En ole ulkoillut 2-vuotiaan kanssa viikkoon koska en jaksa!

Kyllä se on laiminlyönti. Saisit selittää lastensuojelussa onko kyse laiminlyönnistä vai ei.

ei ole näin hulluja ulkoilmamammoja kuin suomessa.

Ihan tosi, sisälläkin voi kasvaa normaaleja ja terveitä lapsia.

En sano tätä pahasti masentuneille, mutta muut sohvaperunat nyt oikeesti itseänne niskasta kiinni edes lasten takia. Jokapäiväinen ulkoilu on tärkeää ja en tajua miten edes voitte notkua sisällä itse koko päivän! Me ei ulkoilla pahalla sateella, muta tihkussa mennään ulos sadekamoilla silti. Lapsen pitää saada joka päivä raitista ilmaa, vaikka itse ette sitä halua tai luule tarvitsevanne.Kun saa lapsia, niin teille tulee myös vastuu kasvattaa niitä.

mieltä 24 kanssa. Ja voi kuinka lapset nauttivatkaan sadekelien leikeistä. Ja joo, voi olla masentunut eikä jaksa hoitaa lapsiaan, mutta silloin olisi kyllä vastuullista hakea apua lasten hoitoon, sitä on kyllä saatavilla. Nyt jotenkin toi minä-minä-minä keskeisyys ärsyttää niin paljon. Olisi ehkä kannattanut miettiä kahdesti ennen kuin niitä lapsi itsekeskeisitä syistä tähän maailmaan alkoi väsätä. Eivät lapset ole itse tänne pyytäneet päästä,joten vastuu lapsen hyvinvoinnista on kyllä meillä vanhemmilla.

Jos et jaksa päivittäin ulkoilla lapsesi kanssa, älä hanki lapsia lainkaan. Niinhän se menee.



Kyllä suomalainen äiti on viisas ja ennen kaikkea empaattinen.

Mutta joka päivä kävellään kauppaan, kirjastoon yms asioille. Lisäksi ulkoilevat päiväkodissa. En vaan jaksa mitään puistoilua. Yöks.

satoi tai paistoi. Musta se on samanlainen perusasia kun vaikkapa monipuolinen ja terveellinen ruoka. Kai nämä "masentuneet" äidit sentää kaupassa käy. Muksu mukaan ja kauppamatkoilla voi sitten hidastella, hyppiä lätäköissä yms...



Ei ole lastenne vika, jos te olette masentuneita. Ja eikö teillä ole naapureita/kavereita, keiden kanssa lapsi voi ulkoilla, jos itse olette esim. kipeä.

Mutta jos minä en jaksa, niin sitten mies käy lapsen kans ulkona kun tulee töistä.

Ulkoilu tapahtuu verkotetulla parvekkeella.

Eihän siinä tarvitse kuin heittää vaatteet niskaan ja avata ulko-ovi. Lapsi kyllä keksii itse tekemistä, jos äiti ei jaksa hänen kanssaan peuhata.



Sisäilma on lähes aina huonompaa kuin ulkoilma, koska siinä on kaikki ulkoilman ainekset lisättynä vielä sisäilman pölyillä, ruuankäryillä, erilaisista huonekaluista ja puhdistusaineista irtoavilla kemikaaleilla.



Jos et itse jaksa ulkoilla lapsen kanssa, niin hanki joku joka ulkoilee! Sukulainen, mies, naapuri, palkattu lapsenvahti tai kuka vaan. Minusta ainakin tulee masentunut ja rauhaton jos en pääse ulos päiväkausiin ja uskon että kestä tahansa normaalista ihmisestä tulee myös. Sitäpaitsi lapsi tarvitsee päivässä ainakin kaksi tuntia liikuntaa, mahtaakohan sisätiloissa liikkumalla saada sitä tarpeeksi.

Ja puhun nyt nimenomaan tästä pimeästä ja sateisesta vuodenajasta. Paljon mieluummin vien lapset uimahalliin, sisäleikkipuistoon, jumppaan tai minne vaan mutta ulos en näillä keleillä mene kuin ehkä kerran viikossa jos sitäkään.

Ja aivan varmasti lapseni saavat enemmän virikkeitä ja liikuntaa kuin niiden lapset, jotka kököttävät päivästä toiseen jossain kuraisessa leikkipuistossa.

Ai että ihan sosiaaliviranomaisille saa selittää ulkoilemattomuutta :) Kyllä mä luulen että sossuilla on vähän vaikeampiakin ongelmia käsiteltävänä.



Meillä on kolme lasta. Ollessani kolmannen kanssa äitiyslomalla, olin kyllä aika laiska ulkoilemaan osin viitsimättömyyttäni osin taas olosuhteidenkin pakosta.



Ensin olin marraskuussa viimeisilläni raskaana, sitten vastasyntyneen kanssa.Vuonna 2005 oli jolukuussa mielettömiä paukkupakkasia, jätimme mm. isompien kerhoja väliin koska ei ollut mitään mieltä lähteä muutaman viikon ikäisen kanssa väkisin pakkasiin kävelemään. Tammikuussa taas vauva joutui sairaalaan rs-viruksen vuoksi ja sekin kuukáusi meni vähän ohi. Kaikki kolme lastamme ovat ihan normaaleja ja jopa pitävät ulkoilusta, nykyisin on helpompaa kun isommat voivat ulkoilla myös keskenään.



Tässä keskustelussa paistaa taas ihme kotiäitikeskeisyys läpi. Ei, naapurustossamme ei asu yhtä ainutta äitiä joka olisi lasten kanssa kotona ja joka ilomielellä ulkoiluttaisi meidän tenavia. Ei,. meidän isovanhempamme eivät asu lähellä eivätkä voi tässä auttaa. Ei, minulta ei luonnistu toimintamalli jossa tuppaudun kerran johonkin perhekahvilaan juttelemaan mukavia "mää oon ton Nooran äippä ja me tisutellaan ja imutellaan ja liinaillaan ja kestovaippaillaan" ja olemaan sen jälkeen niin hyvää kaveria että tuppaisin jälkikasvuani heille ulkoilutettaviksi. Kavereita on runsaasti, kaikkien muiden vanhemmat vaan kävivät tuolloin jo normaalisti töissä.

Nykypäivänä ei tarvita mitään raitisilma-annoksia. Asuntojen kootkin ovat ihan toista kuin joskus ennen.

Tai sitten jotkut lapset eivät vaan osaa käyttäytyä sisätiloissa, ulkona on helpompi olla kun siellä ei saa paikkoja sekaisin ja hajalle niin helposti.

Enkä ole edes masentunut!



Sisällä voi tehdä kaikenlaista kivaa lasten kanssa, mm. siivous, askartelu, piirtäminen, yhteinen leikki, pelaaminen, saunominen, elokuvan katsominen, ruuanlaitto, leipominen, uimahallissa käyminen jne.



Itse en sääli lapsia, jotka eivät pääse päivittäin ulos. Ennemminkin ihmettelen niitä perheitä, missä eletään joka_päivä (arkena ja viikonloppuna, satoi tai paistoi) saman rytmin mukaan: 9 ulos, 11 syömään, 12 päiväunille jne.

Meillä vaan sisällä saattaa kulua kuukausia. Ihmehommaa, että elukoilla on direktiivien mukaan pakko päästä ulkoilemaan, muttei lapsilla tai vanhuksilla tai sairailla! Kun en jaksa ulkoiluttaa lapsiani, ei heitä ulkoiluta kukaan muukaan. Ei ainakaan paranna mun masista.

Puet 3 lasta ulko- ja kuravaatteisiin, aikaa menee noin 1/2 tuntia.

Saman verran aikaa menee, kun tulen sisälle kuraisten lasten kanssa, vien heidät riisuutumaan ja siivoan kuraiset vaatteet pois.



Helpommalla pääsee sisällä!

Eri juttu toki, jos teillä esim. tupakoidaan sisällä.

Sisäilma on lähes aina huonompaa kuin ulkoilma, koska siinä on kaikki ulkoilman ainekset lisättynä vielä sisäilman pölyillä, ruuankäryillä, erilaisista huonekaluista ja puhdistusaineista irtoavilla kemikaaleilla.

Eihän siinä tarvitse kuin heittää vaatteet niskaan ja avata ulko-ovi. Lapsi kyllä keksii itse tekemistä, jos äiti ei jaksa hänen kanssaan peuhata.

Niinpä, mutta kun se jossain puistossa notkuminen on vaan niin kammottavaa ja tylssä. Yksin tyhjässä puistossa näillä ilmoilla, en voi keksiä vastenmielisempää ajatusta. Me ulkoilemme silloin kun siitä saa jotakin irti: Auringonpaisteella se puistokaan ei ole ankea, syksyllä on kiva tehdä metsäretkiä eväiden kera ja talvella kasata lumiukkoja tai peuhata lumessa. Mutta pakonomainen ulkoileminen joka ikinen päivä on neuroottista.

Liikunnan kannalta ymmärrän pointin, siis jos vain istuu kotona. Mutta ettekö te keksi mitään muuta tapaa liikkua kuin jonkun kuraisen pihan? Eikö ole mitään harrastuksia? Sisällä olevia leikkipaikkoja? Uimahallia? Itse voin sanoa retuuttavani mieluummin koko kolmen lapsen revohkan itsekseni uimahalliin (ja olen sen useasti tehnytkin) kuin pakotan itseni seisoskelemaan marraskuiseen leikkipuistoon.

ei ole näin hulluja ulkoilmamammoja kuin suomessa.

Ihan tosi, sisälläkin voi kasvaa normaaleja ja terveitä lapsia.

Esim. Espanjassa monet leikki-ikäiset ulkoilevat ehkä kerran viikossa ihan leikkimistä varten. Kävelyllä saattavat käydä joka iltakin, mutta usein silloinkin lapsi istuu rattaissa (vaikka ikää olisi jo 3-4 vuotta, hui!). Ei tulisi kuuloonkaan, että ulkoilisivat huonolla säällä ja hyvälläkään ei ole pakko.

Pidän ulkoilemista pääsääntöisesti hyvänä asiana, mutta ilmankin pärjää. Vaikka moni suomimamma sitä ei usko. Löysätkääpä pipoa siellä sateessa kärvistellessänne ;-)

Helpommalla pääsee sisällä!