Miten joku voi väittää että töissä pääsee helpommalla kuin kotona???

40

Pesaisee pyykit aamusta ja siivoaa niin homma on selvä. Itse tein ruoan valmiiksi ja katoin pöydän. Häivyin lenkille kun mies tuli. Illaksi ei jäänyt enää kummempaa tekemistä kun päivällä tekaisin hommat alta pois.

Ei niitä kotitöitä nyt niin kamalasti ole, etteikö niitä olis ehtinyt parissa tunnissa vaikka suursiivousta tehdä.

Paitsi, että silloin meillä ei ollut nettiä, joten eipä tullut täällä roikuttua ja tuhlattua aikaa.

Eiköhän se kuulkaas ole kiinni aika paljon työstä, töihin palaavasta äidistä ja siitä puolisostakin, että miltä se työn ja perhe-elämän yhdistäminen tuntuu pelkkään kotielämään verrattuna. Itse olen tykännyt aina työstäni, joten palasin sinne mielelläni. Suurin haaste alkuun oli raaskia olla erossa lapsista arkisin monta tuntia putkeen, mutta skun huomasi lasten olevan hyväntuulisia hoitopäiväienkin jälkeen, opin relaamaan ja nauttimaan illoista, viikonlopuista ja lomapäivistä täysillä. Ja siitä työstäkin taas :)



Pyykkiä tulee jopa enemmän kuin ennen, kun työvaatteita pitää vaihtaa useammin kuin kotivaatteita. Tiskiä sen sijaan kertyy enää minimaalisesti: iltaruoat teen pakkaseen viikonloppuisin eikä puuro iltapalana kovin montaa astiaa sotke. Tavaratkin pysyvät kummasti paremmin arkipäivisin paikoillaan, eikä kuraa/pölyäkään ole nurkissa ehkä niin paljon enää kuin kotiäitiaikana.



Ainoa, mikä tässä yhtälössä minusta onkin selkeästi vaikeampaa kuin kotiäitinä ollessa, on oman ajan löytäminen. En raaski harrastaa enää iltaisin, kun olen lapsista erossa jo koko päivän. Olen ratkaissut sen toistaiseksi ainakin niin, että työ on " omaa" aikaa ja kuljen työmatkat hyötyliikuntaa harrastaen. Aika aikansa kutakin.

Työn ja lastenhoidon yhdistäminen sen sijaan on todella rankkaa, koska vastuu lastenhoidosta ja kasvatuksesta ei häviä mihinkään, vaikka päivät ovatkin päivähoidossa. Myös työmatkat, ylityöt ym. lisäävät stressiä. Olen työhöni pätevä.

Joillekin pikkulapsiaika 24/7 kotona ei vain kertakaikkiaan sovi, vaikka he muuten kuinka ihania äitejä(/isiä) lapsilleen olisivatkin. Heistä on varmaan kiva päästä aikuisten pariin ja saada toisenlaisia älyllisiä haasteita arkipäiviinsä, niin perhe-elämästäkin osaa taas nauttia aidosti. Silloin voi hyvinkin tuntua siltä, että elämä töissä on ns. helpompaa kuin kotiäitinä/isänä, vaikka omaa aikaa olisikin vähemmän tai kotitöitä iltaisin enemmän.

jos jaloissa pyörii ne taaperot, jotka vikisee ja kiipeilee pöydille ymm..??