Lue keskustelun säännöt.
Keksikää äkkiä selitys! Appiukko kysyy häälahjan perään:-0
10.01.2008 |
Heillä on periaatteena, että eivät osta mitään lahjalistalta, vaan tuovat aina kaikkiin jotain omaperäistä (ja järkyttävää!) Niinpä mekin saatiin sellainen ihan järkyttävä hopeinen jälkiruokakulho, jonka reunoilla on pidikkeet 8 lusikalle. Tosi krumeluuri ja kruusattu malja, joka on ilmeisesti tarkoitettu jollekin fonduen tapaiselle.
No jokatapauksessakin se oli ihan hirveä ja noin 5 vuotta häistä päätin, että nyt saa kapistus lähteä, kun vei vain tilaa kaapissa ja oli niin ruma ja käyttökelvoton.
Eilen appiukko sitten laitttoi meiliä, että ovat huomanneet, että emme käytä sitä ja että hän ostaisi sen mielellään takaisin. Iiks, mitä mä sanon? Keksikää äkkiä selitys! En voi sanoa, että olen heittänyt sen pois!!!
Kommentit (55)
Mulle tuli vain mieleen oma " sähläys" syksyltä, kun olin ottanut kirpparilta pöydän ja siellä laitoin myyntiin mm. miehen siskolta joululahjaksi saatuja kymttilänjalkoja ja muita sellaisia. Ei kylläkään mitään arvokkaita, mutta kuitenkin lahjoja, joilla emme vain tehneet yhtään mitään.
Sitten miehen sisko tulikin perheensä kanssa viikonlopuksi käymään (asuvat parin sadan kilometrin päässä) ja lauantaina ilmoittavat aamusta, että lähdetään kävelylle ja käydään samalla siellä kirpparilla... Minä sitten vaan kuumeisesti miettimään... Ilmoitin jääväni kotiin laittamaan ruokaa ja sitten kun tiesin heidän ensin kiertävän kävelylenkin, niin lähdin pikaisesti käymään kirpparilla ja hain pois heidän antamansa lahjatavarat pöydästäni... Kotona sitten kyselin vaan, että löytyikö mitään kiinnostavaa... Oli kyllä noloa, mutta en todella jaksa säilyttää vähäisissä kaapeissani mitään ylimääräistä, jolle meillä ei ole käyttöä, enkä halunnut kuitenkaan myöskään loukata mieheni siskoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...kun olin ottanut kirpparilta pöydän ja siellä laitoin myyntiin mm. miehen siskolta joululahjaksi saatuja kymttilänjalkoja ja muita sellaisia. Ei kylläkään mitään arvokkaita, mutta kuitenkin lahjoja, joilla emme vain tehneet yhtään mitään.
Sitten miehen sisko tulikin perheensä kanssa viikonlopuksi käymään (asuvat parin sadan kilometrin päässä) ja lauantaina ilmoittavat aamusta, että lähdetään kävelylle ja käydään samalla siellä kirpparilla... Minä sitten vaan kuumeisesti miettimään... Ilmoitin jääväni kotiin laittamaan ruokaa ja sitten kun tiesin heidän ensin kiertävän kävelylenkin, niin lähdin pikaisesti käymään kirpparilla ja hain pois heidän antamansa lahjatavarat pöydästäni... Kotona sitten kyselin vaan, että löytyikö mitään kiinnostavaa... Oli kyllä noloa, mutta en todella jaksa säilyttää vähäisissä kaapeissani mitään ylimääräistä, jolle meillä ei ole käyttöä, enkä halunnut kuitenkaan myöskään loukata mieheni siskoa...
ja, että se oli sillä reissulla hävinnyt!
kun joku vieraanne ihastui siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoit epähuomiossa tiskikoneeseen ja se meni pilalle - > roskiksessa
Olet pakannut sen " jonnekin" säilöön - > ei nyt vaan löydy
Lainasit sitä ystävällesi juhliin - > ystävä ei ole palauttanut
Vaikuttaa vähän siltä, että ihan piruuttaan kyselee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras selitys on mielestäni ollut että se on jossain kaapissa mutta et nyt millään löydä sitä. Samalla voi vihjata että : " pakkasin sen sinne jonnekin kaapin takimmaiseen nurkkaan, kun sille ei oikeen ollut käyttöä, ja nyt en löydä sitä enää"
Tai jos olette muuttaneet siinä välissä, niin hävisi muutossa - selitys on aika hyvä myös.
Kai sentään sen myit kunnon hintaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kertoa sitä mukaileva valkoinen valhe. kerron lisäohjeet kun kerrot ensin mitä kulholle tapahtui
vaan heitin pois:-).
Viimeksi maljasa puhuttiin pari vuotta sitten ja silloin se meni siihen piikkiin, että se oli vielä muuttotavaroiden joukossa " romuhuoneessa" . Siitä kai appiukko päätteli, että me ei sitä käytetä.
Ihan kamala tilanne. Mikään vastaus ei tunnu hyvältä, tiedän että he pahoittavat mielensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea uskoa, että olet heittänyt häälahjan roskikseen. Hopea kun on aika helposti tunnistettavaa mm. leimoista.
Sano appiukolle että kaivelet sen maljan hänelle. Ja sitten jäät odottamaan että kysyy uudestaan perään.. Jos kysyy, sanot unohtaneesi asian. Seuraavan kerran kun kysyy, sanot ettet ole vielä löytänyt. Useimmat ei enää edes tuohon kakkosvaiheeseen etene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja näköjään joku pyytää ostaa lahjansa takaisin. Kai appiukkoa harmitti siihen investoimansa raha ja haluaa sen nyt edes johonkin käyttöön.
Ja tuo kulho oli ulkomailta, Suomesta tuskin tuollaista löytyisi.
Eli voi voi, miten hävisikin juuri se laatikko, missä oli joko rahalliselta arvoltaan tai tunnearvoltaan parhaimmat tavarat. Ja nyt kun muutosta on jo aikaa, on mahdotonta sitä enää jäljittää.
Sanoa, että koska teillä ei ollut käyttöä lahjalle eikä se muutenkaan ollut teidän makuunne ja vei turhaa tilaa, myitte/annoitte sen pois. Ja että arvostatte kyllä heitä ja lahjaansa.
Ja laita puolisosi vastaamaan tähän omille vanhemmilleen.
http: //www. rubylane. com/shops/greekantiquegallery/item/Cox2012
hinta 1200 USD...
En jaksa säilöä tavaraa, jota en tarvitse ja varsinkaan josta en pidä. Onko se nyt jotenkin niin poikkeuksellista? Ja tuosta kiposta vielä: en jaksanut tutkia, onko siinä leimoja vai ei, kun en tosiaan uskonut sen olevan hopeaa. Ilmeisesti se sitten oli, kun appiukko jo nyt toista kertaa kysyy sen perään. Ja en voi sanoa, että en löydä sitä, koska sitten se kysyy muutaman kuukauden päästä taas uudestaan.
Tämä ei tosiaankaan ole provo. Te jotka niin luulette, niin onko tämä niin uskomatonta, että kenenkään elämässä ei tällaista voisi sattua?
Ei kai nyt kukaan niin uuno ole, että oikeasti heittäisi " tunkiolle" . Olisit keksinyt jotain muuta, vaikka että laitoit pelastusarmeijan keräykseen...
Sitten soittaisin itkuisen paniikkipuhelun seuraavana päivänä, että herrajumala sentään kun sitä maljaa ei löydy. Ei mistään! Tää on nyt kyllä ihan kamalaa, mutta ettei vaan olisi muutossa kadonnut. Ei voi olla totta ja niin suuri tunnearvo ja rahallinenkin vielä, harmittaa ihan kauheasti ja olet niin niin pahoillasi. Jos sen nyt jostain vielä löydät, niin ilmoittelet. Kiitos ja hei!
Vaatii kyllä hieman näyttelijänlahjoja...