pitäisikö löysätä ja uskaltaa jo luottaa että lapsi tajuaa nämä vaaratekijät?
Vai tapahtuuko ulkoilut vastedeskin vanhempien ohjauksen alla?
Lähistöllä on pienempiäkin lapsia yksin ulkona mutta minä en uskalla löysätä kun tiedän millainen villikko lapseni on ja tajuan mitä virheitä asuinalueellamme on.
Lapsi täyttää kohta 6v. Olisiko aika harjoitella yksin ulkona olemista? Kuka siitä edes nauttii...yksin ulkoilusta. Miksi lapsi pitäisi siihen opettaa jo varhain, jotkut jopa 3-vuotiaita laskee yksin pihalle...Mä en uskalla!
Eskariin syksyllä, olisiko siis jo aika oppia? Miten aloittaa? Mistä varoittaa? Entä jos varoittaa ja lapsi tekee silti sen mistä on varoitettu. Ehkä mä panikoin liikaa.
Kommentit (5)
alkaa harjoitella yksin ulkoilua eskarivuoden loppupuolella ja koulua edeltävän kesän aikana.
Lapset kyllä usein keksivät tekemistä, vaikka ei olis mitään ihme vekottimia pihalla yms.
Ja onko ne alkoholistit jotenkin vaarallisia? aiheuttaako harmia? Luulen että ne on aika harmittomia.
Ja sitten vaan muistat muistuttaa kaikista vaaroista, kerta toisensa jälkeen.
Sun pitää oppia luottamaan lapseesi, vähän kerrallaan noin pieneen.
... Helsingissä / kotona ei ulkoillut vielä yksin. Keskustassa asujina ei todellakaan vielä mahdollista, kun puistoonkin jonkin verran matkaa.
Saattaa kyllä mennä omalle pihalle hetkeksi odottamaan, että saan pikkusiskolle ja itselleni vaatteet päälle, mutta ei sen pidempiä aikoja ole yksin ollut. Varmaan vähitellen eskarivuoden aikana pitää opettaa lapsi olemaan myös yksin.
Niin niin niin...eipä paljoa jeesaa :D