**HEINIKSET-06, UUSI VUOSI 2008, TAMMIKUUN TURINAT**

Jospa minäkin purkaisin sydäntäni tänne, kun yleensä vain käyn lukaisemassa mitä muille heiniksille kuuluu..



Meidän perheeseen kuului siis Jonsu, äiti ja isä plus keko karvakorvia!

Olemme molemmat mieheni kanssa jo töissä, vaikka välillä olisi ihana jäädä vain kotiin kun tuo neiti on niin ihanassa iässä-puhua pölpöttää koko ajan :)



Meillä on meidän tytsy myös perhepäivähoitajalla - tosi ihanalla sellaisella- ja on neiti pysynyt terveenä. Kunnes nyt tasan 3 viikkoa sitten alkoi ripuli, viime viikolla oksenteli ja kuumeili jopa 40 astetta ja kieltäytyi syömästä. Painokin pudonnut. Siispä asiaan rakkaat siskot, koska te lähtisitte erikoislääkärille selvittelemään mikä voisi olla vialla?

Ja kyllä olemme käyneet ihan tk-lääkärillä ja Tykin ensiavussa jo neidin kanssa kun kuivui niin. Olen ajatellut josko se olisi jotain maitoallergiaa tms.



Hyvää alkanutta viikkkoa heiniksille!!



Ninette ja Jonsu

JA ninetelle98 tervetuloa vaan meidän joukkoon :-) mukavaa kun tulee meidän " vanhojen" seuraan uusia mammoja!!



Minun mielipide tuohon sairasteluun ja menoon erikoislääkärille on se, että jos siltä tuntuu että pitäisi mennä e.lääkärille, sitten niin kannattaa tehdä heti. Parempi ottaa asiat varman päälle kuin jättää varmistamatta. kuitenkin kun on omasta pienestä kullannupusta kyse :-) Ja jos sairastelut jatkuu niin olisi hyvä tosiaan saada selville että mistä johtuu ettei sitten mene pahemmaksi tms...



Mutta toivottavasti Jonsu paranee pian!!!



Nyt telkkarin ääreen hetkeksi ja sitten untenmaille.

Varasin nimittäin heti aamulla ajan Pulssiin ja ite kun pitää olla töissä niin mies sai lähteä!

Vähän tuota jännitti kun ei ole tottunut hoitamaan tuollaisia juttuja ikinä vaikka muuten tykkää olla Jonsun kanssa! Toki se että hän on puhtaasti ruotsinkielinen aiheuttaa lisäpainetta :)



Mutta toivottavasti nyt saadaan jotain selville myös ja napero kasvamaan taas!!



Ei kai, pitää varmaan tehdä töitäkin.



Muuten en nyt muista onko asia ollut jo tapetilla mutta onko kenelläkään muulla täällä vauvakuumetta?



Kuumeileva Ninette

juu vauvakuumetta pukkaa kovasti vaikka meillä ei tämän neiti kakkosen vauva-aika helppo ollut. kovin aktiivisesti ei vaan olla ehditty vauvaa pukkaamaan kun olen niin paljon iltatöissä :) vaan eiköhän tuo kolmaskin sitten jossain välissä ilmottele tulostaan



tupu: juu onhan se ihanaa välillä päästä ulos ihan itsekseen kunnolla tuulettumaan. onneksi mukaan lähtee toinenkin mamma jolla kaksi lasta myös niin voidaan toisiamme " tukea" ;)



kylläpä kastuttiin nyt illalla kun oltiin katsomassa Millan treenejä. tytöillä oli nimittäin ulkojäävuoro ja taivaalta tuli vettä/räntää/lunta ihan mukavasti :/ Mea tietysti rymysi omat vaatteensa litimäriksi ja kuraisiksi (huomenna ulkovaatteet pesuun) ja siinä sivussa minun vaatteeni kastuivat ja likaantuivat. onneksi ei tarvitse avannossa käsin pyykkejä pestä :)



nyt nauttimaan isännän tarjoamasta jalkahieronnasta ja yhdestä kokonaisesta siideristä :)

aiemmin ehdin vain otsikon kun piti viedä yksi känkkäränkkä-mikko untenmaille :-)



nyt sitten olen nauttinut päiväkahvit, kun jäi eilisistä tubberi-kutsuista herkkuja kaappiin...



minulla ei ole nyt varsinaisesti vauvakuumetta, kun huushollissa kuitenkin jo kolme lapsukaista touhuaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä...isäntä aina silloin tällöin puhelee, et mites ois se neljäs, että siihähän se menee missä muutkin, no, silleen ei tuo ajatus hirvitä kun näiden kanssa ollaan päästy suht helpolla, kun ei ole ollut suurempia sairauksia tms...joten ehkä sitten joku kaunis päivä ;-) kuka tietää...



kunhan isäntä tulee töistä pitää lähteä ostamaan pojalle jääkiekkomaila ja täydentää jääkaappi, taas vaihteeksi, loppu viikolla onkin sitten töitä, joten nyt sitten olen tehnyt kotihommia...niin ja pitää muistaa yksi synttärilahja lasten serkulle, viikonloppuna olisi kekkereillä käytävä.



mutta nyt lukemaan päivän lehti rauhassa ja nauttia toinen kuppi kahvia :-)

Tänään tosiaan oltiin 1,5-vuotis tarkastuksessa ja ihan kivastihan se meni. Piikkiäkään ei kauaa itketty, kun löytyi kiva traktori millä leikkiä :) Mitat meidän herralla 87,5cm ja 11,5kg. Ainahan poika on tuollainen laiheliini ollut, mutta syö kyllä ihan hyvin. Hetkeäkään ei ole paikallaan...Vähän aikaa jaksoi keskittyä laittamaan palikoita laatikkoon ja se onneksi riitti neuvolan tädille :) Muuten kaikki paikat piti tutkia ja maistaa ja ovesta yrittää monta kertaa ulos...



Sanoja on alkanut tulemaan vauhdilla, vähän aikaa sitten ei sanonut juuri mitään. Omaa höpötystä pitää kanssa paljon ja matkia yrittää kovasti. Nyt kyllä täytyy alkaa varomaan mitä suustansa päästää. Yksikin päivä sanoin jossain lauseessa, että " voi että kun oli tyhmä" , niin eikös siitä vierestä kuulunut " tymhä" ja naurua päälle :)



Autot ne vaan edelleen on ykkösiä, mikään muu lelu ei juurikaan kiinnosta. Yöt on nukkunut hyvin reilun kuukauden verran, ennenhän meillä heräiltiin jopa 10 kertaa yössä. Aamulla oikein pelästyy joskus, että onko kaikki kunnossa kun ei ole tarvinnut tuttia laittaa kertaakaan yön aikana.



Tässä jokunen päivä sitten uskalsin ekan kerran miettiä toisen lapsen mahdollisuutta. Ja sekin siis tosiaan ihan ajatusasteella. Odotusaikahan ei ollut helppoa ja synnytyskin oli vaikea. Mähän päätin silloin, että ei enää ikinä. Nyt oon alkanut miettimään asioita uudestaan ja oon tullut siihen tulokseen, että ei " pelko" saa estää haaveilemasta toisesta lapsesta joskus tulevaisuudessa. Tai ei ehkä pelko, mutta epävarmuus ja käsittelemättömät asiat ehkä...? Tarvisi varmaan mennä juttelemaan jonkun ammattilaisen ja lääkärinkin kanssa. Mutta mistä sitä aloittaa? Jotenkin sitä pelkää, että leimaantuu jotenkin vinksahtaneeksi...??!! Kai se on sitä, kun ei oo ikinä käynyt missään tuollaisessa paikassa.



Mutta muuten on kaikki ihan ok :) Pojan kanssa tulee hassuteltua entistä enemmän ja jotenkin sitä tajuaa miten onnellinen on. Hyvä etten alkanut neuvolassa itkemään kun kerroin miten ihana tuo meidän poika (kaikesta huolimatta) on :)



Hyvää loppuviikkoa kaikille!