Meillä on " ongelma" ...
Me emme kauheasti vaihda mieheni kanssa ajatuksia. Se on ongelma...Minä olen luonnostani kyllä sosiaalinen, mutta en paljasta sisintä pintaa itsestäni herkästi. Mies on mörökölli, ihan karkeasti kuvailtuna.
Tunnen, että parisuhteessamme perheenlisäys on jonkinlainen tabu. Mieheni tietää, että haluan vielä lapsia (on jo yksi), mutta siitä puhuminen vaan hermostuttaa häntä ja latistaa minua. Rakentelen mieluummin yksin pilvilinnoja kuin annan todellisuuden tulla vastaan keskustelussa ja ajatustenvaihdossa.
Koen ihan realistisesti ajateltuna hyväksi ajankohdaksi aloittaa toisen lapsen " teko" joskus noin vuoden päästä, mutta miten lähden purkamaan tuntojani miehelle kun tuntuu että hän vaan ahdistuu?
Kommentit (3)
Mikset vain ilmoita, että jos nyt sitä lasta koitettaisiin, ajattelin etten enää uusi pillerireseptiä kun se nyt ensi kuussa loppuu.
Mulla on lääkitys, joka vaatii kauaskantoisia suunnitelmia (siis ennen raskautta) ja muutoksia. Eikä me käytetä pillereitä...ihan vaan sivuseikkana.
Töiden suhteen olen itse vähän tuuliajolla, sillä minulla ei ole tällä hetkellä vakkarityötä, eikä ilmeisesti sellaista ole vielä syksylläkään. Mies pelaa aika paljon tällaisten realiteettien kanssa. Ja tottahan se on, pakko olla työ, jos haluaa äitiyspäivärahaa! Kerran olen minimillä ollut ja se riittää...
Ap
älä puhu siitä turhaa vielä. Jos kerran tiedät, että miehesikin tietää halusi saada lisää lapsia,niin kaikihan on tällä hetkellä hyvin.
Turha ahdistaa miestä. Ota asia puheeksi vasta noin 2kk aikaisemmin, kun itse haluaisit yrittää. Sitä ennenhän sinulla ei ole tarvetta puhua asiasta, koska et halua muutosta nykyiseen.
Jos mies taas sitä ennen haluaa, niin kai hän puheeksi ottaa. Joten relax, keksustele jostain musta miehesi kanssa.