Muita, jotka sairastuneet omaan vahvuuteensa?

Olen entinen huostaanotettu ongelmanuori. Taistelin karmeiden olosuhteiden läpi. Olen aina ollut yksin: lapsena, nuorena, aikuisena. Nyt olen yksinäinen äiti. Odotin yksin, synnytin yksin, kasvatin lapsen yksin. Olen ollut kohta 10 vuotta ilman parisuhdetta. Olen taistellut itselleni hyvän koulutuksen, työpaikan, asunnon. En tiedä mitä on parisuhde, toisen tuki. Niinpä olen taistellut päivästä toiseen yksin.



Viime aikoina olen alkanut saada pahoja pelkotiloja. Pelkään, että mulla on joku parantumaton sairaus ja kuolen pian. Koskaan en itke edes itsekseni tai valita kenellekään mistään mitään, esitän aina vain supervahvaa ja iloista ihmistä. Nykyään vain tärisen ja olen halvaantunut pelosta ja ahdistuksesta. Voiko tämä olla jokin purkautumistie ahdistukselle, joka ei muuten pääse ulos??