Oletko koskaan synnyttänyt YKSIN?

ja mukavaa oli, kätilöllä oli aikaa jutella kanssani ja olla muuten vain apuna. Ekalla kerralla kun mies oli ei kätilöjä näkynyt, kutsua piti paikalle. Nyt kun olin ilman miestä niin oli vieressä ihan koko ajan ja vielä heti kun synntys oli ohi, antoi laukkuni jotta saan soittaa siinä miehelle ja kertoa ilo uutiset.

Ei jäänyt minulla ainakaan pahaa makua suuhun.

käytännössä yksin ja todellakin " yksin" , koska olin osastolla käynnistyksen takia ja kukaan ei oikein uskonut, että synnytys etenee niin nopeasti ja minut passitettiin yksin suihkuun, siellä sitten suihkuhuoneen lattialla kärvistelin ja oli aika surkeaa ja pelottavaa olla siellä yksin kovissa kivuissa, kunnes sitten viimein " sain luvan" lähteä saliin ja sinne mieskin sitten ehti mukaan loppumetreillä.

Olen miettinyt just tota että miten ne Kätilöt suhtautuu kun menee yksin, että pitääkö ihan luuserina kun oletettavasti naisilla on nykyään siellä joku mukana. Mutta kiva kuulla että joku muukin. Toivon vaan pikaista " toimitusta" ekan kanssa meni 14hr.. Tulee tylsää.

kun mies jäi kotiin odottelemaan lapsenvahtia. Kätilöllä oli kiireitä ja olin vielä vauvan syntymää edeltävän supistuksen yksin salissa. Onneksi kätilö tuli juuri paikalle ennen viimeistä supistusta jolloin vauva tuli kertarysäyksellä ulos, kätilö ehti hädin tuskin vetää toiseen käteen hanskan. Ponnistuvaihe kesti siis vain muutaman sekunnin. Siinä vaiheessa ei ehtinyt miestä kaipailla; soitin kotiin että kuuntelepas tätä - vauvan tuhinaa. Samalla lapsenvahti tuli ja mies pääsi katsomaan kuopustaan. Ihan mukavat muistot jäi, vaikka synnytyksen yllättävän raju loppu vähän järkyttikin jonkun aikaa.