" Erityislapsi" normi ryhmässä pk:ssa.

Lapsellani on puhevika ja hän saa siihen apua. On päiväkodissa ihan normaali ryhmässä. MUTTA: Mikä siinä on, että kun lapselle naljaillaan hänen puheestaan ja minä otan asiaa esille kiusaajan vanhempien kanssa, niin minä olen ylireagoiva ja " eihän meidän pertti nyt mitään sellaista tee" .. Miksi ei negatiivisesta asiasta voi keskustella aikuisten tavoin ja miksi se " kiusaaja" ei KOSKAAN tee mitään pahojaan?? Tottakai minäkin suojelen omaa lastani, mutta jos kävisi ilmi, että hän jotakin kiusaisi, niin haluaisin ehdottomasti keskustella siitä asiasta kiusattavana olevan lapsen ja hänen vanhempien kanssa. Näinkö te äidit ja isit opetatte lapsianne, että poikkeavaa lasta saa kiusata ja alistaa mielinmäärin??????