Mieheni haluaa erota, koska perhe-elämä ei olekaan sitä, mitä hän kuvitteli

Itsekkäät aikuiset taas vauhdissa - lapsista viis!!

erossa se päätös, kenen luona lasten ensisijainen koti on, tuli käytännön syistä. Miehellä on pidemmät työpäivät, myös työmatkoja, joten lapset tulivat minulle. Olisin kyllä heistä taistellutkin, jos johonkin muuhun ratkaisuun olisi päädytty. Se arki on kuitenkin se kaikki mitä lasten kanssa on. En halua vain joka toista viikonloppua ja muutamaa kesälomareissua. Kyllä ne oksennustaudit ja vesirokot ovat rankkoja, mutta ne ovat sitä arkea. Tullessaan itse vanhemmaksi lapsi muistaa sen, joka hänen nenäänsä niisti ja yöllä valvoi, eikä sitä, joka osti kalliita juttuja pari kertaa kuukaudessa. Haluan olla lasteni kanssa, minua ei heistä eroon saisi.

Aina on lasten isä /äiti ja vastuu on sen mukainen?

Kyllä sinä olet myös niitä lapsia varmaan halunnut, ei kai niitä mies yksin tee, vai?



Joka tapauksessa parasta varmaan on erota, jos elämä on todella yhtä helevettiä yhdessä (parempi ratkaisu kaikille), mutta kyllä se yh:n elämä on rankkaa vaikka rahaakin olisi, tosin kyllä se raha aina auttaa!



Ehkä sinun olisi hyvä miettiä yhdessä miehesi ja sosiaaliviranomaisten kanssa sopivin ratkaisu teidän tapauksessa. Tottahan on se, että erossa ei kukaan voita, ainakaan lapset, mutta jos se on tehtävä, niin ei kai muukaan auta.



Minulla kolme lasta ja ihmettelen tätä nykymenoa, että halutaan sitä omaa aikaa (jopa eron kustannuksella!). Miksi teette kakaroita, kun ette jaksa niitä! Luoja mitä luusereita täällä hengaa.

Miksi se muka olisi pahempi että äiti lähtee pariksi viikoksi lomalle kuin että isi lähtee kokonaan?



Voi helvata mitä kaksinaismoralismia.

Mulla on muuta omaa työ, harrastukset, ystävät. Kylläpä tämä taas tuntuu tabuaiheelta -äiti joka ei eläkään pelkästään lapsilleen.

Vierailija:

Kouluikäiset ovat enää hyvin vähän kotona, käyvät syömässä vain. Kyllä sitä " omaa aikaa" alkaa hyvin pian tulla.

Miksi siis kuitenkin vastuu lapsista olisi aina viime kädessä äidillä?

Vierailija:

Itse kadehdin joskus yh:ia siitä, että heillä on ainakin joka toinen viikko OMAA aikaa.

jos miehen ei tarvitse ottaa lapsia vaan saa alkaa viettää vapaata elämää, niin miksi hänenkään pitäisi. Ihan kamalia vanhempia ootte molemmat.



Lapset todellakin kärsivät, jos asuvat viikon sinun luonasi ja viikon miehesi luona. Mieti vähän.



Sä oot keskenkasvuinen, jos ajattelet näin mitä oot täällä puhunut...

Kuka on väittänyt, että äidin loma pahempi. Isukki ei nyt vain satu olemaan täällä haukuttavana. Siis totta kai paskin tässä kuviossa on isä, jolle perhe-elämä ei maistukaan. Keskustelu nyt vain sattuu pyörimään sen ympärillä, mitä äiti tekee, koska äiti tämän keskustelun avasikin.

Vierailija:

Miksi se muka olisi pahempi että äiti lähtee pariksi viikoksi lomalle kuin että isi lähtee kokonaan?

Voi helvata mitä kaksinaismoralismia.

elää ja asuu omien jälkeläistensä kanssa???????? On sairaaksi tämä maailma mennyt.

Epäilin jo alkuun, ei kai kukaan vanhempi halua lapsistaan eroon ja jopa molemmat.



Oikeasti ei kukaan vanhempi ja etenkään äiti puhuisi noin jos rakastaa lapsiaan.

Kyllä hoitajan voi palkata siksi aikaa kun harrastaa, varsinkin jos etävanhempi tosiaan takaa taloudellisen tasapainon. Ja onhan ne lapset välillä etävanhemmalla - silloin voi harrastaa tai tavata ystäviä.



Miksi perhe on vain ja hedottomasti kahden aikuisen pyörittämä tai muuten ollaan valmiita luopumaan kaikesta? Lapsista!



Kysymys ap:lle: mikä teidän mielestänne tekee perheen? Miksi olet valmis luopumaan perheestä? Miksi olet katkera jos miehesi " saa omaa aikaa" ? Onko oman ajan aina oltava lapsista vapaata? Mikä siitä tekee parempaa kuin lasten kanssa elämisestä?



En voi käsittää, vaikken itse olekaan uhrautuva äiti.



Selittäkää mulle.

Mun omaa aikaa on aika lasten kanssa. Mä nautin yhteisestä ajasta, enkä tunne uhrautuvani.



Lapsuudenkodissani tunsin aina olevani ylimääräinen ja tiellä juuri tuon vanhempien vaatiman " oman ajan" takia.

Vierailija:

Epäilin jo alkuun, ei kai kukaan vanhempi halua lapsistaan eroon ja jopa molemmat.

Oikeasti ei kukaan vanhempi ja etenkään äiti puhuisi noin jos rakastaa lapsiaan.

Joka toinen viikko omaa aikaa?? No ei todellakaan!! Toivon, että lapseni isä olisi ensi kesänä lapsen kanssa pitempään, nyt on viimeksi nähnyt lasta syyskuun alussa. Tukiverkkoa minulla on kyllä, mutta isovanhemmat tai ystäväni ottavat lapseni iltapäivästä seuraavaan aamuun, ja tämä tapahtuu ehkä kerran kuussa. Eli, kerran kuussa noin 20 tuntia omaa aikaa.



Onhan niitäkin, joissa isä ottaa joka viikonloppu tms, mutta ei ainakaan meillä!!!

että minullekin parasta aikaa ja sitä " omaa aikaa" on se kun olen lapsen kanssa, mutta jos rehellinen olen, niin vituttaa että otan kaiken vastuun lapsesta, isä maksaa 130 euroa kuussa ja se siitä. Silloin kun lapsi sairastaa, itse olen väsynyt tai sairastan myös, itkettää että isä " vain otti ja lähti" . Tulisi saatana se mies ja olisi lapsen kanssa " hieman" useammin. :(

naisella on sitoutumisvietti perheeseen vahvempi kuin miehellä



JAKSAMISTA AP!!!

missä käsiteltiin erojen syitä, että Ruotsissa valitettavan usein eron syynä voi olla vain sellainen motiivi, että ajatellaan että sitten on ainakin joka toinen viikko vapaata aikaa, kun lapset ovat toisella vanhemmalla. Se on oikeasti surullista.



Silti ymmärrän ap:ta, oli tämä provo tai ei, että on kyllä oikeasti väärin, että moni mies vaan pakenee suhteesta kun perheen leikkiminen ei ollutkaan enää hauskaa, ja useimmiten nainen saa sitten olla aikuinen ja kantaa sen vastuun.

Voit varmaan vaikeuttaa hänen lähtemistä ja pitkittää asiaa



mutta lopulta teet prosessin itsellesi vain vaikeammaksi

Luulis vähän hidastavan vallatonta poikamieselämää.