olenko tunteeton sika? ajattelin tässä muuton alla
myydä ja lahjoittaa pois valtavan määrän erilaisia kippoja ja astioita. olemme muuttamassa pieneen asuntoon ja siellä ei ole samalla tavalla tilaa säilöä vuosien varrella kertyneitä eripari kuppeja ja kippoja. tuntuu pahalta luopuminen mutta melkein mahdotonta ottaa kaikkea mukaan. loukkaantuisitko jos joutuisin luopumaan juuri sinun antamastasi pentikin kuppiparista tässä tilanteessa? kehtaanko enää katsoa ihmisiä silmiin.. harmittaa helvetisti.
Kommentit (7)
En todellakaan edes muista olenko ostanut sulle sen pentikin kuppiparin vai en... ( :
ihanko totta? minun hyvä ystäväni taas pyytää monesti että juotaisiin " niistä raidallisista jotka silloin toin roomasta" ja testaa omistanko ne vielä. mitä jos nyt luovun niistä enkä voikaan kattaa niitä??
ap
TOSIN voithan muuton jälkeen sanoa kamullesi, että " arvaa miten kamalasti niille kävi, mun täytyy tunnustaa... HAJOSIVAT kun laatikko putosi :("
Vierailija:
TOSIN voithan muuton jälkeen sanoa kamullesi, että " arvaa miten kamalasti niille kävi, mun täytyy tunnustaa... HAJOSIVAT kun laatikko putosi :("
Jotenkin outoa, että ystäväsi pyytää juuri niitä kuppeja jotka on itse tuonut? Sinunhan ne on. Taitaa vain olla niin että niillä on enemmän tunnearvoa ystävällesi kuin sinulle.
voihan pee mikä tilanne.
ap pienen tauon jälkeen
En minä ole saanut lahjaksi häälahjojen jälkeen astioita keneltäkään!
Tuohan kuulostaa ihan siltä, että kaverisi ei osta itselleen matkamuistoja, vaan antaa sinulle tuliaisina sellaisia esineitä, joita hän haluaa itse nähdä ja muistella. Olet hyväksikäytetty!
Ei kai teidän kaappeja kukaan käy tutkimassa, että onko ne kupit siellä vai ei?