***Maalismussukat tammikuussa***
Mä nyt tunkeuduin takavasemmalta avaamaan uuden pinon, vaikka olen ollut lähinnä taustailija. Toivottavasti ei haittaa.
Mukavaa uutta vuotta kaikille!
Pirpana oli ainakin kärsinyt " kuumista aalloista" . Esikoista odotellessa ne tulivat vähän liiankin tutuiksi. Nyt olen toistaiseksi päässyt melko vähällä, mutta kyllä ne nyt vielä kerkiää tulemaan.
Nia aloittaakin ajoissa äippäloman. Mulla on töitä vielä liki 1,5kk. Tietty riippuu omasta voinnista ja kaikesta muusta mahdollisesta, milloin on hyvä jäädä. Mä en jää hoitovapaalle, niin näin lapsi saa olla mahdollisimman pitkään kotona. Isä tosin pitää sitten sen isäkuukauden. Lapsi menee hoitoon sitten helmikuun alusta näillä näkymin.
Joku oli ostanut esikoiselleen alesta jo toppavaatteet. Mä en " uskalla" , kun en osaa päättää, ottaisinko 98cm vai 104cm haalarin. Jätän siis homman suosiolla syksyyn varmaan.
Nakero oli sairastanut vatsataudin vuoden vaihteessa. Täydet sympatiat. Ihan kauheeta kun hamassa kiertää ja yks vielä siellä meuhkaa ja esikoinenkin haluaisi syliin. Me sairastettiin siis koko perhe sama joulunalusviikolla. Jopa meidän koira oksensi =O
Liitoskivut vaivaavat yhtä jos toista. Mulle ne on vieraita esikoisen ajoilta, mutta nyt on tullut melko tutuiksi. Eivät onneksi mitään aivan mahdottomia vielä ainakaan ole, mutta on tässä vielä aikaa...
Toivottavasti niiloakselin pikkunen pysyisi vielä matkassa edes muutaman viikon.
Pakko mennä tuon naperon kanssa touhuamaan. Pieni on flunssassa, joten ollaan kotosalla.
Iglu rv28+4 sekä esikoinen 1v9kk
Kommentit (53)
Ja hyvät uudet vuodet kaikille vielä! Olen kyllä ihan pihalla teidän jutuista kun tulee harvoin enää käytyä täällä. Sokerirasitus meni ja tulokset olivat hyvät, joten se siitä. Käsien puutumisesta että niskoistakin voi hyvinkin johtua tuo puutuminen. itselläni nimittäin vasenkäsi puutuili ja kun kävin neurolla (myös auramigreeni vaivannut viime kesänä) niin sain jumppa ohjeet ja niiden jälkeen käsi ei ole enää puutunut eikä migreenikään (toistaiseksi) ole vaivannut. Ja just tuo puoli josta mulla käsi puutui migreeni kohtauksenkin aikaan oli vasen puoli joka kerta. Niskalihas oli tosi kova kun itsekkin sen tunsin kokeilemalla. Muutakin kommentoitavaa taisi olla mutta nyt kyllä meni ohi kun oli muutenkin niin pitkä pino :)
M@m@-3x rv 28+3
Heips!
Mullakin on ollu välillä puutumisia käsissä.. Mut varmaan johtuu asennosta..
Miun oli pakko hakee lisää sairaslomaa alkuviikosta kun nää iskias kivut eivät oo helpottanu.. Ei niitä tietenkään kokoajan oo, mutta en haluu kärsiä enää yhtään enempää töissä näistä, saa tippa linssissä olla ku niin paljon sattuu. Sain 20 pv asti, ärsyttää ku taas sit pitää hakea lisää 2.2 alkas äippäloma.. Ei voineet loppuun asti antaa :( Mut nyt ihanaa ku ei tarttee stressata et miten selviytyy töistä ja miten kivuliaiksi ne kivut tänään taas yltyy.. Saa olon mukaan liikkua..
Hankinnoista.. Myö käytiin ostamassa äskettäin turvakaukalo joka on 0kk-4 vuotta oleville, ei tarttee sit olla heti vaihtamassa uutta turvaistuinta. Ja yhdistelmävaunut saadaa kaverilta lainaan, ja hoitopöytä ostetaan tutun kautta (25 E pyytää) muutama vaate ollaan ostettu.. Sitä rintapumpun ostamista mie vielä mietin,et onko se tarpeellinen...
Minäkään en ole saanut sitä äitiyspakkausta vielä, vaikka päätös tuli marraskuun lopussa että tulee 2 viikon päästä.. missä mun pakkaus viipyy? :( ois niin ihana päästä kattelemaan niitä. Ja äitiysraha päätöskään ei oo tullu.
Mulle ei olla puhuttukkaan niistä sokeriarvoista, outoa.. Ja mikä tuo raivotila vai mikä se oli on? Vähän on ruvennu pelottaa et jos se vauva haluu jo kohta pois, mut varmaan ois oireita siitä?
Maanantaina neuvola joten kuulumisia sieltä myöhemmin..
Teen tänään mansikkakakkua (miehen synttärit tulossa) nam.. mun herkku :) pakko on sit syödä sitä vaikka neuvola sano et ei sais herkutella :( painoa tullu n.11kg :(
vk.31 (siis mullahan rupee olemaan näitä viikkoa,iik)
Käsien puutumisesta: Mulla oli tosi pahaa puutumista ja pistelyä esikoisen odotusaikana viimeiset kuukaudet ja levotomat jalat. Johtuu Sillon oli intiaanikesä ja turvotus ihan järkkyä, sain jumppaohjeet ja yölastat käsiini, muttei niistä mitään hyötyä ollut sen verran järkky turvotu päällä oli, vaivat hävis kun vauva tuli maailmaan :).
Mulla alkoi eilen flunssa ja hirvee päänsärky, panadol ei auta yhtään ei auta kuin kärsiä. Mies lähtee työmatkalle norjaan huomenna ja tulee torstaina. Esikoisemme 1v 4kk aloittaa maanantaina päiväkodissa (2 päivää viikossa), se mua jännittää niin kauheesti, mutta päätin että jos ei suju niin ei haittaa olkoon kotosalla ja uusi yritys sitten joskus kuopuksen kanssa. Tyttö on todella ujo ja asiaa ei auta se, että ollaan lähes aina vaan kahdestaan. Meillä ei siis ole täällä juuri kavereita ja kaikki sukulaisetkin suomessa. Tai onhan miehen suku, mutta niitä nähdään harvoin.
Synnytys mietityttää täälläkin kovasti. Rehellisesti sanottuna kyllä pelkään. Esikoisen synnytys alkoi vesien menolla ja kohdunsuu aukeni tosi hitaasti ja pysähtyen täysin välillä. Koko riemua kesti 43 tuntia ja siitä 1,5 tuntia epiduraali piti kivun poissa, ja vauhdittajana synnytyksessä oli 14 tuntia okstosiini tippa. Se oli kyllä niin hirveetä ettei sitä tahtois edes muistella. Lopulta vauva saatiin imukupilla ulos 3 tunnin ponnisteluyritysetn päätteeks. Se lohtu on kun on aikasemmin synnyttänyt, että osaa pitää paremmin puolensa ja vaatia kivunlievitystä y.m. (ruotsissa ei niin helppoa kuin suomessa), nimittäin tällä kertaa en aio ilman kärsiä, epiduraali ilmeisesti meni pieleen ja puudutti väärää paikkaa. No se siitä tarinasta...onneksi vauvalle ei käynyt mitenkään!
Vaivoista: Mulla närästää edelleen ja enenevässä määrin, ihan kuin viimeksikin. Muuten kyllä talviaika on paljon helpompaa odotusaikaa kuin kesä, kuumuus ja raskaus ei ollut hyvä yhdistelmä. Vatsa tuntuu jo painavan aikalailla keuhkoja kun tuntuu hengittäminen jo työläältä ja esikoisen hoidossa pahasti tiellä...talvivaatteiden pukemiset ja riisumiset y.m. kanniskelut alkaa olla tosi työtä. Mutta mulla enää 8 viikkoa laskettuun aikaan ja se on vähän ja sitten on vaivat taas poissa ja pikkunen nyytti kainalossa, ihanaa! Meillä on luultavasti lapsiluku tämän jälkeen täynnä...ellei sitten joskus iltatähti ala houkuttelemaan.
Ja hyvää uutta vuotta kaikille! vauvarikasta sellaista :)
Tähtinova 31+6
Hei,
Täällä laskeskellaan viimeisiä työviikkoja ennen lomille jääntiä...
Odotusaika mennyt mukavasti ja suht kivuttomasti, alkuaikana väsytti, mutta olo parani rv12 jälkeen, samoin pahoinvointia kesti viikon ja sekin oli lähinnä etovaa tunnetta.
Painoa tullut tähän mennessä kiitettävät 14kg (lähtöpaino 57kg, 164cm), mutta sanoivat neuvolassa, että turha niitä numeroita on tuijottaa. Elän toivossa, että kilot poistuvat pikkuhiljaa syntymän jälkeen.. :)
Rautatabletteja olen joutunut ottamaan 1/päivä, samoin D-vitamiinia, nyt aloitin myös kalaöyljykapselit 2/päivä.
Kaveri on valtavan vilkas, riehuu koko ajan ja tunteja putkeen! Pyörii kuperkeikkaa, mutta on nyt pysähtynyt viikoksi pää alaspäin, peppu vaan näkyy mahan läpi kohoavan ja heiluvan.
Supistuksia oli joskus tuossa rv20 jälkeen muutaman viikon ajan, mutta sitten katosivat kokonaan. Liitoskipuja ei ole ollut, vessassa käyn edelleen normaaliin tahtiin. Olenkin miettinyt, että juonko tarpeeksi päivän aikana?
Yöt menee kylkeä vaihtaessa, lonkat kipeytyi alkuun, kunnes tajusin nukkua tyyny jalkojen välissä.
Maha on valtavan kokoinen, ihmiset luulevat vauvan syntyvän nyt tammikuussa tai että tulossa on kaksoset. Nätisti kuitenkin eteenpäin mennyt masu, olen se verran pieni kai, ettei mahdu muualle kuin eteenpäin työntymään.
4D ultrassa heppu vahvistui pojaksi! Nimi meillä olikin valmiina jo sekä tytölle että pojalle.
Hankinnoista; sitteri saatiin lainaan ja vaatteita olen ostanut. Tässä kuussa tarkoitus hankkia turvakaukalo, sellainen telakallinen ja ensi kuussa vaunut. Sänkyä emme vielä hanki, kaveri pärjää alkuun äitiyspakkauksen laatikolla.
En ole saanut mitään päätöstä äippäpakkauksesta enkä äippärahoista... Alkaa jo vähän jännittää, onko paperit kadonnut matkalle...
No mutta, voimia ja tsemppiä muille maalismasun omaaville!!!! :)
Satuliinukka rv30+5
tällä kertaa ja äitiysavustus rahana tuli tilille torstaina jo. Raivotarjonta eli rt tarkoittaa että vauva on kääntynyt pääalaspäin eli oikein päin (joku kysy mitä tarkoittaa) Täällä vauva on jo raivotarjonnassa kun viime viikolla pääsin kolmanteen ultraan. Niitä sokerirasitus tuloksia voi soittamallakin kysyä omalta terkkarilta neuvolassa. Jotain oli vielä sanottavana mutta jälleen unohtui. :)
mulla koko raskaudelta tullut nyt 4kg, ja kyllä se terkka vielä puhelimessa muistutti että sokeriarvot hyvät mutta silti katsottava ettei herkkuja syö liikaa kun kiloja tulee. No hyvin on mennyt herkkujen suhteen ettei ole tullut syötyä kuin karkkipäivänä lasten kans :)
Terve!
Kelan sivuilta voi pankin verkkotunnuksilla käydä tarkistamassa onko hakemukset saapuneet ja mikä niiden tilanne on. Ikävä kyllä minulla on lukenut jo kuukauden äitiysavustus kohdassa " tilattu" .
Eipä taida edes mitään asiaa olla, mutta kun ei nukuta.... Kymmenen aikaan olin ihan poikki, mutten heti saanut raahattua itseäni sänkyyn ja kun yhdeltätoista meniin niin olo oli niin levoton ja kaikki mahdolliset vauva-asiat pyöri päässä ettei siitä mitään tullut. Kahdeltatoista nousin ylös ja tässä sitä ollaan... Kyllä taas aamulla nukuttaa niin pirskatisti ja lörinäksi meni taas rytmien kohdalleen saaminen!
Vauvakin jumppaa oikein urakalla, on harmi vain tottunut näihin mun yökukkumisiin, ja jotenkin noista kahdesta aiemmasta on tullut sellainen fiilis, että äidin rytmit jää vauvalle " päälle" sit syntymän jälkeenkin. Esikoista odottaessa heräsin keskellä yötä valvomaan ja saatoin siivota keittiön kaapit kun ei nukuttanut. Esikoinen olikin sitten yökukkuja 2,5-vuotiaaksi asti, heräsi neljä kertaa viikossa keskellä yötä ja valvoi pari tuntia. Kakkosta odottaessa en noussut yöllä ylös vaikkei olisi nukuttanutkaan, kuin muutaman kerran syömään, ja hän ei ole koskaan valvonutkaan keskellä yötä. Tämä kolmas sankari taitaakin sitten olla sellainen, että ei nuku iltaisin ennen yhtä kun ei äippäkään :)
Vauvan asennosta sen verran, että meidän neiti (tuntuu kovasti siltä!?!) oli jo pitkään pää alaspäin, mutta heittelee taas kuperkeikkaa kovasti. Äsken tulin siihen tulokseen, että peppu on alhaalla ja potkii tuohon vasemmalle puolelle välillä navan alapuolelle ja välillä ylemmäs, pää on kylkiluiden alla. Jotenkin sitä kai oppii paremmin tunnustelemaan ja tulkitsemaan liikkeitä mitä enemmän kokemusta on. Harmittaa vähän, kun ei ole pysynyt pää alaspäin. Oli mukavampaa kun ei niin ahdistanut eikä rakkokaan saanut niin paljon iskuja.
Masun koosta sen verran, että täälläkin sitä piisaa. Kaikki sitä päivittelee, ei aina niin kovin mukavaa... Mä luulen että näyttää isommalta kuin onkaan sen takia, että mulla maha on tosi alhaalla. Ei noussut toisessakaan raskaudessa tuonne ylös niin kuin ekassa, ja tässä ei sitäkään vähää mitä edellisessä. Näyttäähän se paljon isommalta kun on tuollainen pallo, ja tissien ja sen pallon väliin jää paljon tyhjää tilaa. Olis taatusti pienemmän näköinen jos nököttäisi ylempänä ja siten " tasaisempana" . Mulla ei myöskään (taaskaan) masu näy yhtään taaksepäin, joten kaikki on edessä ja alhaalla. Mulla on kaikista ollut tämä " poikamaha" , ja molempia löytyy joten ei pidä sekään oletus paikkaansa.
Oletteko jo kovasti miettineet synnytystä? Mulla ei paljon muuta ole viime aikoina ollut mielessä, ja alkaa olla selvää mitä tällä kertaa haluaisin. Tahtoisin olla liikkeellä koko ajan, kokeilla aquarakkuloita kun mulla ottaa aina eniten selkään, ponnistaa kyykyssä, jakkaralla tai kontillaan. Spinaalin otan jos en muuten pärjää, toimi viimeksikin hienosti mutta haluaisin kuitenkin tuntea vähän enemmän. Kun saisi tämän synnytysasian ihan selväksi päässään, niin ehkä sitä sitten kykenisi ajattelemaan jotain muutakin.
Meillä ei ole mitään hankintoja tehty (paitsi kolmas triptrap hankittiin jo monta kuukautta sitten, kun halvalla saatiin), mutta kaikki pitäisi tuolta yläkerrasta löytyä valmiina. Ehkä tässä tammikuun lopulla alan siirtämään kakkosen vaatteita lipastosta kaappiin, että saadaan vauvan vaatteille tilaa. Ne ei ole olleet pahvilaatikossa kauaa kun olivat kierrossa, joten en pese niitä vaan vain silitän. Huomaan, että sitä mukaa kun lapsiluku lisääntyy, ei näillä asioilla ole niin väliä ;)
Jaaha, johan tätä omaa napaa taas tulikin. Kohta kello on yksi ja voi kokeilla taas tuota nukkumistakin..
Maaria 28+2
synnytys on mielessä melkein joka päivä jollain tapaa. Pelkään että se käynnistyy yhtä rajusti kuin edellinen synnytys jolloin en kyennyt ensimmäisen supistuksen jälkeen muuhun kuin huutamaan kivusta :o(
Mutta selvittävähän siitä on tavalla tai toisella....
Onko kellään vielä tullut olo että syntyis jo! en aikaisemmin ole hötkyillyt mutta nyt viikonloppuna tuli sellainen olo että kuinka ihmeessä jaksan odottaa vielä 2kuukautta! :o) se nyytti on niin ihana kuitenki :o)
Olen kutonut hahtuva pöksyjä vauvalle ja kuun lopussa olisi tarkoitus tehdä toisenlaisia vaippahousuja kankaasta. Liivin suojia teen jämä kankaista (fleeceä ja joustofroteeta) ja jotain vaippoja ajattelin kokeilla ommella.
Kaikki muu onkin jo valmiina odottamassa. Sain vauvan vaatteetkin pestyä ja ne on viikattuna kaappiin sievissä pinoissa. Jonkun 50 senttisen puvun ajattelin ostaa jossa vauvan voi sitten tuoda kotia :o)
Niiloakseli rv 30+6
Olikos maaliskuisille olemassa joku sähköpostilista/nettiyhteisö jossain?
En oikein ehdi enkä jaksa näitä Vauva-lehden sivuja seurata, mutta joku toinen systemi saattaisi kiinnostaa :).
Moi!
Pitkästä aikaa avasin tietokoneen ja suunnistin tänne sivuille. Joululomaa oli kaksi viikkoa enkä ole koneella käynyt, paitsi kerran maksamassa laskuja.
Tsemppiä kaikille erilaisten vaivojen kanssa kamppaileville! Itsekin oon nyt sairaslomalla. Toisesta lonkasta on tulehtunut nivelpussi (tms.) ja kipu on niin viiltävää, että ei tee mieli kävellä. Hädin tuskin pääsin lääkäriin ja lääkäri antoi kolme päivää sairaslomaa! Varmaan joudun lisää hakemaan. Ennen kuin aamulla saan pojat päiväkotiin ja kouluun sekä matkaan kahdella busilla töihin, on otettu jo aika monta tuskallista askelta :(
Katsotaan, itsellä vaan on tunne, ettei tää ihan heti mene ohi :(
Muuten olo on suht ok, jatkuvaa valtavaa väsymystä lukuunottamatta. Nyt kolmannessa raskaudessa voi vaan todeta, et ehkä raskaus ei ole se mun suosikkitila =o)
Hankinnoista: Me ostettiin rattaat käytettynä. Saatiin netin kautta hyvät ja edulliset. Ne odottaa varastossa vielä pesua/putsaamista. Sänkykin saatiin sukulaiselta, sekin on osina varastossa. Turvakaukalo pitäisi vielä jostakin hankkia. Hoitopöytää meille ei nyt mahdu. Ajateltiin ostaa sellainen pinnasängyn päälle laitettava hoitoalusta. Sit kun vauva kasvaa, ei hoitopöytää/tasoa juuri enää tarvitsekaan. Mut kyllä se alussa säästää selkää. Vannat ym. pienemmät varusteet on vielä kaikki hankkimatta. Äitiyspakkauksestakaan ei ole vielä tietoakaan. Luulen, että hakemukset on vielä palkanlasennassa (haen viim. 6 kk tulojen mukaan). Mulla tuppaa menemään aina yliaikaiseksi nää raskaudet, joten luultavasti on vielä hyvin aikaa...
Muakin synnytys mietityttää kovasti. Ensi viikolla menenkin siitä Kättärille puhumaan. Eka synnytys meni " mukavasti" ja eteni omaan rauhalliseen tahtiinsa. Toinen synnytys oli käynnistetty ja se olikin sit jotakin ihan muuta. Sen takia synnytys nyt kauhistuttaa. Luultavasti mun kohdalla päädytään ratkaisuun, että jos vaavi syntyy itsekseen, synnytän alakautta, mut käynnistykseen en enää pysty ja silloin olis sektio edessä. Sekin kyllä jännittää ihan sikana. Alatiesynnytyksestä toipuu niin nopeasti sektioon verrattuna. Eli pitää siis kaikki keinot yrittää, jotta vauva tulisi ajallaan ja omin voimin maailmaan! Viimeksi ei tosin ollut mitään merkkejä syntymisestä rv 42+2. Mut ei sitä koskaan tiedä! Nyt voi syntyä vaikka etuajassakin.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille maalismussukoille!
t. maalis08
rv 29+4
Minäkin pukkaan uutena seuraanne. Ennestään minulla on kaksi tyttöä: 3,5-vuotias ja 1,5-vuotias, tyttöjä molemmat. Kolmas, ilmeisesti tyttö tämäkin, syntyy 19.3 - lasketun ajan mukaan. Aikasemmat on menny kyllä viikolla yli joten saapa nähdä miten nyt.
Asutaan tällä hetkellä Saksassa, helmikuun loppuun asti, ja vertaistuki on vähäistä kun en ole täällä edes neuvolassa käynyt. Siksi ajattelin pukata tähän seuraan, kun mielessä on usein monia ajatuksia joita pitää jakaa :)
Eli kysymyksiä teille kanssaodottajille nyt... Olen aika kova urheilemaan, silloin kun maha ei vaivaa. Rakkain harrastus on juoksu, jonka nyt tosin olen jo reilu kk sitten lopettanut. Tilalle tullut reippaat kävelylenkit, mutta nyt vaivaa LIITOSKIVUT joka kävelyn jälkeen. Lisäksi öisin (joka yö!) jalat tosi kipeet, ilmeisesti levottomat jalat (??) , niin että välillä pitää ottaa panadolia. Magnesium ei enää auta ollenkaan. Onko samoja ongelmia, miten pärjäätte niitten kanssa? Pakko kuitenkin päästä tuulettumaan, liikkumaan, että jaksaa tätä kotihulinaa kahen pikkusen kanssa :)
Uimahallia ei VALITETTAVASTI oo lähellä, se ois paras apu tähän vaivaan...
No mutta muuten kaikki ok, maha tosin kasvaa silmissä melkosta vauhtia, paljon isompi tuntuu olevan kun edellisillä.
Voimia kaikille!
Terv. äiti, kaksi tyttöä ja maha-asukki, keskiviikkona rv 29!
Moikka kaikille
Pitkästä aikaa pääsin minäkin tänne lueskelemaan teidän juttujanne. Viimeksi oli vielä marraskuu kun täällä kävin, joten ihan kaikkia teidän kuulumisianne en ehtinyt käydä läpi. Niiloakselin huolet kuitenkin jäivät mieleen pinoani lukiessani. Tosi ikävää, vaikka perimmäistä syytä en saanutkaan selville. Tuollaiset huolet kyllä saisivat jäädä tulematta kokonaan kenellekään - erityisesti tässä tilassa oleville naisille. Minä pidän peukkuja ja varpaita pystyssä että asiat järjestyvät teilläkin parhaiten päin vielä.
Sitten joku kyseli noista puutumisista. Itselläni on nyt muutaman viikon puutunut selkä vimmatusti öisin. Ikävintä siinä on se, että yleensä siihen herää kun ei saa oikein kunnolla enää henkeä kun on niin puuduksissa ja sitten kun yrittää kääntyä toiselle kyljelle, niin se vaatii niin paljon keskittymistä, että varmasti herää oikein kunnolla. Samoin aina alempi lonkka tahtoo puutua ja jostain syystä oikealla kyljellä nukkuessa päällä oleva vasen käsi. Taidan kokeilla tohon lonkkajuttuun sitä jonkun mainitsemaa tyynyä jalkojenväliin ensi yönä, josko se siitä helpottaisi. Ja hierojan olen varannut huomiselle, josko se auttaisi tuon selän kanssa. Olen kyllä yrittänyt selkää vähän venytelläkin ja vähän jumpatakin, mutta pitänee varmastikin vähän lisätä toistoja siihen selkäjumppaan.
Onneksi kivuliaita supisteluja ei ole täällä ollut havaittavissa (ainakaan vielä), kuten aika monilla teillä monilla ikävästi tuntuu olevan. Eikä liitoskipujakaan. Mahdollisesti ovat vielä tulossa.
Vauva tuntuu voivan hyvin. Potkuttelee reippaasti jo päivittäin. Tänään oli neuvolalääkäri ja vauva olisi siellä raivotarjonnassa mutta ei ilmeisesti vielä kiinnittynyt. Kohdunsuu oli sormella mitattuna 2 cm, minkä lääkäri oli ekallakin kerralla merkinnyt. Nyt tosin oli pehmentynyt, mutta kuitenkin vielä kiinni. Ei ollut siitä huolissaan, joten en ole minäkään. Nyt alkaa kuulemma neuvolassa ravaaminen joka toinen viikko kun tähän asti ollaan käyty 1 kerta/kk. Jännittävää kun vauva on jo niin iso. Eikä se enää arastele isänkään kättä vaan antaa kunnon potkunäytteitä jo sillekin. Aluks se aina hiljeni kun mies toi kätensä vatsalle. :)
Joululoman aikana mietittiin vauvatarvikkeita ja tilattiin vauvalle sekä vaunut että turvakaukalo. Lisäksi tilattiin hoitopöydäksi sellainen tavallinen puulipasto, johon sai lisävarusteena hoitotason. Hoitotasosta pitäisi sitten vielä jotenkin saada askarreltua lelulaation tms. vielä myöhemmin. ei ollut kyllä kaupassa sitä hoitotasoa ja kuvasta en oikein saanut selville, että miten siitä lelulaatikon taikoisi, mutta hoitotasokäytössä olen nähnyt saman setin yhdellä tuttavallani ja siinä tarkoituksessa ainakin näytti toimivan ihan hyvin. Vielä pitäisi noista isoista asioista kaiketi sänky hankkia. Olenkos vielä unohtanut jotain? Noita pienempiä hankintoja, kuten kestovaippoja ja vaatteita olen yrittänyt haalia pitkin poikin ja tänään tilasin netistä imetystyynyn. Olen siis päästänyt itsessäni olevan vauvahössöttäjän vihdoinkin irti. :)
Nyt varmaan vois lähteä jo kotiin täältä töistäkin. Mukavaa viikonjatkoa kaikille. Niin ja tietysti hyvää uutta vuotta!
t. Naapukka (rv 28+6)
...ja muillekin. Tervetuloa joukkoon Tuulikki!
Liitoskipuihin tosiaan auttaa tuo tyyny jalkovälissä, tarpeen mukaan ja etenkin vähän myöhemmin vielä toinen masua tukemaan. Sitten siellä kävelyllä voisit kokeilla sekä tukivyötä että tukisukkia. Mulla ainakin tukivyö auttaa siihen, että kun on oikein touhupäivä niin en kipeydy niin paljon, tuskin ollenkaan. Tukisukat voisivat taas helpottaa jalkasärkyä. Ja ovat sitten jatkossa ihan ehdottomat lennoilla, joten eivät mene rahat hukkaan :) Ekasta jaksoin tukisukat kiskoa joka aamu mutta en enää... sen näkee tuolta suonikohjuista. Levottomista jaloista sulla ei ole kysymys, ne ovat vain levottomat, siis ei millään pysty pitämään paikallaan, mutta eivät kipeät. Ei siis ainakaan minulla.
Tosiaan tästä kolmannesta maha tuntuu kasvavan hirmuista vauhtia, ahdistaa nyt jo. Tänäänkin olin tosi pahalla päällä lasten kanssa úlkona, kun on niin vaikea olla talvitamineissa. Lapsiparat...
Maaria 28+4 (onneksi sentään luku suurenee joka päivä!)
keppälerttu kyseli onko meille maaliksille yhteisöä tämän vauva-lehden rinnalle ja kyllähän sellainen on.
eli " meidät" löytää:
http://groups.msn.com/Maalismuruset2008
laita pieni muotoinen esittely itsestäsi ja sitten vain odotat hyväksyntää.
Tervetuloa mukaan!!
Hanan rv 31+6
Minäkään en ole saanut aikaiseksi liittyä tuohon yhteisöön, vaikka täällä olen palstaillut jo melko alkuraskaudesta lähtien. Mites tuo yhteisö tarkalleen ottaen toimii? Eli sitten kun on liittynyt, niin onko se chat-tyyppinen eli voi jutella niiden kans jotka yhtä aikaa linjoilla vai..? Ei oo oikein nää nettijutut mun vahvuus...
Laitan kuulumisia ja kommenttia paremmalla ajalla.
Tänään saatiin tieto, että meidän asuntotarjous hyväksyttiin. Mikä helpotus, kun muutamaan yöhön ei ole todellakaan tullut nukuttua. Nyt sitten enää jännitetään tämän nykyisen asunnon myyntiä. Onneksi välittäjä ym. ovat vakuuttuneita, että helposti kaupaksi menee, kun hinta, sijainti ja materiaalit ovat niin hyvät. Toivottavasti niin käy.
Raskautta ei sitten olekaan reiluun kuukauteen ehtinyt miettiä ollenkaan. Ainoastaan laskee kauhuissaan viikkoja, kun olisi se muutto edessä ja päivät käy raskauden puitteissa vähemmiksi koko ajan. Nyt on onneksi yksi murhe vähemmän, kun tuo talo ei enää livahda nenämme edestä, paitsi, jos jostain syystä tämä nykyinen ei menisikään kaupaksi. Onneksi tämä siis on helposti myytävä ja kauppa käy täällä muutoinkin niin reippaasti. Talo on valmiiksi jo onneksi tyhjillään, että pääsemme muuttamaan sisään, kunhan kaupat on tehty. Toivottavasti pääsemme muuttamaan ennen kuin pitää mennä synnyttämään. Pääsisi sitten vauvan kanssa uuteen kotiin. Siihen on vain aikaa enää yhdeksän viikkoa, kun todennäköisesti minut leikataan ja se sitten tapahtuu rv 39.
Istuminen pitkään ei kyllä tunnu enää yhtään mukavalle. Nyt joudutaan täältä PK-seudulta matkustamaan kahtena viikonloppuna Tampereelle, niin kyllä tietää istuneensa. Sen verran tuo vatsa jo painaa verisuonia, että istuessa jalat väsyy tosissaan.
Hankinnat on onneksi pääosin tehty. Kaikki pikkusälä vielä puuttuu, mutta sen saa sitten onneksi haettua vaikka lähikaupasta. Turvakaukalo on ainoa isompi hankinta, mutta sen uskallan vaikka lähettää miehen hakemaan yksin, jos siihen asti venyy, että sairaalassa jo ollaan. Onneksi kaikki on mennyt raskauden puolesta hyvin, niin ei ole vielä ainakaan vaaraa joutua vuoteeseen. Stressini ei varmaan ole kyllä kovin hyvää vauvalle tehnyt. Toivottavasti se hellittää hieman.
Kuten tekstistä huomaa, on ajattelukyky hieman rajallinen, kun talo pyörii vain päällimmäisenä mielessä.
aatuska 30+4
siis ovat kun tällä palstapuolella on aina niin hiljaista? Mä olin viime vauva-aikana elokuisten yhteisössä, mutta jotenkin koin sen hankalammaksi kuin tämän...tiedä sitten miksi?.
Anyway, meillä on esikoisen kanssa hiljalleen tutustuttu päiväkotiin, tänään tunti ja eilen tunti. Loppuviikko jatketaan hiukka pitempiä aikoja ja huomenna jo kokeillaan hetken erossa oloa. tyttö tulis olemaan 5 tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa siellä. No onhan se pehmeää totuttelua jos ajattelee ettei meille olisi tätä pikkukakkosta tulossa olisi neiti joutunut samantien ihan kokopäivä hoitoon tai ainakin huomattavasti pidempiä päivä olemaan, sillä meikäläisen töissä ei ole mahdollista tehdä lyhennettyä työaikaa, mutta esim. 4 päivänä viikossa onnistuu. no saapi nähdä mitä tulee, onneksi on pitkä totuttelu eli kaksi viikkoa.
Maha on tosissaan tiellä tuon esikoisen hoidossa, pukemiset ja riisumiset alkaa olla jo täyttä työtä, samoin kanniskelut...tulis jo pian maaliskuu ja kroppa normiolotilaan. Viimeksi mulla palautuminen synnytyksestä kävi aika nopeesti, pari viikkoa ja oli jo ihan oma itseni...tietty kunto ei ollut mikään huippu-urheilijan vielä silloin. Tais joku muukin olla mun kanssa saman henkisiä...siis mä en juuri nauti raskaana olosta, odotan vaan sitä että saan sen vauvan tuohon niin sitten on hyvä olla!
Sairaalakassia olen jo alkanut miettiä, siis sisältöä en pakkaamista ihan vielä. Tällä kertaa täytyy muistaa ottaa mukaan imetystyyny(ruottissa ei löydy osastolta), vauvalle bodyja (esikon kanssa ei ollut ja vaatteet oli täällä tosi isoja kietasupaitoja ja potkuhousuja, jotka ei edes pysynyt päällä) Hiustenkuivaaja ja kivoja olovaatteita itelle. Täällä on osaston vaatteet vain iso pitkä paita ja aamutakki, no thanks! Suomessa sentään on pyjamasta lähtien:). Muutenkin pyrin tällä kertaa minimoimaan sen sairaalafiiliksen...vaikka itse olenkin hoitoalalla:).
Täälläkin synnytys kieltämättä pyörii mielessä useasti. Rupeaa jo pikkuhiljaa jänittämään.
Meilläkin on nyt sitten pienimuotoinen eteisremppa menossa. Vähän listoitetaan,revitään tapetteja ja toivottavasti viimesitään ylihuomenna pääsisi maalaamaan:)
Tilattiin uudet eteiskalusteetkin, kenkäteline, hattuhylly ja naulakko:)
Tulee nyt paljon kivempi eteinen siinäkin suhteessa, että vaunuille on siinä tilaa(muuten oltain jouduttu ne laittamaan ties mihin, kun asutaan 60m2 kaksiossa, joten tilaa ei kauheasti ole)
Meillä oli ennen tossa eteisessä semmonen iso vaatekaappi, mikä vei hirveästi tilaa!
Täälläkin edelleen supistelee aika ajoin, tosin kivuttomasti, onneksi. Ikävältä se silti tuntuu:/
Vauveli myllää täällä masussa edelleen miten sattuu..toivottavasti tajuaa vain asettua raivotarjontaan ajoissa ja itse, ettei tartte ruveta kääntämään. Yhdellä tutulla on just nyt se tilanne, että vauva perätilassa, ei saatu käännettyä ja nyt sitten leikkauspäivä päätetty. Itse en haluaisi leikkaukseen...jotenkin tuntuu, että se pelottaa paljon enemmän kuin alatiesynnytys.
Niiloakseli: Tosi ahdistavia noi rahahuolet. Niinkuin jo aiemmin kirjotinkin, niin meillä samanlainen tilanne. Ei mitään tietoa miten saisi vuokran ja kauhean kasan laskuja maksettua!! Just tossa laskin, että vuokra+laskut yhteensä yli 1000¿ ja saadaan tässä kuussa yhteensä n. 250¿ rahaa!! Että näin...siinäpä onkin miettimistä. Ja nää on siis tän kuun vuokra ja laskut, mitkä pitäs maksaa vielä tässä kuussa. Ensi kuussa sitten taas sama homma, toivottavasti vaan miehellä kohta niitä töitä rupeaa taas olemaan, muuten ei tuu kyllä elämästä mitään. Ja kaikkein kauheinta tässä mun milestä on tää stressi! Tuskin tekee vauvallekaan tämmönen hyvää...ja kireä ilmapiiri tietty muutenkin:(
No, perjantaina pitäs lähteä äipän kanssa ikeaan lipastoa ostamaan. Päädyttiin sellaseen vaihtoehtoon,että hommataan vaan pelkkä lipasto sieltä ikeasta vauvan vaatteille yms. tavaroille ja sitten pinniksen päälle luultavasti semmonen valmiiksi pehmustettu hoitoalusta. Onkohan niissä jonkinlainen painorajoitus?
Onneksi meillä on vauvalle kaikki isoimmat hankinnat jo tehty. Sänky, vaunut, amme, vaipparoskis, jotain vaatteita, lakanoita jo on. Ja kohta siis se hoitopöytäkin:)
Mulle tuli äippäpakkaus tänään!!:D
Päätöksen sain just silloin ennen jakelun keskeytymistä ja nyt sitten pakkaus tuli. Hypisteltiin heti miehen kanssa niitä ihania vaatteita:)
Ainoa asia, mistä en pakkauksessa pitänyt oli se kauhea ruokalappu! Aivan järkyttävä kuosi, ihan kuin ei edes kuuluisi koko pakettiin.
Nyt hyvät viikon jatkot kaikille!
Aleida 29+4(hui, kohta jo 30!!)
ainakin minulla johtui siitä, että niskat oli niin jumissa. Muutamien hierojalla käyntien jälkeen loppui onneksi tuo vaiva.