perhe- & yhteisöasioista, mormonit mielessä

Dreana:

.*.. ja kun aina ei niin suurella ajalla ja ajatuksella vastailekaan, niin jää aina vähän vaillinaisiksi nämä vastauksetkin :-)

--Kiitos, että näin laajalti jaksoit kommentoida kysymyksiäni. Kirjoitin jo vastineenkin, mutta tietokoneeni meni jumiin ja viesti katosi sen siliän tien,.. Tässä minulla vielä olisi muutamia kysymyksiä & huomioita.

Lapsettomuus todella on rankkaa, mutta toisaalta siihen ehkä on myös lohtua (samoin kuin siihen, ettei ole löytänyt mukavaa kumppania) - kun kaikessa nähdään tai pyritään näkemään iankaikkinen perspektiivi, eli jos ei täällä saa lapsia ja elää elämänsä niin, että pääsee Jumalan luo kuoleman jälkeen, siellä on mahdollisuus löytää kumppani tai saada jälkeläisiä. Osa saa siitä tiedosta todellisen lohdun - osa toki joutuu kamppailemaan sen epäonnistumisen ym. tunteen kanssa koko elämänsä, vaikka ne asiat eivät olekaan usein itsestä kiinni.

--Tuosta iankaikkisuudesta ja sen lohtua antavasta voimasta. Moni saa siitä varmaankin voimaa elämäänsä täällä. Minua mietityttää se, miten puolison etsintä tuonpuoleisessa & perheen perustaminen suhteutuvat käsitykseenne ikuisesta avioliitosta. Siis että jotkut ihmiset perustavat perheen ja sitoutuvat jo täällä elämässä ja toiset sitten taas vasta tuonpuoleisessa elämässä. Ovatko nekin perheet sitten pysyviä vai miten asia käsitetään? Miten te ajattelette tuon elämänjälkeisen paikan ja tilan? Onko siellä samat mahdollisuudet kuin täälläkin, ovatko ihmiset ihan samanlaisia kuin eläessään?

--Ja sitten vielä tuosta ikuisesta avioliitosta. Solmivatko kaikki mormonit sen vai " kaikkein rakastuneimmat" ? (Jos vaikka on ongelmia suhteessa, niin ei varmaankaan olisi kovin kiva ajatus iankaikkisesta liitosta...)Onko se ihmisen itse päätettävissä? Entä jos ikuiseen avioliiton solmineista toinen puoliso kuolee ja toinen haluaa vielä mennä uudelleen avioon, sitten ei varmaan enää voi solmia tuota iankaikkista vihkimystä uuden puolison kanssa?

* ... ja aina osa löytää myös kumppanin, joka ei kuulu samaan uskoon. Toisilla se saattaa olla vaikeaa, jos arvomaailma ei oikein kohtaa, mutta tiedän monia monia, joilla puolisot ovat eri uskoa/ eivät usko juuri ollenkaan, ja avioliitot ovat varsin onnellisia.

--Tuo onkin ihan mielenkiintoista tietoa, kun olen ehkä kuvitellut yhteisönne suljetummaksi ts. että kaikkien perheenjäsenten tulisi kuulua samaan kirkkoon. Varmaan keskuudessanne on ns. tapauskovaisiakin eli kaikki eivät noudata ohjeita yhtä tarkasti, esim. tällaisessa " seka-avioliitossa" voisi kuvitella, että joitakin tapoja (kahvi, tee) ei noudateta yhtä tiukasti. No, tämä menee vähän lapselliseksi tämä pohdintani, samahan se on varmaan kaikissa eri uskoa harjoittavien avioliitoissa.

* sitten on 12 apostolia ja profeetta, joilla on valtuuksia pappeudessa enemmän, he johtavat koko kirkkoa ja saavat Jumalalta tietoa kuinka asiat tulisi hoitaa.

ei kysytä onko naimisissa vai naimaton vaan onko Jumala halukas kutsumaan - kaikkiin tehtäviin nimittäin kutsu tulee Jumalalta kutsun esittävän johtajan kautta - rukouksen kautta (no tekniset yksityiskohdat sikseen) - ne " maailmaa johtavat" naisetkin vaihtuvat aina joidenkin vuosien välein ja siellä tosiaan on välillä sinkkuja, naimisissa olevia, monen lapsen äitejä, muutaman lapsen äitejä, lapsettomia jne. Ainoat tehtävät, jotka eivät vaihdu on apostolit ja profeetta - kun Jumala on kutsunut siihen tehtävään, siinä ollaan, kunnes kuolee. Toki jos tekisi jonkun selkeän rikkomuksen, siitä vapautettaisiin.

--Tuosta kutsumisesta erilaisiin tehtäviin. Valitaanko kirkkonne profeetta tuollaisen kutsun kautta vai äänestämällä? Sehän on sellainen tehtävä, jossa kaikki kannanotot saavat hurjan ison vaikutuksen kirkossanne, joten valintaprosessinkin luulisi olevan todella iso asia. Profeetan sanomisia ei muuten varmaankaan koskaan kyseenalaisteta? Miten on noiden alemman tason tehtävien kanssa, kokevatko ihmiset tulevansa koskaan syrjäytetyiksi tai tuleeko valinnoissa yllätyksiä? Tarkoitan, että minusta asiaan/nimittämisiin voivat vaikuttaa niin paljon myös rukoilijan omat subjektiiviset näkemykset henkilöistä, että tuntuu että joskus valinnat voisivat suosia myös tiettyjä henkilöitä (pahoittelen, jos kirjoitan epäkunnioittavasti).

* Miksi moniavioisuus silloin oli, on vaikea sanoa varmasti. Helppo selitys on, että oli paljon naisia, joilta oli miehet kuolleet, naisten oikeudet oli silloin sen verran heikot, että heidän olonsa turvatakseen Jumala antoi käskyn. Tai että Jumala halusi nopeasti kasvattaa kansaansa ja siksi antoi käskyn. Sitä ei ole koskaan suoraan Jumala sanonut miksi näin oli. Ja on totta, että se lakkautettiin, koska yhteiskunta alkoi olla sitä vastaan ja sen jatkaminen olisi aiheuttanut paljon ongelmia- mutta siltikin johtajat kysyivät asiaa Jumalalta, ja Jumala käski lopettamaan sen.

* Itselleni se, millä on merkitystä, on että Jumala käski aloittaa, ja vaikka se oli vaikeaa ihmisille, he tekivät sen. Ja Jumala käski lopettaa sen, ja vaikka se oli vaikeaa ihmisille (koska monille se tarkoitti osan perheen " hylkäämistä" ), he lopettivat sen. Aina ei kaikkea ymmärrä.

--Niin, tuo on yksi niitä asioita, jotka antavat sellaisen vähän sovinistisen säväyksen kirkkonne historiaan/toimintaan. Joku joskus kommentoi, että moniavioisuus oli sallittua Yhdysvaltain sisällissodan aiheuttaman tilanteen takia, mutta eikö se ollut ajassa paljon kirkkonne perustamisen jälkeen ja nuo johtohenkilöt jo sitä harjoittivat? Niin, ei tämä varmaan ole ihan helppo asia mormoneille itselleenkään, kuten kirjoitit,

Moniavioisuus on varmaankin juuri niitä asioita, joita ihmiset kavahtavat ja joka jää ihmisille helposti mieleen. Uskontonne herättää runsaasti kysymyksiä, kuten tästä minunkin viestistini taas voit huomata...

..jos vaikka Dreana olisit vielä linjoilla. Ja saavat muutkin toki keskusteluamme kommentoida. Ed. viestissäni kaikki keskustelu muuttui epähuomiossa kursiiviksi, toivottavasti siitä saa silti tolkun.

... kuin lukea viestisi, mielellään vastaan - ja jos on helpompaa, voidaan jatkaa s-postilla: ideoita@yahoo.co.uk on mun osoite. - vastailen edelliseen viestiin piakkoin - nyt yksi oksennustaudissa ja toinen kuumeessa ja kolmannella alapäähän koskee, mielummin virtsatietulehdus kuin kihomadot... jipii...

Voimia sairaiden lasten kanssa. Kyllähän tämä ehtii odotella.



Laitan vaikka sulle mailia suoraan tai ihan miten vaan.

Kopion tekstisi muualle koneeseen, niin saan ehkä paremmin vastattua, ettei tule ihan kaikkea vanhaa mukana...



Lapset jo onneksi terveitä - tai ainakin terveempiä. :-)



Iankaikkisesta avioliitosta ja iankaikkisuudesta yleensä - nyt tulee ehkä vähän laajemmalti asiaa, mutta ehkä auttaa ymmärtämään yksityiskohtia paremmin.



Me uskotaan, että kuoleman jälkeen kaikki ihmiset menevät ns. henkimaailmaan, jossa ollaan ylösnousemukseen asti. Ne henkilöt, joilla ei ole tässä elämässä ollut mahdollisuutta kuulla evankeliumista tai ottaa sitä vastaan, voivat oppia siitä siellä ja hyväksyä sen ja tehdä liiton Jumalan kanssa, niin kuin ihmiset täällä eläessään. Maan päällä liito tehdään kasteessa ja siksi me teemme temppeleissä kasteita kuolleiden esivanhempiemme puolesta, jotta he henkimaailmassa ollessaan voivat ottaa sen liiton vastaan - tai vastaavasti olla ottamatta, jos niin haluavat. Jokainen ihminen pysyy omana persoonanaan ja on vapaa toimimaan oman halunsa mukaan. Ylösnousemuksessa ruumis yhdistyy henkimaailmassa olleeseen henkeen, jonka jälkeen tulee " tuomio" , jossa Jumalan ja Jeesuksen kanssa tarkastellaan omaa elämää ja jossa lopullinen paikka ikuisuudessa määräytyy. Me uskomme kolmeen eri paikkaan, joista " korkein" on se, jossa JUmala ja Jeesus itse elävät, ja jossa perheet voivat olla ikuisesti yhdessä. " alinkin" paikka on parempi kuin tämä maallinen elämä, joten siinä mielessä taivas, mutta jos tietäisi voivansa elää Jumalan kanssa, en itse ainakaan olisi siihen kovin tyytyväinen. Periaatteena on siis, että jokainen saa paikan omien valintojensa eli omien halujensa mukaan, ja siinä vaiheessa jokaisella todella ollut todelliset tasavertaiset mahdollisuudet valita.



Ne, jotka ovat eläneet hyvin ja solmineet temppelissä iankaikkisen avioliiton, ja siis pääsevät korkeimpaan paikkaan, voivat elää siellä perheensä kanssa ja avioparit voivat lisääntyä - saada henkilapsia. Jollain keinolla, Jumala ei ole tarkemmin ilmoittanut miten, ne uskolliset, jotka eivät ole täällä voineet solmia avioliittoa, voivat sen siellä tehdä - onko jonkinlaista seurustelua vai onko olotila sellainen, että kaikki tuntevat kuitenkin toisensa tai kaikki niin täydellisiä, että kuka vain kelpaa, ei taida kukaan tietää... Eli nekin perheet ovat sitten pysyviä ja ihan samassa asemassa niiden kanssa, jotka solmivat iankaikkisen avioliiton jo täällä. Ja sama juttu kuin kasteen kanssa, suurin osa ihmiskuntaahan on vihitty kunnes kuolema teidät erottaa - omien esivanhempien puolesta voi suorittaa temppeleissä avioliitojen sinetöimisen iankaikkisuudeksi, joista taas aviopari voi joko valita hyväksyä sen, ottaa sen vastaan tai hylätä sen.



Ei suinkaan kaikki mormonit solmi iankaikkista avioliittoa, mutta se lienee kaikilla tavoitteena. Yleensä siinä vaiheessa kuitenkin on niin rakastunut, että haluaa olla puolisonsa kanssa ikuisesti. :-) Mutta se vaatii sen, että on kelvollinen menemään temppeliin. Joiltain se jää siitä syystä tekemättä, vaikka haluaisivatkin, ja kenties tekevät sen vasta myöhemmin, samoin ihmiset, jotka liittyvät kirkkoon jo naimisiin mentyään, voivat mennä temppeliin ja sinetöidä avioliittonsa ikuiseksi. Ihminen todellakin täysin päättää sen itse haluaako, ja ikävä kyllä avioerojakin siitä huolimatta tapahtuu, ehkä vähemmän kuin valtaväestössä, mutta tapahtuu ja sen sinetöinnin - ikuisuuden voi purkaa. Ja myöhemmin solmia iankaikkisen avioliiton toisen kanssa. Jos toinen puolisoista kuolee, niin uudestaan voi mennä naimisiin- menee nyt ehkä jollain tavalla moniavioisuuden syihin, mutta miehet voidaan sinetöidä iankaikkisuuksiksi uuteenkin puolisoon, naiset voivat mennä naimisiin " vain kunnes kuolema teidät erottaa" .



Varmasti meilläkin on " tapauskovaisia" , mutta ehkä koska uskonto vaatii sen verran paljon, suurin osa on joko tai... Eli täysillä mukana tai sitten melko lailla kokonaan pois kuvioista. Ne avioparit, joita henkilökohtaisesti tunnen, joissa toinen puolisoista kuuluu kirkkoon ja toinen ei, pääsääntöisesti ovat sellaisia, että kirkkoon kuuluva elää kyllä ihan " täysin sääntöjen mukaan" . Mutta on muutamia niitäkin, joita tunnen, jotka ainakin jossain elämänvaiheessa eivät piittaa uskonnosta ollenkaan, antavat vain nimensä olla jäsenrekisterissä.



Profeettakin valitaan kutsumisen kautta - kun profeetta kuolee, se valtuus, joka hänellä on ollut toimia siirtyy väliaikaisesti 12 apostolille (konkkaronkalle yhdessä). He rukoilevat asiasta ja saavat Jumalalta vastauksen, kuka tulisi kutsua seuraavaksi profeetaksi. Useinmiten se on käytännössä se, joka on kauieten ollut apostolina, mutta ei välttämättä, jos Jumala sanoisi, että se on joku muu, niin olisi. 2 kertaa vuodessa on koko maailman laajuinen konferessi (satelliitin ja internetin välityksellä), jossa uusi profeetta hyväksytään. Niissä paikoissa, joissa ei ole mahdollisuutta seurata kokousta, tieto on tullut muuta kautta ja omissa kokouksissaan he toimivat saman kaavan mukaan - eli kerrotaan, että tällainen henkilö on kutsuttu - tai ehdotetaan kutsuttavaksi- tähän tehtävään, ja pyydetään kaikkia, jotka hyväksyvät asian, viittamaan. Sen jälkeen esitetään sama pyyntö niille, joilla on jotakin asiaa vastaan. Sama tehdään kaikkien tehtävien kohdalla. Esim. omassa seurakunnassani, jos joku oltaisiin kutsumassa tehtävään ja olisin juuri saanut tietää varmuudella, etä ko. henkilö on kavaltanut työpaikaltaan miljoonia euroja, nostaisin käteni kohdassa, jos jollakin sitä vastaan... asia pantaisiin merkille, ja kokouksen jälkeen kutsun esittäjän kanssa kävisin läpi, miksi vastustan asiaa... Ja he sitten pohtisivat vaikuttaako se asiaan, vai kutsutaanko silti. Tuollaisessa tapauksessa ei kutsuttaisi, mutta jos syyni olisi, että hänen lapsensa heitti hiekkaa minun lapseni päälle, niin varmasti kutsuisivat vastustuksestani huolimatta :-)



Me uskotaan, että profeetta profeettana puhuessaan sanoo sen, mitä Jumala haluaa sanoa. On myös aikoja, jolloin hän puhuu ihan itsenään, omia mielipiteitään, jolloin kaikkeen ei suhtaudu ihan samalla tavalla. Mutta vaikka usko on olennaisen tärkeä, aina kehoitetaan ottamaan itse selvää, onko se totta - ehkä siis tietyllä lailla kyseenalaistamaan - esim. kysymällä Jumalalta, että onko asia oikeasti näin. Yleensä kyllä Pyhä Henki antaa tunteen jo kuunnellessa, että asia on totta.



Varmasti tehtävien valinnoissa tulee yllätyksiä -usein kutsutulle itselleen erityisesti, siis että minustako olisi siihen hommaan - ja koska ihmisiä ollaan, varmasti aina jollekin on kovempi pala, että juuri tuo, jonka kanssa en tule niin hyvin toimeen on kutsuttu tuohon tehtävään. Mutta ne vaihtuu kuitenkin sen verran usein, että kutakuinkin kaikki ehtii olla melkein kaikissa hommissa... Ja vaikka sanoin, että kutsut tulee Jumalalta, harvemmin, aika usein kyllä sitäkin, tilanne on se, että on tunne, että juuri tuo ihminen pitää kutsua juuri tuohon hommaan, vaan niin, että tiedetään, että tuohon hommaan tarvitaan tekijä, kartotetaan vaihtoehdot ja heidän elämäntilanteensa, mietitään kuka olisi ehkä " paras" vaihtoehto sillä hetkellä, ja sitten kysytään Jumalalta olisiko tämä henkilö tällä hetkellä sopiva tähän tehtävään. ja vastaus on kyllä tai ei. Jos kyllä, kutsu esitetään, ja henkilö saattaa sen ottaa vastaan tai kieltäytyä. Jos kieltäytyy, tai jos Jumalan vastaus on ei, niin mietitään kuka muu olisi sopiva...



Moniavioisuudesta vielä - olen huono historiassa, mutta muistelen kyllä kanssa, että sisällissota olisi ollut vasta jälkeenpäin--- mutta kun kirkon kirkon jäsenet matkasivat länteen Utahiin, heitä kovasti vainottiin, tapettiin ja oli kai muita taisteluita, joihin joutuivat osallistumaan, niin miehet olivat aika vähissä... Mutta en tosiaan usko, että asiaan löytyy tyhjentäviä vastauksia.



Kysele vaan lisää, jos heräsi kysymyksiä.

Ensinnäkin teidän uskossanne on aivan ihanaa juuri tuo perhekeskeisyys ja uskominen ikuiseen avioliittoon ja perheenä elämiseen taivaassa. Muttä uskotteko että Jumala Ja Jeesus ovat erillisiä henkilöitä? Entä uskotteko että hekin ovat olleet joskus ihmisiä ja ovat korottuneet Jumalaksi?

vastaukset jep ja jep - mutta taisitkin sen jo tietää

Olen voinut asiaa joskus kysyä mutta en muista olenko siihen vastausta saanut. Miten teidän uskossanne sitten Jumala ja Jeesus eroaa toisistaan? Rukoiletteko molempia vai Jeesusta vain? Uskotteko niin että Jeesus on Jumalan poika?



Ps. Olen todella kiinnostunut eri kristinuskon suunnista ja sillä kyselen näitä asioita. Haluan nimittäin löytää itselleni sen oikean suunnan.

sepekka:

Olen voinut asiaa joskus kysyä mutta en muista olenko siihen vastausta saanut. Miten teidän uskossanne sitten Jumala ja Jeesus eroaa toisistaan? Rukoiletteko molempia vai Jeesusta vain? Uskotteko niin että Jeesus on Jumalan poika?

Ps. Olen todella kiinnostunut eri kristinuskon suunnista ja sillä kyselen näitä asioita. Haluan nimittäin löytää itselleni sen oikean suunnan.

Uskomme, että Jumala on Isä Jumala ja Jeesus kirjaimellisesti Hänen Poikansa. He eroavat toisistaan siinä, että ovat erillisiä persoonia ja heillä on erilaiset tehtävät - Isä on pääpomo ja Jeesus tuli maan päälle tekemään Isän tahdon, lunastuksen ja sovituksen. " Tuomiolla" heillä on myös eri roolit, Isä on Tuomari, Jeesus meidän ihmisten Puolustaja - kuin asianajaja... Rukoilemme Isää Jeesuksen nimessä, eli tavallaan Hänen kauttaan. Luonteeltaan Jumala ja Jeesus ovat hyvin samanlaisia, molemmat täydellisiä, molemmat jumalia ominaisuuksiltaan.

Niitä taivastasoja oli kolme eikö vain? Kun kaikki ihmiset menevät kuoleman jälkeen henkimaailmaan niin mihin sellainen ihminen sitten joutuu joka ei ole mormoni eikä kukaan hänen puolestaan ota sijaiskastetta. Eli uskotteko te kadotukseen ja onko sellainen ihminen sitten kadotuksen oma?



Kun sanoit että teillä ei ole kokouksissa saarnaa vaan ilmeisesti kukin vuorollaan pitää puheen oliko että 12 vuodesta ylöspäin. Eli siis aika nuoretkin joutuvat sellaisen seurakunnan edessä pitämään. Onko se tavallaan omakohtainen todistus vai mitä se yleensä pitää sisällään?



Teillä on muitakin kirjoja raamatun lisäksi ja sanotte että uskotte raamattuun niiltä osin kuin se on oikein käännetty niin olen miettinyt että mitkä kohdat ovat raamatussa niitä joita ei ole teidän mielestä käännetty oikein.



Uskotteko luomistarinaan? Jos Jumala ja Jeesus ovat korotettuja ihmisiä niin kuka on luonut maailman?



Kiitos sinulle Dreana jos vielä vastaat näihin kysymyksiin.

Olisi pitänyt vissiin ensin lukea ja muokata omaa tekstiä. Tuli vain niin monta kysymystä kerralla mieleen.

" Taivastasoja" on kolme. Ylin niistä on se, jossa Jumala ja Jeesus ovat ja joissa voi olla yhdessä perheen kanssa. Ihminen, joka ei halua ottaa kastetta vastaan, menee johonkin muuhun kuin ylimpään, riippuen hänen teoistaan täällä maan päällä. Karkeasti luokitellen " kakkoseen" , jos on ollut " hyvä ihminen" , " kolmoseen" , jos on ollut todella kamala ja saanut aikaan paljon pahaa. Mutta se kolmas paikkakin on parempi kuin tämä maallinen elämä, eli taivas siinä mielessä. Kadostuskin on olemassa, paikka, jossa paholainen on, ja sinne " pääsee" aika harva - täytyy ihan tosissaan tietää - siis uskoa kunnolla -Jumalan olemassaolo ja tuntea Jumalan tahto ja sitten ihan tietoisesti tehdä isoja, pahoja asioita Jumalaa vastaan.



Joo, 12-vuotiaasta lähtien kokouksissa koko seurakunnan edessä puhutaan - tai pyydetään puhumaan, tietysti voi kieltäytyä, jos haluaa, niin aikuinen kuin nuori. Lisäksi lasten järjestöllä on kerran vuodessa oma ohjelmansa jumalanpalveluksessa, jossa laulavat ja puhuvat - siis 3-11 v.

Kerran kuussa on ns. todistuskokous, jossa ketään ei ole pyydetty etukäteen puhumaan, vaan vuorotellen kuka haluaa saa tulla etee puhumaan, ja silloin se mitä sanotaan on aika lyhyttä ja " todistus" , tyyliin " uskon Jumalaan, ehkä joku kokemus, joka on vahvistanut uskoa Jumalaan tai johonkin tiettyyn periaatteeseen..." . Valmistetut puheet on sitten 7-20 min, ja riippuu aina seurakunnan tavasta ja muusta annetaanko aihe, esim. että yhden sunnuntain kaikki puhujat puhuvat samasta aiheesta, vaikka parannuksesta, tai jokaiselle annetaan eri aiheet, tai sitten sanotaan, että aiheen saa valita itse Käytänöt vaihtelevat paikoittain ja ajoittain. Yleensä se sisältää pyhien kirjoitusten opetuksia aiheesta, profeettojen sanoja aiheesta, omakohtaisen todistuksen ja kokemuksen aiheesta tai jonkun muun ihmisen kokemuksen aiheesta - " tarinan" siis.



Raamatun oikein ja väärin käännettyjä kohtia ei ole mitenkään eritelty listana, vaan kyse on enemmänkin siitä, että tiedostetaan, miten raamattu on saanut allkunsa monien käsien ja käännösten kautta ja että se siitä johtuen sisältää virheitä. Osanhan on monet historioitsijat tuoneet esiin, osan huomaa itsekin, jos lukee eri kielisiä raamattuja, että eri kohdilla on ihan eri merkitykset ym.



Uskomme luomistarinaan. Vaikka Jumala ja Jeesus ovat korotettuja ihmisiä, niin Jumala ei suinkaan ole tämän maan päällä asunut. Jeesus on, mutta jo ennen maailman luomista Hän oli erityisasemassa Jumalan esikoisena henkilapsista - Isä Jumala ja Jeesus siis ovat luoneet meidän maailman.