Tiedättekö miksi perheenisät tekee niin paljon töitä? Ja miksi niin moni pienten lasten isä pettää vaimoaan?

Työviikot oli 50-80 tuntisia ja sen päälle vielä harrastukset (golf, laskettelu... ) ja kavereitten kanssa baarissa istumiset. Jossain ihmeen välissä se ehti tavata uuden naisen ja sittenpä saikin vaimo ja lapsi jäädä ihan oman onnensa nojaan. Olin itse silloin 25-vuotias, joten en kovin vanha minäkään.

Jos vaan lihoo, laiskistuu ja hokee kuinka äitiys on niin rankkaa ja tekee miehestä jonkin sortin sijaiskärsijän, niin ei ihme että ukko lähtee.

Johtuisiko siitä, että se ei ole? Yhtä s******n työleiriä tämä ainakin meillä on.

Nuorempana työ ei vielä ollut niin vaativaa, ja vanhempana se ura on jo pitemmälle tehty eikä vaadi yhtä paljon puurtamista.

mutta kyllä miehen tulee sitoutua lasten hoitamiseen, muuten vaimoa voi sairastua ja väsyä

Sheivaan ahkerasti ja mulla on säpinää työkaverin kanssa. Täytyyhän sitä pitää yhteyttä töihin hoitovapaallakin ;-)

...miehen täytyy etsiä arvostusta muualta. Ei sellaista mies kauan kestä.

9 mies???



Itse arvostaisin mieheni panosta kotitöissä, mutta hän on valinnut urakeskeisyyden-



mies tulee kotiin klo 22, kun koko arki on hoidettu...

---



meinasin nääntyä ja vasta lääkäri sai mieheni uskomaan, että ei vaimo yksin jaksa 24 h/ vrk...



T. uraputken vaimo, 2 pientä lasta

Kun ei muuta vaadi eikä odota, kaikki menee ihan hyvin.

minä olen se äiti joka tekee suht pitkää työpäivää, matkustaa, käy lounailla ja juhlissa työn puolesta. Niinpä ei ole kauhean vaikeaa tavata ihanaa miestä työpiireissä. Ymmärrän hyvin noita miehiä - en minäkään jaksa ainaista kitinää ja vaatimusta ja muka hauskaa leikkiä lasten kanssa vaikka muuten ihania ovatkin. Kivempi on olla aikuisten järkevässä seurassa ja jos vieressä vielä komea perheen isä, niin mikäs kivempaa :)



Ja näiden miesten kotiäitivaimoja en uskalla edes ajatella, muttakun et niillähän olis just oivallisesti aikaa pitää päivisin huolta itsestään että miehenkin tekis joskus ihan oikeesti mieli, muta eipä kait ne viitti - tälläsen kuvan ainakin olen saanut.

Mieheni ei tosin koskaan pettänyt ex-vaimoaan mutta heidän avioliittonsa kaatui siihen, että mies ei pystynyt täyttämään vaimon ylimitoitettuja vaatimuksia. Vaimo halusi olla kotirouva, jolle tuodaan kaikki eteen ja vielä palvotaan lisäksi. Yrittäjämies teki pitkää päivää täyttääkseen vaimonsa materialistiset toiveet, mutta sai pelkkää halveksuntaa palkakseen. Vaimo katkeroitui ja jätti miehen kuin likaisen lapasen. Minä sitten poimin timantin katuojasta ja sain aivan loistomiehen.

Netissä kotiaskareista kitisevät mammat on niiiiin aikuisia.

Ylitöitä tehdään käsittääkseni JOS on kiire työllä TAI tarvitaan rahaa. Jos nainen on kotona lapsen kanssa niin tulot on aika pienet verrattuna jos olis myös töissä.. ;)



Itse oon mieheni kanssa nauttinu perheen pienimpien seurasta. Ja saa niitä mummolaan tai kummilaan tarpeen mukaan. Meillä lapset on kaivattu lopputulos ja tiedettiin kyllä ennen vauvan tuloa ettei ne aina nuku hyvin, sairastuu mahdollisesti pöpöstä toiseen, voi olla allergiaa, koliikkia.. Mutta yhdessä ollaan selvitty.



Jos omat toiveet on liian korkeella, työllistää toista liikaa, ei ole omaa ja kumppanin kanssa aikaa niin alkaa se toinen tuntuun ärsyttävältä. Mutta miksi sitten parisuhdetta kuuluu hoitaa? Pitääkö kaikki tarjota hopealautaselta että kelpaa?



Meillä on seksi monipuolistunut ja ollaan kokeiltu monia uusia juttuja lapsien syntymisenkin jälkeen. Monesti voi omien korvien väliä puhdistaa. Isäkin on lapsen vanhempi -ei hoitaja!! Asennevammaa huomaa liian monesti ja ihmiset hukassa arkensa kanssa. Mutta omasta huonosta olosta kannattaa jutella sen kumppaninsa kanssa!



Ja peeässä: Kannattaa muistaa että nainenkin on seksuaalinen olento ja kun se mies hakkaa ylitöitä niin remonttireiska voi tuuppia vaimoa onnelaan sillävälin! ;)

Muuten, se uraohjus voi olla myös se vaimo...