Iäkkäät äidit! Onko kivaa kun lapsen isovanhemmat ovat
välttämättä touhua lastenlastensa kanssa, voi olla sairautta, alkoholismia, tai sitten ovat vain muuten etäisempiä.
Kommentit (48)
minä sain esikoisen 19-vuotiaana ja nyt olen 25 ja minulla on 2 lasta... lapsillamme on 2 mummia, 3 isomummia, 2 vaaria ja yksi isoisoisä. 81-VUOTIAS ISOMUMMI ON AINOA, JOKA LAPSET OTTAA YÖKYLÄÄN (kuopusta ei ei oikeastaan ota koska ei ole niin omatoiminen kuin 5v isoveli) myös äitini ottaa joskus tosi harvoin lapsia hoitoon.. on itse lastentarhassa töissä, joten ei jaksa viikonloppuisin muksuja. ETTÄ KYLLÄ OISIN ILOINEN JOS OLIS ISOVANHEMMAT JO ELÄKKEELLÄ NI OLIS AIKAA MEIJÄNKI MUKSUILLE :(
kun tämän iäkkään äidin oma äiti oli teiniäiti, joten hyvin jaksaa :)
t. 36-vuotiaana äidiksi, oma äiti 55-vuotias
Ne yli kymmenen vuotta nuoremmat isovanhemmat ei ehdi kun on niin harrastuksia ja matkustelua.
Joten ihan herttasen hailee missä iässä olen lapseni tehnyt, eipä ole ollut paljon iloa mummista.
Mummin ikä ei ole ainoa mikä merkitsee, vaan asenne ja henkinen tila.
Suurten ikäpolvien naisissa olen kuullut enemmänkin olevan tätä samaa syndroomaa, kyvyttömyyttä olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja läsnäoloon.
oma äitini 66v on vähempi innokas!!
Ystäväni tuli mummiksi 38-vuotiaana!! Ilmeisesti tämä olisi sinusta hyvä ikä :-)
no, valitettavasti hän ei ollut milläänlailla valmis mummiksi. Onneksi hänen äitinsä lupasi ruveta toiseen kertaan mummin rooliin...
Iältään 70-75-vuotiaita ja lähes joka toinen viikonloppu joku lapsistamme yökyläilee jommassakummassa mummolassa. Hyvin ne mummot jaksaa niiden lasten kanssa touhuta, itse asiassa luulen, että juuri lasten ANSIOSTA jaksavatkin puuhailla ja touhuilla kaikenlaista. Ulkoilevat, retkeilevät, käyvät shoppailemassa jne.
Mistä näitä ap:n kaltaisia ignorantteja sikiää?
Minun äitini on 74- ja isä 81-vuotias. Äiti on ollut viimeksi kesällä hoitoapuna ja hyvin jaksoi peuhata. Mutta en kyllä kehtaa PYYTÄÄ apua kovin usein. Onneksi ei ole kamalasti tarvittukaan.
Tuossa tuo 69 v pappa parhaillaan leikkii mun pikkuisteni kanssa.
mennä vierailemaan mummon luo. Asui palvelukodissa, oli vanha höperö eikä aina ymmärtänyt maailmanmenoa. Olin kateellinen kavereilleni, kun heillä oli isovanhemmat joiden luona saattoi vaan käydä ja viedä äitienpäiväkortteja. Itse istuin pelosta jäykkänä tuolin reunalla ja pelkäsin tuleeko joku vieras ihminen kesken kaiken sinne. Mummo EI KOSKAAN jaksanut puuhata kanssamme mitään.
Näiden seikkojen takia olen onnellinen, että omilla lapsillani on sellaiset isovanhemmat jotka jaksavat ja haluavat puuhailla lastemme kanssa. Enkä tarkoita yökyläilyjä vaan vaikka Afrikan tähden pelaamista, omasta mummostani ei ollut edes siihen...
ja on ihan hyväkuntoinen.
Jaksaa juosta 1v:n perässä, on hoitanut päiväkausia lasta ja lapsi ollut siellä yötäkin.
ja ajatteles sitä, että geeneillä ja elintavoilla on tapana periytyä. Eli jos sinun äitiso on vasta 70-vuotiaana niin raihhainen, että ei jaksa ulkoilla lapsen kanssa yms, niin arvaas kuka luultavasti myös on sen ikäisena yhtä jaksava? Aivan oikein, SINÄ!
Itseä ei vanhemeninen pelota juuri sen takia, että omat vanhempani ovat hoikkia, terveitä, hyväkuntoisia ja jaksavia. Aika monet 70v:t kyllä on rapakuntoisia, totta turiset, mutta eivät kaikki.
Meillä ei ole 73-vuotiaan mummon kanssa lapsella ollut koskan tylsää. Miksikö? Mummo on ostanut kotiinsa paljon leluja ja kirjoja, on pinnasänky, lapselle vaipat ja vaatteita jne.
Mummo jaksaa ja haluaa panostaa lapseen. Mutta toki niitä huonokuntoisiakin 70vuotiaita on.
Varmaan ne jotka on nuoruudessa polttanut, juoneet alkoholia tai olleet läskejä, sitten ovat niitä, jotka ovat jo jotain 55-vuotiaana ihan poikkia ja lonkkaleikkauksissa ties missä.
että on itse syntynyt iäkkäiden vanhempien vauvaksi?
Minä sain esikoisen 37v, mutta äitini sai minut 17v...
ja oli jo 30-vuotiaana saanut viisi lasta. Nyt on reilu 50-vuotias, eikä vielä ole tullut mummoksi, eikä tule.Miksikö?
Nuorin lapsi kuoli kaksivuotiaana vaikeaan sairauteen, toinen lapsi kuoli liikenneonnettomuudessa ja kaksi muuta nuorina aikuisina perinnölliseen sydänsairauteen.
Kaverini on ainoa elossa oleva sisarusparvesta - ja steriloitu. Ei halua lapsia.Joten ei auta nuorena lasten hankinta ei,. Jos ei tule mummoksi, sitten ei tule, vaikka kuinka nuorena alottaisi.
inttää vastaan, että iäkkäiden vanhempien omat vanhemmat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin nuorten?
;-D
Kertoo palstan keskustelukulttuurista, että ei voida myöntää näin olevan ilman, että se kytketään heti nuori äiti vs. vanha äiti -ikuisuuskiistaan.
Ja kuitenkin aivan joka äidiksitulon ikäkaudessa on huonot ja hyvät puolensa. Ap:n mainitsema nyt sattuu olemaan iäkkään äitiyden yksi huono puoli, muitakin on - mutta myös hyviä puolia löytyy. Luulisi jokaisen sen nyt tajuavan.
mummo oli saanut jo äitini ollessa teinityttö aivoinfarktin, eikä koskaan täysin parantunut sen jälkeen. Sairastui myös muihin tauteihin, ehkä näillä oli osuutta asiaan jaksamisen kanssa. Ja mummo oli hoikka ku mikä... Rakastin mummoani valtavasti, mutta kärsin myös siitä ettei hän jaksanut touhuta kanssamme.
t.33
Sekä minulla että miehelläni taas on vanhat vanhemmat, joten he ovat joka tapauksessa isovanhempina nyt jo kahdeksankympin molemmin puolin. Eniten lasten kanssa touhuaa varsin huonokuuloinen ukki 82 vee, josta lapset tykkäävät kuin hullut puurosta. Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia.
ja jaksaa vieläkin pitää seutaa minulle minun lapsilleni.
yöksi kun ei tarvi bilettää,ne ajat on ohi joten älä huoli.
Meillä isovanhemmat olivat nuoria, kun saimme esikoisemme, eikä heistä ollut kyllä ikinä mitään iloa ja seuraa, kun kaikki paahtoivat täysillä uraansa.
Nyt vähän vanhempina eläkeläisinä he ovat meidän pieniä ehtineet hoitamaan ja tapailemaan ihan eri tavalla.
Jos olisin tehnyt lapset 18-vuotiaana niin en olisi voinut silti jättää niitä juopon mummon ja epätasapainoisen puoliukin huomaan. Meillä katsos on muuta sosiaalista elämää kuin sukulaiset ja vieläpä ihan eri ikäluokista......
Tulehan ulos sieltä kuplastasi niin näet vähän muutakin kuin oman napasi!