Ette kai vanhemmat riitele lasten nähden tai kuullen??

toi oli puhdas arvaus eikä lähellekkään oikea!

pitää vain muistaa sopiakin riita lasten nähden,siitähän juuri oppii.



Tunnen jokseenkin ahdistuneita aikuisia,joiden lapsuudessa negatiivisia tunteita ei ollut soveliasta näyttää..

Voitaisiin riidellä vähän enemmänkin...Mä vaan en uskalla tuoda toiveitani ilmi, pelkään teilatuksi tulemista. Olen kait aika hauras sisältä.

Vierailija:

Voitaisiin riidellä vähän enemmänkin...Mä vaan en uskalla tuoda toiveitani ilmi, pelkään teilatuksi tulemista. Olen kait aika hauras sisältä.

juuri siitä että kun ei ole oppinut käsittelemään negatiivisia asioita sanoin, pelätään että rakkaus loppuu jos riidellään

Se on kerran loppunut kuin seinään. Varmaan trauma edellisestä suhteesta.



Ja muutenkin mun elämä on ollut draamaa täys, ja olen lakaissut kaikki negatiiviset asiat maton alle piiloon...Joskus pitäis varmaan siivota...oikeen kunnolla! Siihen tarviis varmaan ammattiapua. Pelkään, että se sattuu.



24

He korostavat sitä, että riidellä saa, kunhan se ei mene fyysiseksi eikä liian pelottavaksi lapselle (suora karjuminen, tavaroiden heittely) ja kunhan lapset näkevät myös sovinnon.



Eräs lähipiirin äiti suojelee lastaan aikuisten negatiivisilta tunteilta siinä määrin, että paitsi ei salli minkäänlaista riitelemistä ja äänen korottamista itselleen eikä miehelleen, loukkaantuu myös siitä, jos minä heillä kyläillessään korotan ääntäni omille lapsilleni. Kun X on niin herkkä lapsi. Juu, ja joku kaunis päivä se on vielä ihmeessä, kun koko ulkomaailma ei olekaan niin harmoninen ja hiljainen kuin koti.

mutta lapset hillitsevät käytöstä jonkin verran. Tosin riitelemme harvoin, mutta silloin riidellään, kun " riitelyttää" . Mutta aina myös sovimme siten, että lapsetkin sen tietävät.

Meillä sanotaan asiat hyvin rauhallisesti tyyliin: minusta tuntuu että sinä et oikein aina muista hoitaa osuuttasi kotitöistä, oletko kanssani samaa mieltä? Miten voisimme yhdessä ratkaista asian? Ja tämän keskustelun jälkeen halimme ja pyydämme anteeksi ja halimme ja pyydämme anteeksi myös lapsilta.

Mä tiedän että kaverilla riidellään niin että ovet paukkuu. Ei voi tuntua kivalta lapsesta. Kyllä meillä kinaa tulee useinkin, mutta se sovitaan sitten lasten nähden.

kyllä meilläki riidellään lasten nähen ja kuullen.

Kiekaisen myös lapsillekin aika äkäisesti jos on aihetta.

Ja kyllä isommat lapset jo aika rivakasti nykäisee oven kiinni kun vituttaa.

Samoin esimurkku tytöllä vain kantapäät jytisee kun painuu huoneeseen suutuspäissään.



Ja kamalan paljon halitaan ja pussataan ja sanotaan, että kuinka toisia rakastetaan. Isot murkkupojatkin tulee äidin kaikkuun puskemaan ja sanovat reilusti, että " ME KYLLÄ TYKÄTÄÄN SUSTA ÄITSYKKI" .



Mies on perheestä, missä ei riidelty. Oli kyllä kamalaa kun eka kertaa oltiin eri mieltä asioista. Kun ärähdin jostain niin toinen oli jo avioeroa hakemassa kun meillä menee niin huonosti. On onneksi oppinut, että riidellä voi kunnollakin ja silti rakkaus ei kuole mihinkään.

Äitinsä kiristi aina sillä kun hän oli lapsi, että " äitiin sattuu sydämeen jos sinä nyt korotat ääntä" .

Toisaalta lapselle olisi terveellistä oppia sietämään riitojakin, kun meidän tyttö ainakin säikähtää ihan kauheasti, jos hiukankin ääni kiristyy. Ei ole tottunut sellaiseen. Mutta ei me nyt sen takia aleta väkisin tappelemaan, ellei syytä ole.

Toki joskus olen hermot kireällä ja valitan vaikka työasioita tmv., mutta en minä miehelle tai lapselle huuda. Miksi huutaisin? Minähän rakastan heitä tuollaisenaan ja ovat molemmat niin kilttejä ihmisiä.:)

Vierailija:

Eli siis jos ei näytä negatiivisia tunteitaan, ihminen on muutenkin tasainen viilipytty, joka ei innostu mistään tosissaan. Ei koskaan riehaannu eikä iloitse täysillä. Tiesitkö ap että lapset rakastavat vanhempien riehaantumista positiivisesti. Opettele siis näyttämään myös negatiiviset tunteet, jotta osaat purkaa positiivisuutesi. Tasapaksut tunne ihmiset ovat pitkästyttäviä ja mauttomia!

Mutta riitelevät kotonaan tosi usein. Ja kiroilevat ja huutavat. Voisi olla hyvä niidenkin vanhempien vähän aikuistua.

Ei ollu kysekkään huutamisesta. Se ei ole suotavaa kenellekkään! Kyse oli negatiivisten tunteiden näyttämisestä ja sitähän teet jo silloin jos " purat" työhuoliasi.