Inhoatko lapsipuoliasi? Miksi? Oletko mies vai nainen?
Itselläni on sellainen tilanne, että minulla oli kaksi lasta, joista vanhempi on adoptoitu. Erosin näiden lasten isästä ja menin uusiin naimisiin (en saman tien, vaan myöhemmin. Mieheni on koko ajan suhtautunut lapsiin kuin omiinsa (ex-mieheni kuoli ennen uutta avioliittoani, joten muita isiä ei ole kuvioissa) ja vaikka joskus mietin, miten yhteiset lapset muuttavat kuviota, ei eroa ole edelleenkään (meillä on kaksi yhteistä lasta). Joskus asiasta juteltuamme, mieheni on sanonut, että hänelle oli täysin luontevaa ryhtyä isäksi lapsilleni ja, että hän tuntee nämä aivan omiksi lapsikseen.
Ihmettelen täällä sitä, kuinka katkerasti lapsipuoliin tunnutaan suhtautuvan. Miksi ihmessä? Jotenkin vielä voisin ymmärtää, jos ex-puolison uuden liiton lapset tuntuvat kurjilta (ehkä itsekin olisi vielä halunnut lisää lapsia), mutta että aiemman liiton lapset... Onko asiassa eroa miesten ja naisten välillä, vai olenko ollut vain onnekas miehen suhteen?
Kommentit (4)
enkä inhoa lapsipuoliani, vaan pidän heitä tasavertoisina omieni ja yhteisten lapsiemme kanssa. Kuuluvat samalla lailla perheeseen, sanovat minua äidikseen ja asuvat luonamme. En edes nykyään pidä heitä lapsipuolina, vaan meidän perheen yhteisiä lapsia he ovat kaikki.
Ovat erilaisia kuin oman perheen kesken, vähän niin kuin olisi vieras koko ajan. Pitää esim. tarkemmin harkita, mitä puhuu miehelle tai missä vaatetuksessa liikkuu omassa kodissaan. Nykyään pitää myös varoa, ettei lapsi varasta rahaa tai alkoa. Olen siis helpottunut, kun lapsi lähtee omaan kotiinsa.
Ja nainen olen.
Jos lasten isä olisi hengissä ja kuvioissa aktiivisesti, niin tilanne olisi nykyisen miehesi kannalta paljon vaikeampi.
En vihaa mieheni lapsia. Tosin enpä rakastakaan erityisesti. Ne vaan on ja pidän niistä, mutta en ikinä voisi verrata rakkauteen, jota koen yhteistä kohtaan. Hän on elämäni onni ja valo ja kaikkea, mitä lapsi äidilleen merkitsee.
Nosto