Mikä paras asenne teinien alkoholikiinnostusta järkeistämään? Ehdoton nollalinja kotiaresteineen,
valistava asenne ja oma maltillinen esimerkki, vai salliva asenne, jossa alaikäiset saa käyttää alkoholia esim valvotusti?
Perheessämme asia on ajankohtainen ja minulle kauhean vaikea, sillä isäni alkoholin käytön johdosta minusta tuli " yksi onnittelumalja per vuosi" -käyttäjä.
Kommentit (35)
Ei hän absolutistikaan ole, mutta kännejä ei ole kokenut tarpeelliseksi vetää. - 4
Vanhemmat kun joivat ihan liikaa eikä juomisessa ollut mitään hienoa tai tavoiteltavaa. Itse aion tuolle lapsellemme kertoa alkoholista mutten saarnata ja kieltää sen käytön jo lain takia.
Täällä oluen ja viinin ikäraja on 16 vuotta ja vanhempien seurassa lapsi voi juoda viiniä 14-vuotiaana. Siis aivan laillisesti.
Tai ehkä poikkeus sitten vahvistaa säännön: minä sain maltillisen esimerkin eikä minua ehdottomasti kielletty ottamasta alkoholia kavereiden kanssa. Kotona sitä ei kyllä annettu. Olin alaikäisenä useita kertoja kunnon humalassa, mutta ei minusta mitään juoppoa tai syrjäytynyttä tullut. Olen ihan tavallinen aikuinen, jossa alkoholi ei herätä erityisen voimakkaita tunteita kumpaankaan suuntaan. Otan itse saunasiiderin pari kertaa kuukaudessa, eli maltillista käyttö on.
Parhaalla ystävälläni puolestaan oli kotona nollatoleranssi, ja hän ratkaisi asian ryyppäämällä rankasti salaa vanhemmiltaan ja jopa karkaamalla kotoaan öisin. Nykyään hänen nollatoleranssivanhempansa ovat muuten itse juoppoja. :o
Elikäs, itse kannattaisin ennen muuta oman esimerkin ja asiallisen suhtautumisen voimaa. En halua tehdä alkoholista kiellettyä hedelmää, mutta en myöskään kannustaa sen käyttöön. Luulisin että annan lasten vanhempina maistaa pienen määrän kotona (tyyliin yksi hörppy), ettei ainakaan pelkän uteliaisuuden takia tarvitse kokeilla nurkan takana.
pyrkisin vaikuttamaan nuoren kaveriporukkaan, koska sillä on todella iso merkitys nuoren valinnoille. Eli pienestä pitäen kannustamaan lasta/nuorta terveisiin elämäntapoihin ja fiksuun seuraan.
27
Meillä ei juotu alkoholia lainkaan. Nollalinjalla ollaan edelleen, vanhemmat, minä, siskoni ja veljeni. Toiset veljeni juovat joskus vähän, eivät ongelmallisesti ollenkaan. Ei ollut murkkuikäisenäkään mitään kapinointia tai ongelmia asiassa. Ei tarvinnut alkoholia, kun elämässä oli paljon muutakin, esim. harrastuksia.
Alkoholi, sen ostaminen, hallussapito ja siitä jatkuva puhuminen tai humalassa olo ei ole mitään muuta kuin ahdistavaa, häpeällistä ja ei-toivottavaa, joka varjostaa jokaista muuten hauskaa juhla- tms tärkeää päivää. Ei maistu eikä kiinnosta.
ole koskaan tehty numeroa, juhlissa sitä on nautittu ja sunnuntain aterioilla jos on haluttu vähän juhlavampaa. Lapset on nähneet meidät huppelissa mutta perseitä ei ole vedetty koskaan. Ei ole ollut tarvetta. Ensimmäiset kokeilut lapset on tehneet meidän kanssamme esim juhannuksena n. 15-16 vuotiaina. Eipä ole lasillista enempää maistunut:) Samoin olen joskus ostanut siiderin tai pari kun ovat lähteneet bileisiin, tiedämpähän mitä juovat (mutta siis aikaisintaan 16v). Nyt 3 lapsista jo aikuisia eikä heille edelleenkään viina ole mitenkään jännää, ruuan kanssa juovat ja seurustelumielessä kaveriporukallakin. Kukaan ei käy pubeissa ja yökerhoissa kuulemma riittää lasi tai pari illan aikana. Koskaan en ole nähnyt heitä humalassa. Eikä tuo johdu siitä että olisivat salanneet jotain meiltä, heillä ei vain ole ollut tarvetta päteä viinan avulla.
Nollalinjaa suosineitten vanhempien lasten alkoholin käyttö on pääsääntöisesti selvästi maltillisempaa kuin jos on annettu pikkuisen perhepiirissä maistella. Minulla oli tästä päinvastainen käsitys aiemmin. Mutta sama ilmiö tupakan kanssa ja niinhän se tosiaan on eli hyvinkin uskon tutkimusta.
vanhempien ei kannata myöskään hommata lapsille juomia muualla juotavaksi ja perustella sillä että tietääpähän ainakin kuinka paljon juovat. Vanhempien hankintoja kuin käytetään vain osana eli hankitaan itse vielä lisää
luin juuri tutkimusta varhaisnuorten normirikkomuksista (mm. päihteiden käyttö) ja tutkimus antoi selkeätä kuvaa siitä, että perheissä, joissa varhaisnuorten ja nuorten alkoholinkäyttöön suhtaudutaan sallivasti ajautuvat nuoret paljon herkemmin kokeilemaan huumeita. (koska normirikkomusten syy on juuri sääntöjen uhmaamisessa. Jos alkoholinkäyttöä koskevat säännöt ovat löyhät kokeilee nuori rajojaan kovimmissa päihteissä -- lisäksi että ajautuu seuraan, jossa sellaisia on paremmin tarjolla.)
mutta raja voi olla aika häilyvä, miten ehdoton täytyy olla, miten reagoi, mitä rangaistuksia käyttää.
Jos esim asettaa kokeilulle tai pienelle kohtuukäytölle (juhlat, tarjoilut jne) suuret rangaistukset niin onhan se nähty miten paljon mielikuvitusta nuoret tekee peittääkseen jälkensä ja tekemisensä.
On myös nähty mitä voi tapahtua, kun ei uskalla pyytää vanhemmilta apua tai mihin on jouduttu salailun tähden.
perisuomalaiset juomatavat. Ei juotu välttämättä usein, mutta kun juotiin, juotiin kunnolla eli oltiin kännissä ja sitten krapulassa. Ei todellakaan mitään muutamaa lasillista viiniä ruoan kanssa.
Mullekin tyrkytettiin, siis omat vanhemmat. Ei juotavaksi, mutta maistettavaksi, mutta koin koko juomisen niin vastenmieliseksi touhuksi, että olin 25-vuotias maistaessani ensimmäistä kertaa elämässäni alkoholia.
Jos sallii alkoholin käytön, se on merkki siitä, että on ok juoda ja se voi johtaa liialliseen alkoholin käytön. Tämä on tutkittu juttu ja siitä on kirjoitettu lehdissäkin muutama kuukausi sitten. Nollalinja on se, joka on parhaimmaksi havaittu ja ehkäisee parhaiten alkoholismia. Ihan turhaa on järkeillä ja puolustella nuoren juomisen sallimista ja kohtuukäyttöä, vaikka niin moni sitä tekee. Alaikäisille alkoholin ostaminen on laitonta.