Meidän ekaluokkalainen ei osaa vieläkään lukea :(

poika käy kyllä kerran viikossa äikän tukiopetuksessa jossa harjoitellaan lukemista.

niin, että yksi lapsi tunnisti 5 kirjainta ja pari osasi lukea sujuvasti. Eilen poika juuri kertoi, että tällä hetkellä 4 lasta on sujuvasti lukevien ryhmässä, mutta vielä löytyy lapsia jotka eivät osaa lukea.

Meidän ope sanoi, että jouluun mennessä yleensä kaikki osaavat auttavasti lukea ja kevääseen mennessä pitäisi sitten sujua jo melko hyvin.

Ei kaikki opi jouluunkaan mennessä, jotkut oppivat vasta keväällä. Älä vielä huolestu.



Saako lapsi tukiopetusta? Luulenpa että se lukutaito loksahtaa yhtäkkiä kohdillaan :)

täytyisi osata lukea. Tiedä sitten mitä se tarkoitaa, jääkö sitten luokalleen jos toisen luokan keväällä ei osaa lukea? Midän esikoisen luokalla yksi tyttö oppi vasta toisen luokan keväällä kunnolla lukemaan ja on ainakin nyt kolmannella luokalla, en tiedä miten pärjää.

Oppi ekan luokan loppukeväästä ja opettajakin sanoi että ei mitään kiirettä.

Kuulemma olisi hyvä jos tokaluokan alkuun mennessä oppisivat kaikki lukemaan.

Joten älä huoli.

poika vielä lue, joitakin tavuja kyllä. Ei käy myöskään tukiopetuksessa, ei ole opettajan mielestä tarpeellista!!!

Siirrettiin kuitenkin 2. luokalle.

Englanti tuotti sitten taas ongelmia.

Itse kun menin 1. luokalle vuonna 1988 en osannut yhtään lukea, en osannut edes aakkosia. Jouluun mennessä olin oppinut ehkä puolet aakkosista, keväällä opin jo aakkoset mutta lukeminen oli vaikeaa. Keväällä sitten opettaja ja rehtori pitivät palaveria vanhempieni kanssa ja olivat pistämässä jo minua ns. "hitaiden" kouluun jossa oli vajaavaiset ja häiriköt. Vanhempani pitivät pintansa ja sanoivat että kesän aikana opetellaan lukemaan ja jos syksyllä ei osata niin sitten harkitaan jo koulun vaihtoa. Noh, syksyllä sitten mentiin kouluun ja osasin kuin osasinkin lukea. Ja jotta tämä tarina saisi ironisen lopun niin kerron vielä senkin kuinka keväällä hain rovaniemen oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja luin kevään-kesän ja alkusyksyn 8-12h päivässä ja pääsin rolleen opiskelemaan. Ja nyt keväällä 2008 sain virallisesti varatuomarin arvonimen.



Tarinan opetus.. melkein vajaiden luokalle joutun vajaa(?) varatuomari :)

vanhin poika oppi lukemaan helmikuussa kun oli ekalla ja muut luokalla olevat oppivat marraskuuhun mennessä. Ei asiaan puututtu ja lukemaan oppi. Nyt meidän eskarilainen osaa jo lukea vaikkei kotona ole opetettu eikä kirjoja lueskella. Eli kyllä ne oppii kun ovat siihen valmiita.

Mun nykyinen tokaluokkalainen ei vuosi sitten osannut myöskään lukea. Ja nyt ei muuta teekään kuin lukee kokoajan. Se lukeminen vaan loksahti yhtäkkiä, eli alkoi vaan jotenkin hahmottaa sanat. Ekan syksyllä ei edes kiinnostanut harjoitella kun se lukeminen tuntui niin vaikealta.



Aku Ankka lehdet auttoi sitten meillä, se oli ainut mitä kiinnosti alkaa lukemaan, ja siitä se lähti sitten.

Eikä oppinut koulussa luokanopettajan kanssa, ei myöskään erityisopen kanssa, vaan kotisohvalla äidin kanssa vanhanaikaisen aapisen avulla vanhalla kunnon tavausmenetelmällä.

Opettaja ilmoitti jo heti syksyllä vanhempainillassa, että yleensä kaikki osaavat marraskuussa lukea. T. ap

En ymmärrä, miten hän pääsi opiskelemaan. Luki hiki päässä.

Siitä lähtien olenkin sitten lukenut koko ajan ja tauotta:) Mulla oli esim. penskana päässä aina kuhmuja, koska mä luin kävellessäni ja törmäilin seiniin ja kaikenlaisiin esineisiin:) Uskallanpa väittää, että luen vieläkin keskinmääräistä enemmän, vaikka aikaa ei enää lukemiseen enää niin helposti löydykään!

- Kaiva valtakunnalliset opetussuunnitelmat esiin (Opetushallituksen sivuilta) ja käy opettajan kanssa keskustelemaan. Liian korkeat tavoitteet liian nopeassa tahdissa eivät ole asiallista kasvatusta, opetuksesta puhumattakaan.

Mutta jos tuntuu todella hankalalta se oppiminen, niin kannattaa varmaan alkaa selvitellä, onko kyseessä luki-häiriö.



Jamyöhemminkin, varsinkin tapauksessa, josta joku kommentoi, että myöhemmin oli ongelmia englannin kanssa.



Itselläni on lukihäiriö. Selvisi minulle vasta nuorena aikuisena kun olin opiskelemassa. Lukemaan oppiminen oli aikanaan huomattavan hankalaa, kielten oppiminen myös. Elämä helpottui huomattavasti kun tajusin, että kirjaimet jaq numerot vaihtaa paikkaa päässäni!



Lukihäiriö ei estä oppimasta, mutta tunnistamattomana se turhauttaa ja hankaloittaa oppimista. Esim. kieliä on mahdoton oppia, jos lukee sanat väärin. Mistä voi tietää vieraasta kielestä lukeneensa väärin siinä vaiheessa kun vasta opettelee? Itse olen onnistunut lukihäiriöstä huolimatta oppimaan (vaikka tuskaisen vaikeaa oli ja huonokja arvosanoja koulussa sain) englannin sen verran hyvin, että keskustelen sujuvasti aiheesta kuin aiheesta ja huomaan jo lukiessani, mikäli luen sanan väärin. Mutta opiskelin alaa, jolla suuri osa oppimateriaalista oli englanniksi ja lisäksi asuin vuosia ulkomialla. Muutamassa vuodessa opin puolan kielen kun opiskelin sitä ottaen lukihäiriöni huomioon, eli en käyttnyt oppikirjoja juuri lainkaan. Kävin vain oppitunneila ja lisäksi harjoittelin puolaa puhuvan ystävän kanssa sanoja ja keskusteluita.Väärin luetut sanat eivät olleet hidastamassa oppimista ja osaan nyt puolaa paremmin kuin englantia.

ja ihan normaali musta tuli.

Jotenkin en vain osannut järjestellä kirjaimia päässäni kunnes joku vaan loksahti ja luin kuin vettä vaan.

Muistan etten ollut ainoa toinen tyttö jäi luokalle muistaakseni kun ei oppinut.

eli ei minkään oppimäärän mukaan vielä tarvi osata lukea

Osa kirjaimista on vielä käymättä, joten ei voi vielä osata lukea! Omalla tyttärellä on ollut todellisia vaikeuksia kirjainten kanssa, käy kerran viikossa erityisopettajalla. Nyt selkeästi oivaltanut jotain ja menee paremmin, mutta ei todellakaan osaa lukea! Luokalla on kolme ryhmää; lukevat, lukemaan opettelevat ja kirjaimia opettelevat. Kaikilla eri läksyt. Ja meidän on siis tuossa kirjaimia opettelevassa ryhmässä.

Nykyään kun niin monet osaavat lukea tosi aikaisin. Lapseni eskariryhmässä on muutama lukutaitoinen, ja tästä on tullut lapselle sellainen käsitys, että hän on jotenkin hidas kun ei "vieläkään" osaa lukea.