Ällöttävin ruokaan liittyvä muistosi?

ja opettaja sanoi, että en saa lähteä ennen kuin lautanen on tyhjä.



Keittiön tädit onneksi armahtivat ja sanoivat kertovansa opettajalle, että lautanen on syöty. Mitäköhän mahdoin tästä oppia...

meillä kun oli sellainen " syöt tai itket ja syöt" -meininki. Monesti sitten itkien syötiin, oksennuksen partaalla.



Ällöttävin muisto on kuitenkin se, kun join maitoa purkista. Enkä hoksannut katsoa päiväystä ensiksi. Sais suuhuni hapanta, kokkareista maitoa, ja haukut vanhemmiltani kun juoksin vessaan oksentamaan ja unohdin laittaa jääkaapin oven kiinni siinä rytäkässä.



Nykyään tarkistan aina kaikkien maitopurkkien päiväykset ja haistelen vielä, ennenkuin edes lasiin kaadan.

Yök! Oksetti jo ekan lusikallisen jälkeen, mutta syödä piti. En vaan saanu alas ja tunnille piti jo onneksi joutua!

Ja lautaset oli syötävä tyhjiksi.. NAMMMM!!

jotain kehitysvammaisuutta varmaan oli, en osannut silloin arvioida (näin parikymppisenä uudestaan ja oli edelleen jollain tapaa vammainen)

No tällä Millalla oli tapana sekoittaa kaikki keskenään, hän muussasi kaiken ruuan ja sekoitti ruuat ja juomat yhteen. Kerran tätä katseltuani oksensin, tietysti suoraa omalle lautaselleni (ruokana oli muistaakseni nakkikeittoa)Tarhantäti tietysti näki tämän ja tuli luokseni, torui minua ankarasti ja pakotti syömään lautasen tyhjäksi. Istuin pöydässä kauan, mutta loppujen lopuksi koko lautasellinen oksennusta ja nakkikeittoa oli syöty (ja sitä oksennusta muuten oli paljon). Vähän myöhemmin tämä sama tarhantäti pakotti minut syömään kalakeittoa, vaikka olin kalalle erittäin allerginen. Allergiasta oli ilmoitettu myös tarhalle, en olisi saanut edes olla ruokalassa silloin kun on kalaruokia, sillä haju sai minut tukehtumaan. Tarhanäti ei ilmeisesti muistanut kyseistä allergiaani ja huusi minulle etten saa valehdella että olen allerginen, jos en vain tykkää kalasta, ja pakotti syömään kalakeittoa, en kyllä päässyt paria lusikallista pidemmälle kun pääni paisui koripallon kokoiseksi ja muotoseksi enkä saanut henkeä. Soittivat sitten isälleni että tyttö tukehtuu, ja isä tuli ambulanssilla hakemaan (oli ambulanssinkuljettaja) joutui autossa tekemään reijän kurkkuun ja pistämään letkun reijästä ja olin sairaalassa pari päivää. Tarhantäti ei koskaan myöntänyt että oli pakottanut minut syömään

Vierailija:

jotain kehitysvammaisuutta varmaan oli, en osannut silloin arvioida (näin parikymppisenä uudestaan ja oli edelleen jollain tapaa vammainen)

No tällä Millalla oli tapana sekoittaa kaikki keskenään, hän muussasi kaiken ruuan ja sekoitti ruuat ja juomat yhteen. Kerran tätä katseltuani oksensin, tietysti suoraa omalle lautaselleni (ruokana oli muistaakseni nakkikeittoa)Tarhantäti tietysti näki tämän ja tuli luokseni, torui minua ankarasti ja pakotti syömään lautasen tyhjäksi. Istuin pöydässä kauan, mutta loppujen lopuksi koko lautasellinen oksennusta ja nakkikeittoa oli syöty (ja sitä oksennusta muuten oli paljon). Vähän myöhemmin tämä sama tarhantäti pakotti minut syömään kalakeittoa, vaikka olin kalalle erittäin allerginen. Allergiasta oli ilmoitettu myös tarhalle, en olisi saanut edes olla ruokalassa silloin kun on kalaruokia, sillä haju sai minut tukehtumaan. Tarhanäti ei ilmeisesti muistanut kyseistä allergiaani ja huusi minulle etten saa valehdella että olen allerginen, jos en vain tykkää kalasta, ja pakotti syömään kalakeittoa, en kyllä päässyt paria lusikallista pidemmälle kun pääni paisui koripallon kokoiseksi ja muotoseksi enkä saanut henkeä. Soittivat sitten isälleni että tyttö tukehtuu, ja isä tuli ambulanssilla hakemaan (oli ambulanssinkuljettaja) joutui autossa tekemään reijän kurkkuun ja pistämään letkun reijästä ja olin sairaalassa pari päivää. Tarhantäti ei koskaan myöntänyt että oli pakottanut minut syömään

juu kyllä on totta. Oli muutenkin jotenkin vinksahtanut täti, jolla tuntui olevan jotain henkilökohtaisia ongelmia minun suhteeni. Kaikille oli ilkeä, mutta minä olin erityisesti silmätikkuna. Esimerkiksi päiväunet nukuttiin suuren salin lattialla patjoilla, ja jos käänsin kylkeä, niin vei vihaisena pois, ja jouduin muiden päiväunien ajan istumaan toisessa huoneessa, enkä saanut nukkua. Vanhempani ihmettelivätkin, kun olin illalla niin kiukkuinen ja väsynyt. Kun tätä oli vähän aikaa tapahtunut, ymmärsin, että ei kannata nukahtaa, ettei vaan joudu pois, joten tein kaikkeni maatakseni paikoillani.

Onko kyseinen täti vielä samoissa hommissa vai kenties jo eläkkeellä.



Kerro mikä kaupunki oli kyseessä ?

silloin kun sairaalaan jouduin niin tietysti sanoin että täti pakotti, mutta kun siinä on joku 5 vuotias (en edes muista oikeasti minkä ikänen olin, mutta 4-6 eli pistän nyt 5) ja 50 vuotias vastakkain, niin varmaan uskoivat sitä tätiä, ei ainakaan asiasta puhuttu tämän jälkeen. On siirtynyt jo eläkkeelle hyvän matkaa, en tiädä onko elossakaan enää. Oli sillon vanha (tietysti lapsen " vanha" voi olla vähän muuta kun totuus) veikkaisin että 50, harmaantunutkin jo. Tampereella oli

Mutta tietysti luulee ettet muista enää koko tapahtumaa! Hullu täti! Oletko puhunut nyt aikuisiässä tästä vanhemmillesi? Minua ainakin vaivaisi asia ja sanoisin vanhemmilleni että muuten, se täti pakotti mut syömään :)

Sama tua mulle on. Lähinnä naurattaa nykyää:) Enkä viitti vanhempien mieltä pahottaa, varmaan syyllistäisivät itteään, ja ihan turhaan, kun ei oo mulle nykyää enää merkitystä

Sen hiuksia löytyi joka ruuasta, yäk! Pahin oli pannari joka oli paksu, keskeltä raaka ja sitten vielä suuhun tulee pitkä harmaa hius jota oli kiva kiskoa pois! Yäk, yäk, YÄK!!!

ainakin maistanut kaikkea. Pahinta on nykyään jotkut uudet ruuat kouluissa, kun yritetään vääntää jotain kasvisruokaa ja laitetaan ties mitä muodikkaita mausteita. Joskus kokeilut ovat todella kamalia. Hyvä siinä sitten saada lapset maistamaan, kun tekee tiukkaa olla irvistämättä... Meillä on muuten tapana, että ainakin lusikallinen/haarukallinen maistetaan. T. ope

kiva huomata, kun on puolet annoksesta syöny.... Keittäjä väitti, että olis puolukoiden mukana tullu, mutta valkonen mato.. kai se lihamato oli.

että vähän Bic Mac hampurilaisen syömisen jälkeen iski oksutauti ja tietenkin ekat laatat oli sitä hampurilaista. Meni tosi pitkään ennen kuin taas hampurilaiset maistui ;)

Päiväkodissa ja alaluokilla oikein läskinen lihasoppa

joka oli pakko syödä kokonaan...eipä mennyt enää koulussa ja opettajan oli pakko päästää syömästä kun tunti alkoi. Ja ylipäänsä ällömuistoja ne pakkosyönnit.

eräässä etelän lomakohteessa grillatun kanan sijasta lautasella lillui kaksi kananRASVApalaa, sekin oli meinaan vaihtoehtona ruokalistalla.



Päiväkodissa ei onneksi pakotettu syömään, mutta kaikkea piti maistaa. Muistan kuinka silmissä musteni kun opettaja tunki suuhuni keitettyä perunaa ja toisella kertaa makkarasoppaa. Sain kamalat yökkäyskohtaukset molemmilla kerroilla.