Koetteko onnistuneeni kasvatuksessa kun vauva nukkuu metelissä?

t: kolmen äiti

Tietty satunnaisia kiukkuja, mutta ne " hirveät uhmaiät" on jäänyt kokematta.

Täällä satuin asiasta joskus mainitsemaan ja minut lynkattiin siltä istumalta. Olen kuulemma alistanut lapseni, pelotellut heidät hiljaisiksi ym. ym.

Tosiasiassa lapset vain tietävät, mitä tarkoittaa sana EI. Jos nyt ei kaupasta saada karkkia, niin ehkäpä joskus muulloin sitten ja niin edelleen.

Nautiskellaan me vain näistä helpoista lapsistamme. =)

Vierailija:

minkä ikäisiä ovat kolme lastasi?

Nukkuivat ties missä metelissä ja nukkuvat siis edelleenkin vaikka olis kuinka kauhea meteli,eivät herää toistensa yöllisiin kiukutteluihin eikä vauvan huutoon,ovat 3v7kk.



Tätä kolmatta ollaan kasvatettu ihan samaan tyyliin ja ei... Ei nuku metelissä,pienen pientä ääntä kyllä suvaitsee yöunillaan,mutta päikkäreiltä herää heti kun vähänki narahtaa.



Ja voitte kuvitella että nämä kaksi isompaa saavat päivän aikana aikamoista meteliä aikaan,luulis että vauva olis jo tottunut,on siis nyt 8,5kk. Nukkuu siis tosi huonosti päikkäreitä niin sisällä kuin ulkonakin. Ulkonakaan ei tarvitse kun naapurin tulla omalle takapihalleen tai koiran vähän haukkua niin herra on hereillä....



Olen siis todennut ettei aina kaikki ole vain kasvatuksesta kiinni...

muut asiat ilahduttavat siinä mielessä

...lapsilla on siis oikeus nukkua rauhassa ilman " opettavaista taustameteliä" ja he saavat näyttää rauhassa tunteessa pelkäämättä vanhempiaan.

Normaalit kodin äänet ovat eriasia kuin meteli.

meillä 4 lasta ja tiedän että kaikki ovat erilaisia nukkujia mutta varsinkin kolmen nuorimman on ollut pakko tottua nukkumaan esim päikkärit normaaleissa kodin äänissä.

Ja koskaan ei ole esim televisio ollut melkein ilman ääntä kun lapset nukkuvat yöunia.

Yöunilta tuskin heräisivät vaikka pommi putois,katsotaan usein miehen kanssa leffoja surroundit päällä kun lapset nukkuu

Vierailija:

Normaalit kodin äänet ovat eriasia kuin meteli.

Useampilapsisessa perheessä voi sanoa normaalien kodinäänten (pienet lapset leikkimässä) olevan jo meteliä. Onneksi kolmas lapsemme nukkuu metelissä, jopa paremmin kuin hiljaisuudessa. Myös imuri ja pesukoneen7kuivausrummun ääni ovat takuuvarmoja tainnuttajia. En silti ota tästä kunniaa itselleni, olen vain kiitollinen että näin on päässyt käymään ;o)

ei sitä, mitä he opettavat.

Ja niinkuin moni jo sanoikin- kasvatuksella ei ole mitään tekemistä vauvojen kanssa; he vaativat vain hoivaa- juuri sellaisina kuin ovat. Ja ovat hyvinkin erilaisia persoonallisuudeltaan. Vauvan ominaisuudet eivät ole äidin onnistumisia. Äidin onnistuminen mitataan sitten siinä, kuinka lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi juuri sellaisena kuin on.



Siksi- jos haluaa antaa lapsilleen hyvät eväät elämään ja sen " hyvän kasvatuksen" kannattaa aloittaa peilin edestä ja mitettiä omat arvonsa kondikseen. Koska lapset oppivat juuri niiden mukaan.

Meillä on neljä lasta, että kyllä meillä hulinaa on. Mutta silti minusta siinä ei ole mitään millä oma rintani röyhistyisi, kun lapset nukkuvat hiljaisessa tai melussa tai siltä ja väliltä ääniympäristössä...

Koen onnistuneeni ja olen positiivisella tavall ylpeä siitä, että lapsemme jolla oli koulussa vaikeaa yhdessä asiassa, on kovalla työllä päässyt vaikeuksiensa yli. Samoin siitä, että minulla on hyvä kontakti lapsiimme. On varmaan muitakin asioita.

kyllä se on lapsen ominaisuus eikä kasvatuksen tulos



toiset on herkkäunisia ja toiset nukkuu kuin nallekarhut, vaan voipa tulla vielä sinunkin eteesi kausi, jolloin lapsukainen ei nukukkaan, ei hiljaisuudessa eikä metelissä. Älä silloinkaan ajattele, että se olisi kasvatuksen syy.

t kolmen äiti

Kaksoset nukkuivat täydellisessä hiljaisuudessa nyt uusi vauva nukkuu kauheassa metelissä. Lapset on erillaisia. En koe olevani hyvä enkä huono kasvattaja...

voi vittu mitä suomenkieltä.....

minkä ikäisiä ovat kolme lastasi?