Mistä te olette löytäneet/tavanneet miehenne ja mistä tietäneet että hän on se oikea?

Siellä on oikein mainio " lihatiski" , josta ei tarvinnut, kuin valita mieleisensä ;D Ja kun tavattiin, niin sen vaan jotenkin tiesi, että tämä on se oikea..

Eli älä sorru chatti-juttuihin, harvoin ihminen puhuu totta. Kokeile perinteisempää kirjeenvaihto-juttua sähköpostimuodossa. Me tapasimme 1999 silloisen sirkuksen, nyt suomi24 - kautta. Kirjoittelimme pari kuukautta, juttelimme puhelimessakin pari viikkoa ennenkuin tapasimme. Sen jälkeen on kyllä ollut menoa.



Onnea metsästäville tiedoksi, että rakkautta on monenlaista, kannattaa olla rehellinen, jos tuntuu oikealta 4 kirjeen jälkeenkin. Me nyt naimisissa 4 vuotta ja kaksi lasta, oma velkainen talo, yhteinen pankkitili ja siinä se on.



Riidat kuuluvat suhteisiin, mutta pitää tajuta, että rakkaus ei kuole riitaan, asia ei mene rakkauden edelle. Rakkaus muuttuu suhteen kuluessa, se on vain huomattava. Se on perusturvallisuutta, halaus, hymy tai virnistys vieraiden läsnäollessa, helliä sanoja ja toisen kunnioittamista. Ja kaiken kruununa seksi. Jos seksin takia vain liittoutuu, ei taida hyvin mennä 3-4 vuoden päästä.

ja tässä vuosien mittaan olen havainnut että on se oikea. :)

Oltiin ammattikoulussa samalla luokalla ja mies ihastui minuun, pikkuhiljaa lämpenin ajatukselle. 8 v yhessä.



Ollaan ihan erilaisia ja kiinnostuttu eri asioista, mutta kyllä tämä on minulle oikea mies!



Joskus mietitään, että miksi ihmeessä ollaan yhdessä kun ei ole mitään yhteistä. Toisaalta en kyllä haluaisi olla kenenkään sellaisen kanssa joka muistuttaa minua. menis hermot heti..

mieltä, että sopisimme toisillemme. No, nyt takana 17 vuotta ja viisi lasta... Ja ihana liitto :)

Mies kaiketi tiesi minun olevan " se oikea" , koska sanoi kaverilleen minut nähdessäni :" Jos mä en tota saa omakseni, niin sitten en huoli ketään."



Itse en ollut niin innostunut aluksi, mutta mies oli sen verran sinnikäs että yhteen päädyttiin.

Olen hieman läheisriippuvainen, olisin saanut myös miehen joka olisi palvonut, otinkin miehen jota mun pitää palvoa :( Voisin palvoakin jos ei haukuttaisi lehmäksi ja huonoksi vaimoksi. Vähän paha mieli tässä just nyt :( Yhdessä jo 6v ja yks lapsikin, joten turha valittaa, en halua erota, ainakaan ennenkuin olen varmistanut opintoni= talouteni kuntoon.