Onko kenenkään lapselle jäänyt kdskaan mitään kurkkuun?

selkään on taputettu, sormella kaivettu leipää kurkusta ja kerran nostettu ylösalaisin ja " paukutettu" selkään.

Annoin lapsen katsella sitä enkä ajatellut ollenkaan, että se edes menisi lapsen suuhun. Yhtäkkiä alkoi sitten kakoa kovasti eikä saanut henkeä. Nostettiin lapsi jaloista ylös ja koputettiin selkään. Tuli onneksi heti pois.



Kuopus ahnitsi nakkipaloja 1 vuotiaana kamalasti suuhunsa. Loppujen lopuksi silmistä valui vesi eikä saanut nieltyä eikä uloskaan. Otin enimmät sormella pois suusta ja sitten taas koputusta selkään ja oli ok.

Että ei sitä voi alkaa joka suupalaa varomaan. Ihan vain sormi kurkkuun jos ei pala tule vauvalla kakoessa ulos. Pienillä lapsilla toimii tuo oksennusrefleksi tosi hyvin, eli oksennus pukkaa liian ison palan ulos, jos ei muuten tule. Mutta ihan kevyesti vain selkään taputtamalla olen pientä auttanut jos on jotain kakonut.



Kaikkea mitä itsekin syön, annan kun on riittävästi ikää vauvalla. Kyllä se kokemus sullekin opettaa mitä voi syöttää ja mitä ei.

laita lapsi polvillesi (istut siis) niin että vatsa on reisiesi päällä, pää juuri yli polviesi, lyöt (kauhea sana) kämmenellä lapaluiden väliin napakasti,(sormien ei tarvitse osua, eli kovalla kädellä, ei läimäisy, tulee vain turhaa kipua tuosta läimäytyksestä jos sen tekee avaralla)toista kolmesti, jos ei auta, eli henkitorvessa on vielä jotain, kokeile heimlicin otetta, tämä vasta vihonviimeinen varokeino, jos tämäkään ei toimi, puhalla voimakkaasti lapsen suuhun, jotta pala valuisi alas keuhkoihin, ja mahdollisesti luiskahtaisi toiseen keuhkoputkeen, vapauttaen näin toisen keuhkon toiminnan. Tätä ei tule tehdä missään muussa tapauksessa kuin oikeassa hengenhädässä..

ja heimlichiä ei saa lapselle tehdä samoin kuin aikuiselle!!

Vierailija:

ja heimlichiä ei saa lapselle tehdä samoin kuin aikuiselle!!

Ja tietääkseni tuo nilkoista roikottaminen on oikein.



Tavis ei kykene määrittelemään, milloin on se kriittinen piste, jolloin on syytä puhaltaa vierasesine keuhkoon >> ensiapukurssille.



Ei saa tuollaisia neuvoa puolihuolimattomasti kenelle vaan!

lapojen väliin napauttaminen on aivan oikein. Varsinkin isommilla lapsilla, pienemmät on helpompi nostaa jaloista pää alaspäin.



- sh

lapsi oli kuollut 3-vuotiaana, kun oli jäänyt päiväkodissa omenanpala henkitorveen, eikä vaan millään tullut pois vaikka kaikki tehtiin oikein ja apu tuli nopeasti. Mulla on joku kammo, pelkään koko ajan että lapset tukehtuu:(

kriittinen piste, jossa mikä tahansa keino on sallittu. Apu ehtii harvoin paikalle kaupungissakaan ennen tukehtumista. Kellokin on apuna tässä, aikuisen kriittinen piste on 4 min, lapsilla periaatteessa enemmän, mutta enpä lähtisi odottelemaan mitään tekemättä, jos jaloista riiputtaminen ei auta.

Vierailija:

Ja tietääkseni tuo nilkoista roikottaminen on oikein.

Tavis ei kykene määrittelemään, milloin on se kriittinen piste, jolloin on syytä puhaltaa vierasesine keuhkoon >> ensiapukurssille.

Ei saa tuollaisia neuvoa puolihuolimattomasti kenelle vaan!

kuin mitään.

Vierailija:

lapsi oli kuollut 3-vuotiaana, kun oli jäänyt päiväkodissa omenanpala henkitorveen, eikä vaan millään tullut pois vaikka kaikki tehtiin oikein ja apu tuli nopeasti. Mulla on joku kammo, pelkään koko ajan että lapset tukehtuu:(

juuri noin meille opetettiin koulun ensiapukurssilla. Avokämmenellä lyönti lapaluiden väliin, jotta keuhkoista liikkeelle lähetevä ilma työntää palan pois nielusta. Pelkkä roikuttelu ei välttämättä auta mitään. Vaikka kurjalta tuntuu tuo lyömisneuvo, silti se voi pelastaa hengen.