TYYLIKKÄÄT loppuviikkoon...
Huomenta!
Kiti, aivan varmasti on ollut teille rankin aika elämässä, tollanen asia on kova pala sulattaa... mun mielestä on silti lohduttavaa kuulla, että alatte pääsemään surun yli, Onni on muistoissa kauniina, ja menette uutta kohti. Kohta se tärppää uudestaan, niinku tiedät, lyyleissä on voimaa;) Todella hieno uutinen on se, että sairaus ei ollut periytyvää, ihanaa!! Nyt lepäilet ja hoidat itseäsi, työuupumus tai masennus, miksei sulla olis molempia?, on vakava asia, hyvä että käyt lääkärissä, kyllä tämä tästä. Häntä pystyyn!! Ja vielä kerran, ihana kun tulit takaisin, ikävä on ollut kova... iso hali. Ja kyllä, mun LA olis ensi ma, eli aatto:))
No jo, Milennalla riittää hulinata!!! Sitä se on.... muistan kun mun toinen syntyi, niillä siis ikäeroa 1v ja 2kk, niin ei kyllä tullu aika pitkäksi. Kovasti voimaa, muista syödä ja juoda itse hyvin, ota unet kun tytöt nukkuu...
Nonulikin se siellä häärää nyytti sylkyssä:) kun ehdit, tule kertomaan miten teillä on alkanut kulkemaan, syödäänkö ja nukutaanko miten, miten isosisko sulatti pienen jne....
Voi kun sandea on kova ikävä... mua niin jännittää millanen pakkaus sieltä tuli, ja miten kaikki meni... tänään ehkä kuullaan santusta:))
(.) ei supista ei. Eilen käytiin illalla taas kunnon lenkki koirien kanssa, ja ei mitään, sellanen ihme paino tulee tonne pakaroitten päälle, mut ei ees yhtä pientä harkkasupistusta... en oikeestaan odota enää LA:aan mennessä vanessaa, niin tuntuu viihtyvän kuten siskonsakkin on viihtyny... 4d LA oli siis 18.pvä, ja sit kun mulla oli niin lyhyet kierrot niin menkkojen mukaan LA olis huomenna 21.pvä mut se pidettiin 24.pvä, kun ei ne muuta muutaman päivän takia... En yhtään ihmettele vaikka menis tammikuun ekalle viikolle!! Huomenna olis neuvola sitten...
Mä oon kiukkunen kun ampiainen, eroan taas joka päivä mun miehestä, kun se ei mun mielestä ymmärrä mua... en jaksa vastata tietyille ihmisille puhelimeen, kun en jaksa kuunnella niitä... haastan riitaa ja olen tosi bitch. Kiva varmaan elää mun kanssa:o
Nyt meen kahville ja syömään...
palaan taas!
Priscilla ja masuliini 39+3
Kommentit (26)
Hoh hoijaa kuus muijaa, mikä yö takana... supisteli mutta ei tehokkaasti eikä säännöllisesti monta tuntia... vasta neljän jälkeen sain unta. Sellasia lyhyitä suppareita, ei kestäny kauaa, mutta tuntu kyllä jonku verran ja jätti taas tonne selkään sellasen inhottavan jomotuksen... sit kusetti oikeesti varmaan 2 minuutin välein ja närästi samalla!!! Ai että tätä ihanaa loppuraskautta:((
Tunnin päästä olis jo neuvola, just sain silmäni auki vasta, ei jaksas yhtään lähtee sinne könyämään...
Nyt ei lähe enempää.
priscilla 39+4
neuvolassa käyty, ja kaikki hyvin!
Hyvä uutinen oli se, että vauva viimeinkin laskeutunut ja kiinnittynyt:)) tapahtu varmaan viime yönä, koska toi pieni matka tohon neuvolaan oli todellinen haaste kävellä, sattu ja vihlo tonne alakertaan kunnolla... sf-mitta pudonnu sentillä viime viikosta, rr hyvä ja matala, pissi puhdas ja Hb nousussa. Vauva vaikuttaa kuulemma käteen sellaselta 3800g, sano kätilö. Eli ootellaan, sain ensi viikon pe neuvola ajan, mutta sano täti että ei usko että tarttee sitä käyttää... Että nähdään sitten vauvan kanssa!! HUI!!!!!!!!!!!!!!
Mulla on ikävä sandea, missä sä oot:( ?? onhan kaikki hyvin kultapieni??
tää meitin pino on niin hiton hiljanen...
Milenna, noi on kamalia juttuja mitä tapahtuu. Sama olo tuli eilen kun katso silminnäkijän, katoitko? siinä oli päihdeäideistä. Tuntu NIIN pahalta niitten viattomien vauvojen takia:' (
Nyt meen syömään.
Me ootellaan pappia käymään tuossa vajaan tunnin päästä, tulee juttelee ristiäisjutuista.
Priscu, nonnii, alkaahan sullakin sit tapahtumaan..hitaasti mutta varmasti:)Näinköhän syntyy laskettuna päivänä, teijän joululahja?
Ei muuten ollu mitenkään tarkotus tuossa edellisessä viestissäni vähätellä tai mitään tuota B-E:n perheen suru-uutista. Varmasti koville ottaa jos menettää vauvan, olipa missä vaiheessa tahansa.
Aattelin vaan, kun pino hiljeni, ettei vaan kukaan loukkaantunut..
Nyt minuu kutsutaan..moi!
Sä oot ihana kun sä olet niin herkkä ja empaattinen... mä en ainakaan ajatellu hetkeäkään että sä vähättelisit kenenkään surua tai menetystä... kuka voisi luulla susta sellasta?!? oot ihan hassu:))
Priscu; No ei sitä tiiä..kun tulee " sanottua" yleensä ensin ja sitten vasta ajateltua, niin voipi tulla väärinymmärretyks:)
En muuten kattonu sitä Silminnäkijää, ehkä onneks, ois vaan tullut paha mieli.
Pappi kävi, oli suht nuori, en kyl osaa yhtään arvioida kuin vanha. Kuulemma vasta viime helmikuussa astunut virkaan ja silloinkin toiminut jossain ihan muualla, eli vasta tännepäin muuttanut papiksi.
Mukavan oloinen mies, kyseli meistä ja lapsista ja tietty sovittiin ristiäisien kulku..Kummastelin vaan kun tuntui ihmettelevän että ollaan miehen kans näin nuoria ja toinen lapsi jo ja naimisissakin ollaan..vissiin hän sattunut näkemään vaan vanhempia vanhempia:)
Mies sanoikin, ettei tää meijän perhe vielä mitään, hänen siskonsa täyttää ens keväänä 19v. ja heille syntyy toinen kesällä.
No, pitää miun käydä viel pakkaamassa yks paketti, viiden maissa pitäis tulla joku hakemaan vaatteita. Myin ne vaatteet siis ja ostaja sattui olemaan täältä samasta kaupungista.
Tulkaahan nyt muutkin juttusille..alan muuten höpisemään ihan omiani:) (ihan niinkuin en muuten niin tekis..:D )
kaikki hyvin mutta nyt on pakko hoitaa vielä yksi puhelu ja sitten ehdin ehkä tulla kertomaan teille jotakin...
jos joku tätä lukee ennen ku kerkeen tulla uutta viestiä laittaa, arvailkas vaikka sillävälin kumpi tuli ja minkä kokonen... =)
mä palaan kertomaan lisää n. 30 min-tunin päästä!
sande ja vauva
eliikäs nyt kerron lyhyesti ja vaik huomenna sit paremmin jos kerkeen...
tultiin tänään kotiinkin vasta tossa ennen kasia niin siks en nytkään oikeen kerkee kunnolla kaikkee kertoo.
maanantaina mut sitten joo leikattiin, ja TYTTÖ syntyi klo 14.59. kokoa olo... kröhöm... 4385g ja 55 cm! eli juu, on pienempi ku esikoinen (3940g ja 51cm...)
leikkaus meni hyvin, isä oli mukana, toivuon nopeesti ja oltas päästy jo eilen kotiin mutta päätettiin jäädä viel tähän päivään kun lääkäri kuuli tytön sydämessä hennon sivuäänen ja sitten se haluttiin tarkastaa kunnolla. otettiin ekg ja tehtiiin sydänultra. ultrassa todettiin keuhkovaltimolpässä jotain peintä falskausta... itse läppä kuulemma toimii hyvin mutta koska keuhkovaltimopaine on vastasyntyneillä kova, jotenki siihen liittyen sinne jäi joku pyörre josta sivuääni johtuu. kuukauden päässtä tarkistetaan onko tilanne sama vai onko paine alentunut niinkuin pitäisi tapahtua. tilanne saataa siis olla aivan normaalikin mutta lääkäri ei ollut varma joten siksi haluaa kontrolloida kk kuluttua. olen huolesta soikea vaikka tytö voi tosi hyvin, jaksaa syödä hyvin, ei ole sinertävä eikä siis mitään muutakaan sydänvikaan viittaavia oireita. kyseessä ei ole vakava asia vaikka siellä kuukauden päästäki näkyis sama tilanne, näin käsitin, mutta silti, en tietenkään haluis et omalla lapsella on mitään vikana.
no, muihin asioihin. tytön paino laski tietty alussa mutta lähti jo eilen nousuun koska mulla tulee maitoa vaikka koko kylälle... ja tyttö on kova syömään!
aivan ihana pakkaushan tuo on. isosiskokin tykkää vauvasta kovasti mutta pisti kyllä äiskän ja isin lujille heti tänään ku kotiin saavuttiin.
ja mulla on tänään hormoonimyrskypäivä, kaikki itkettää, siis ihan kaikki. elämä tuntuu olevan suurinpiirtein pilalla kun jassu on niin vaikee ja haavaanki vähän sattuu ja joku muukin muka meni mönkään... huoh, kauanko kestääkään että ne hormoonit tasottuu? voisko milenna kertoo, please... =)
ja sorry etten kerkee ja jaksa nyt kommentoida mitään muitten juttuja, yritän viim. sunnuntaina. huomennaki on hulinapäivä, tulee vieraita. ja mun kummitäti tulee ottaa haavasta hakaset pois huomen.
ihanaa kun olet priscu kaipaillut! mäkin oon joka päivä miettiny teitä ja oottanu et pääse kertoo teille uutiset ja lukemaan mitä teille kuuluu!
nyt syöttämään " pikku" neitiä..
sande
No ilmaantuihan se Sannuska linjoille lopulta! Ihana kuulla että kaikki meni hyvin ja olipahan tytöllä kokoa! Onnea koko perheelle " pikku" prinsessasta! Taitaa lyylit saada vaan tyttöjä! (Niinhän ne sanoo, että suuret rakastajat tekee vain tyttöjä..et saadaanko sit " syyttää" miehiämme vai?;) )
Mulle tuli tippa väkisinkin linssiin..(Niin ne hormonit..ehkä ne vielä vähän temppuilee vieläkin..:) )
Ja varmaan puhun muidenkin lyylien puolesta jos sanon et oli meillä muillakin sinuu jo ikävä:)
Miian aikaan muuten kans lääkäri epäili sivuääntä kun sillon lääkärikierrolla kävi, mut seuraavana päivänä kun toinen lääkäri kuunteli niin ei enää kuullutkaan mitään outoa.
Huoh, meijän neiti nukahti vasta äsken, olipahan kiukkuilta..oikeestaan koko iltapäivä. Ihmettelin et mistä vois johtua, enkä keksinyt muuta kuin et nyt lähipäivinä oon tyhjentänyt semmosen sipulisipsipussin, oisko se sipuli voinut käydä pienen massuun? Tosin ruisleipääkin oon syönyt ja kahvia juonut päivittäin, mut näin hankalaa iltaa ei oo ollut kuin sillon kun kahtena päivänä peräkkäin annoin d-vitamiinit..(en siis oo niitä nyt uskaltanut antaa, huono äiti, tiedetään..pitäis käydä apteekista jotain toista merkkiä mitä kokeilla..)
Tissit tuntuu ihan tyhjiltä, pitää tankata vettä ja mennä sit nukkuu : /(ja sit saan ravata veskis koko yön..) Saa nähdä miten pitkään ehdin nukkua, ehdinkö ollenkaan..Vime yönä heräilyt oli kahden tunnin välein koko yön, paitsi aamulla, joskus 6 maista eteenpäin ei sitäkään..jospa se pienen masu rauhottuis ja saatais koko porukka nukkua.
Oi, tulipa valitusviesti, anteeks..taitaa äitiä vähän väsyttää.
Nyt nukkuu! Öitä!
Miltsu
Jaha, että tällänen yö tällä kertaa... nää on mielenkiintosia. Nukuin peräti kahesta viiteen, ja sen jälkeen ei enää uni maistunu... yritin " väkisinmakuuttaa" itseäni, mutta ei siitä mitään tullu... siispä koirat ulos ja kahvia koneeseen ja lyylejä moikkailee:))
Ja mitä mä näinkään:))) sande on tullut takaisin, ihanaa!!! Ikävä on ollut hurja. Pienen tytön saitte, aivan mahtavaa!!!! Nyt teillä on kaksi ihanaa tytärtä, halillinen onnitteluja äidille, isälle, siskolle ja pienelle perheenlisälle:) Komean kokoinen tyttö teillä!!
Noista hormoneista sen verran sande, että mulla kesti joku pari kolme viikkoa kunnes pahin myrsky laantu... inhottavaa kun kaikki itkettää, tiedän... helpottaa ehkä vähän kun tietää että kaikki on kunnossa, tunteilut kuuluu asiaan, se menee ohi. Me ollaan täällä jos haluat purkaa sitä ulos...
Meidän vauva on alkanu tilaa tota maitobaari tarjottavaa kunnolla:) sopisi sitä tulla syömäänkin sitten!!! Maitoa tulee mulla paljon, tällästä tuotantoa ei ole ollu ennen, että ennen synnytystä tulee jo kunnolla!!! outoa!! onko teillä ollu tällästä??
Milenna, toivottavasti Mintun massu rauhottuu, syyllinen voisi tosiaan olla sipsit tai sitten se d-vitamiini, meidän vauvoille ei kellekkään sopinu devitoli, kaikki on sitten saaneet jekovitia. Kantsii tosiaan kokeilla jotain toista merkkiä!
Juu, lyylit tuntuu näitä tyttöjä tekevän sitten:)) ihanaa!!!! tytöt on ihania;)
Nyt lähen kanavasurffailee...
palaan myöhemmin!
Priscu 39+5 JO!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! (kuopus syntyi näillä päivillä)
Sanuskalle ISOT ONNITTELUT prinsessasta! Olihan tuo teidän neiti tosi hyvän kokoinen! Onneksi kaikki meni kuitenkin noin hyvin eikä sinun tarvinnut enää taistella silloin maanantaina leikkauksesta. Et viitsis laittaa sitä vauvantuoksua tänne palstalle vähän nuuskuteltavaksi? ;)
Otahan nyt ihan iisisti siellä kotosalla vaikka vieraitkin on heti tulossa ja joulukin ovella!
Priscun yöt ei kuulosta yhtään kadehtittavilta! Nämä univaikeudet on tosi syvältä, kaikenlaiset! Kovin sun puolesta jo jännittelen kun päivät o jo noin mallillaan ja eiköhän tuo maidon tulokin viittaa lähestyvään h-hetkeen. Käy sitten moikkaamassa kun lähdön hetki tulee, jos uinkin kykenet!! Mä lupaan että en soita kesken kaiken saliin, ;) !
Milennalla on valvottu sitten vaavin vuoksi, kurjaa jos toisen masua vääntää! Rankkaa on varmasti kun yöt menee katkonaisesti vaavin takia ja päivällä sitten esikko vaatii oman osansa, mutta muista olla vähän itsekäskin ja vaadi miestä osallistumaan sellaisiin hommiin mihin hän kykenee. Tsemppiä!
Kitin paluu lämmittää erityisesti mieltä vieläkin! Teillä on kyllä ollut tosi rankka syksy takana joten ei ole ihme jos nyt on takki tyhjä! Kaikesta huolimatta sinulla kuitenkin on katse käännettynä eteenpäin ja se on positiivista! Ja huomisesta alkaen rupeaa päivätkin jo hiljalleen pitenemään niin sekin varmasti lisää positiivisia ajatuksia. Voimia!
( . ) Olo on kurja kun nyt rupeaa väsy painamaan oikein tosissaan. Kohta kolme kk mennyt käsien kanssa taistellessa öisin... ja tähän kipuun kun ei lääkkeet auta. Viikkoja lasken synnytykseen näiden käsien takia! Tosin tämän joulusiivoilun jälkeen olen päättänyt lopettaa kaiken " ylimääräisen" käsillä tekemisen että jotenkin selviän nuo viimeiset viikot. Rölde voinee ok vaikka vähän hiljaiseksi on käynyt liikehdintä viime aikoina tai paremminkin se on rytmittyneenpää kuin aiemmin. Eli ilman näiden käsien kiukuttelua olo olisi mitä mainioin!
Tänään olisi ohjelmassa kaupassa käynti, pari kyläreissua ja lasten kauneimmat joululaulut kirkossa! Huomenna lentää vielä kerran matot ulos ja lattiat saa kuurauksen enne kun kuusi tuodaan sisään. Keittiössä meneekin sitten loppu päivä huomenna joten nyt toivottelen kaikille Lyyleille:
Oikein lämmintä ja rentouttavaa, rakkauden täytteistä joulua!
Rimpe & Rölde
p.s. poikkean minä teidän kuulumisia lukemassa jossain välissä kun tuo Priscu pitää nyt jännitystä yllä niin mukavasti!
Mitä mä tekisin ilman sua rimpe? musta tuntuu joskus että sä oot mun toinen puolisko... mä lupaan tulla ilmottaa kun lähtö tulee, ja JOS sinä LUPAAT soittaa kesken ponnistuksen, niin mä LUPAAN vastata sulle:DD
Kovasti toivon että saisit sen käsien pipin pois... saisit naatiskella röllin odotuksesta, kun on kipuja, ei elämä ole helppoa. Mutta ei sulla onneksi kauaa enää ole, eikö sulla käynnistetä vkolla 37?
Nyt mä lähen lukee odotuslehteä, oli pakko ottaa tosta lähisiwasta mukaan, kun se oli niin yksinäisen näkönen;)
priscilla ja samat viikot....
Meillä muuten kans ei seuraavana päivänä lääkäri enää kuullut sitä sivuääntä vaikka vartin kuunteli tyttöä, muta halusi sitten vielä että neonatologi (tai jotain sinnepäin...) kuuntelee vauvan ja koska tämä erikoislääkäri kuuli kuitenkin hennon äänen, hän halusi ultrata. ihan hyvä että ollaan tarkkkoja ja pidetään huolta mutta kaikki tämän hormoonimyrskyn ja ylipäätään äitinä olemisen kokeneet taidatte ymmärtää kuinka kaikki pienikin huolestuttaa tässä tilassa...
tuo tyttö on kyllä suloinen, ei siitä mihnkään pääse... aika hyvin ollaan tähän mennessä kekkastu oma rytmimme ja tapamme toimia. siis sellaset mitkä toimii tällä hetkellä, tietty huomenna taas voi olla toisin...
jostain syystä tyttö ei rauhoitu nukkumaan ilman kapaloa kuin hetkeksi jos sattuu nukahtamaan rinnalle. mutta onneksi mä yhdentuskaisen yön jälkeen keksin se kapalon. siihen kun tytön käärii vaikka olis hereillä, se nukahtaa suht hyvin omia aikojaan ja nukkuu 2-3 tuntia. viime yönä kun jätin syötön jälkeen viereen, sain syöttää tunnin välein mutta sitten ku kuuden aikaan jaksoin nousta vaihtaa vaipan ja kääräsee likan kapaloon, sain nukkuu 9.20 asti! tuttia siihen kyl kans tarvitaan avuksi, mutta ihan tyytyväinen olen kyllä nyt.
mulla ei maitoa tullu odotusaikana, mutta jo tokana päivänä tuli ihan tarpeeksi. tosi nopeesti kyllä. viimeks mulla meni viikko että pärjättiin ilman lisämaitoa. nyt ei tarvtttu ku 2 kertaa sairaalas antaa ja nekin oli vähän sellasia kertoja että annettii arkojen rinnanpäiden levätä.
isosisko on kyllä ollut haastava, mutta vauvaa kohtaan ihana. haluaa ottaa syliin, hoitaa jne. pyytää antamaan tehtäviä itselleen, haluaa siis olla tärkeä selvästi.
aika kaaokselta tää kyllä tuntuu mutta uskon että kun haavakipu helpottaa, hormoonit tasaantuu ja elämä alkaa olla sellasta vakiintunutta jälleen, kaikki menee varmaan ihan hyvin. haluan ainakin uskoa näin. kyllä sitä paljon rennommin suhtautuu kaikkeen kun kyseessä toka lapsi... ekan kanssa oli niin hysteerinen aluksi kaikesta... ihan huvittaa nyt jo kun miettii. toki nytkin kun noi hormoonit jyllää niin jotain hassuja ajatuksia päähän pälkähtää mutta ei niin pahoja.
prisculle toivon nyt kovasti suppareita ja mukavaa synnytystä! jännitän niin kovasti koska sulla tulee lähtö!
rimpe, tosi kurjaa nuo sun kädet. mä olin niin tuskastunut selkäkipuuni ja liitostuskaan vaikka sai nukuttua kuitenkin, että en voi kuvitella miten sä jaksat tota. tai pakkohan se on tietty mutta tosi mälsää.
milenna, mä tiedän kans jo odottaa noita valvomisöitä... sen mun kaverin jolla oli lähes sama LA ku mulla, vauva valvottelee myös silloin tällöin. ja meillähän jassulla kans oli samanlaista. uskon että tälläkin tulokkaalla tulee olemaan. maidon tilausta ja masuvaivoja ne kait on, eikä niihin paljon apuja ole. mutta kyllä sen kestää kun muistaa ettei se ole ikuista jos vaan mies auttaa kans. meillä on kyllä nyt iha kehuttava tota miestä, on ottanu mun toiveet huomioon ja hoitanu esikoista nyt hienosti. ja mua kans..
mahtvaa että on joulu tulossa ja kämppä ei oo oo varmaan koskaan ollu näin kaaoksessa... täällä tytön yökyläilytarvikkeet vielä purkamatta, mun ja vauvan tavaroita pitkin poikin, jassun leluja, harsoja, liivinsuojia.... huoh... kivaa joulua vaan... kohta kun vieraat saapuu, arvatkaa mitä ajattelin tehdä... pyydän miestä heittä kaike vaatehuoneseen.. ei oo mun tapaista mutta nyt ei muu auta.
muuten prisculle tosta närästyksestä, mä olin kans aivan tuhatprosenttisen kyllästynyt siihen vaivaan, se oli niin järkyttävää. mulla ei auttanu muuten syömättömyyskään, tyhjänäkin maha eriti liikaa happoja ruokatorveen. maitotuotteet lievitti hiukan, samoin rennie, mutta ne oikeesti oksetti mua jo lopussa. mutta jos yhtään lohduttaa, voin kertoa etä samantien kun lapsi oli otettu mahasta, mun närästys katosi. ei yhen yhtä kertaa sen jälkeen oo ollu. ihana olotila!
kohta muuten hyppään vaakaan, en oo viel kattonu paljonko paino on putonu. luulis olevan paljon ku vauva kerran paino sen 4,4, istukka oli 800g, vettä oli tosi paljn, leikkurisskain erikseen sitä ihmeteltiin. ja syönti on ollut nyt terveellistä, ei tee mieli herkkuja ja imetyskin kuluttaa niin elän toivossa....... katotaan niin pettyä saan kuitenkin.
mutta nyt syömään äkkiä kun molemmat tytöt nukkuu! ei tiedä kauan tätä hiljaisuutta kestää!
palaan illemmalla... mulla on vierotusoireita... =)
sande
jahas... se on tänään(kin) itkupäivä. Kaikki masentaa ja itkettää... eniten mua oikeesti VITUTTAA SAATANASTI tää närästys!!!!!!!!!!PERKELE. Ja just toi sande, että vaikka ei söis mitään, niin silti kuplii ja röyhtäilyttää ja sattuu, koko kurkku ja ruokatorvi ihan tulessa, eilen maistu sellanen kiva verenmaku suussa, oikein tunsin että kurkunpää on hapoista menny rikki... vanilia jäätelö (kiitos rimpe) lievittää vähäsen...hetkeksi.
Ei yhtäkään supistusta... ei tule tämän viikonlopun aikaan lähtöä, oon siitä NIIN satavarma. JOS sattuu tulemaan ni multa saa tervata takapuolen;)
Yks asia josta mä tulin hirveen onnelliseksi oli toi Sanden vika kirjotus:)) susta jotenki hohtaa läpi onni ja helpotus... ihana, terve tyttö sylissä ja perhe kasassa... äläkä nyt siitä siivouksesta, talo elää tavallaan ja vieraat kulkee ajallaan. Eikö? Nyt vaan nautit:)) muista juoda paljon ja syödä terveellisesti, nukut kun pystyt. Siivota sä ehdit loppuelämäs. Mä oon edelleen tosi ilonen, kun kaikki meni hienosti ja upea tyttö sullekkin saatiin. Hali rakas:))
Nyt meen kattoo netistä synnytysvideoita, että saan vollotettua kunnolla. Illalla sauna, ja mä aion ottaa sellaset löylyt jotta jos ei vanessa niillä tule pois niin ei millään;)
priscilla itkuiikka
priscu, mä todella osaan asettua sun pöksyihis nyt... sun edellinen kirjotus olis voinu olla mun kirjottama viel viikko sitten! mua siis kans suoraan sanoen vitutti se helvetin närästys. ja arvaapa ku mies ei ees tiedä mitä on närästys, oikeesti! kiva sille sitten siitä ulvoa kun toinen ei voi käsittää kuinka kamalaa se on. eikä sitäpaitsi mulla oo koskaan närästys ollu niin kamalaa ku raskaana ollessa. se on erilaista ku normitilassa.
ja olet siskokulta oikeassa että olen todella todella helpottunut nyt. onnellinen todellakin myös. jotenkin tuntuu pahalta sanoa nyt tää, mutta mä en osannut olla näin onnellinen jassun syntymän jälkeen. tietysti olin siis onnellinen ja iloinen mutta nyt kun sain tuon tytön ekaakertaa nähdä, tulvahti suunnaton rakkaus tuota piikuista kohtaan. jo se kun kuulin ekan rääkäisyn leikkurissa, sai mut itkemään onnesta ihan solkenaan. anestesiahoitaja pyyhki mun kyyneleitä ja mä vaan tärisin ja itkin.
jassun aikana mulla kesti jonkin aikaa ennen ku samanlainen onnentulvahdus tuli. en tiedä mikä sitten vaikutti.
nää hemmetin hormoonit saa mut kohta kyllä raivon partaalle... onneksi mätiedän tän olevan normaalia.mutta aivan kamalaa. ei ole ees joulufiilistä ku on sellanen höntti olo koko ajan. jassua säälin kans koko ajan... voi parkaa... ja samaan aikaan tiedän olevani typerä kun näitä mietin. hohhoijaa...
ainiin, oonko muistanu ees kertoo että tyttö on ihonväriltään tumma kuten isänsä (jota on luultu italialaiseks mustan tukan ja tumman ihon takia...) ja hiukset on lähes mustat ja niitä on aika paljon. ja tytöllä on lähes aina niin onnellinen ja autuas ilme naamalla... itkee vain nälkäänsä ja ehkä joskus mahanpuruja, muutoin on niin tyytyväinen.
priscu, mä tosiaan toivon sulle pikaista synnytystä, muistan tuon olotilan joka oli niin kamala ja kärsimätön. koita arakas kestää, enää ei oo palkinto kaukana! pian vane saapuu kaikessa kauneudessaan ja ihanuudessaan!
nyt mä lähen lepäilee, huomiseen!
sande ja pesue
mä itkustelin jo ne synnytysvideot läpi, käytiin saunassa, ja mä otin hulluna löylyjä ja uin kun mielenvikanen... ei yhtään supparia. Jees.
Nyt sit vollotin ton sanden viestin... sä sanot niin kauniisti, kiitos:)) Mulla oli ihan sama, esikoisesta totta kai olin onnellinen, mutta sellanen törkeen humahduttava, shokeerava rakkaus tuli vasta kakkosen kohdalla siellä salissa just, ja voin kertoa että se mitä taas koin kolmosesta oli ihan mielettömän huikasevaa:)) mulla oli alusta asti tosi varma olo, äitinä... kaikki se pelko ja epävarmuus joka oli esikoisen kohdalla ja jota oli mulla vielä kakkosessakin, sitä ei enää ollut...ja ette usko että mä nautin:))) mä rakastin jopa yösyöttöjä kun piti valvoa... mä olin todella rento ja onnellinen, vauva oli superhypertyytyväinen ja muistan sen ajan todella kauniina... eli ei se sande ole " pahasti" sanottu, aivan realistista. Voi kun teidän vauva kuulostaa niin kauniilta:))) ihana mustapäätyttö:))) pussaa sitä kauheesti priscun puolesta, ja myös Jassua, ja miestäkin;))
Nyt meen kattoo sinkkuelämää...
avaan varmaan aamulla taas ekana viestit 5 aikaan...
Priscilla ja vauvis ja rv 39+6
Voi että ottaa päähän tuo mies..
Tuossa tunti-1½ sitten oltiin viel kaikki nukkumassa, tönin miestä ja kyselin josko noustais jo ylös, ois vielä paketoitavaa(Miian lahjoja enimmäkseen) ja vois alkaa jo leivoskelemaankin, ja ruokia laittaa..No, mies suurinpiirtein vaan kuorsas mulle vastaukseks ja örisi jotain. Sekös minuu suututtaa, ihan miehen hereillä ollessakin, se ei ikinä kuuntele mitä mie sanon sille! Saa toistaa sen seittämän kertaa ja sitten ehkä!
Oon jo sanonu sille että kaipa miun pitää alkaa tekee niin että eka potkasen tai viskaan sitä jollain ja sitten alan vasta puhua kun se on huomannut että miekin oon olemassa. Huoh, sittenpä Miia jo heräskin, et ei saanut mitään tehtyy " rauhassa" ..
No, se miun ongelmista..
Priscu, toivon siulle pikaista olon paranemista:) En voi ees kuvitella miten hankala olo siulla on, ottaisin osan siitä ikävästä olostasi itelleni jos voisin. Toivotaan et siullakin synnytys lähtee käyntiin silleen niinku miulla, ilman sen suurempia suppareita, vähän yllättäen:)
Sannuskan alkanut vauva-arki kuulostaa kivalta. Minuukin välillä säälittää Miia, on se olevinaan niin isoa tyttöä, mut silti se on vielä pieni ja vaatii kans oman huomionsa. Oon koittanut sitä halia aina kun vaan voin ja ehdin, mut liekö sitä huomionhakua sekin kiukku ja tottelemattomuus vai " pelkkää" ikään kuuluvaa uhmaa? Ehkä kumpaakin..
En muista enää mitä muuta piti sanoa..Minttu taitaa heräillä taasen, äitin pieni..pienen pieni:)
Miltsu
Mulla on paha olo:( oksennan ja pas*annan... tosi kiva, onko mulla nyt sitten mahatauti tulossa jouluksi????
Viime yö meni niinkun muutkin, vituiksi. Supisteli ekaa kertaa silleen et joutu olee pystyssä ja huokailee... maitoa tuli oikeesti ihan kauheesti, outoa, mulla ei ole ikinä ennen tullu tälleen kun vasta synnytyksen jälkeen, sit olen kyllä valion meijerimainos... no, ne meni ohi, 5 aikaan nukahdin panadolin voimalla, ja 9 heräsin... ihan paska olo.
Milenna, kiitos ystäväni:)) On se sun mies nyt vähän pöhkö, pitäskö mun sanoo sille kovasana;)?? Jaksuja mussukka.
Mä en nyt jaksa muuta, meen sohvalle itkee.
Priscilla ja se 39+6
Voi Priscu, iso virtuaalihali siulle! *halirutistus**tarjoo myös nenäliinaa*
Kehtaanko sit edes sanoa että me saatiin nyt kuitenkin kakku uuniin ja pikkuleivät kans. Mies kun sai kammettua ittensä ylös sängystä, nii kahvikupillisen jälkeen se olikin paljon enemmän hereillä.
Koko perheen voimalla puuhailtiin tuolla keittiössä, Minttukin istui sitterissä pöydällä, ja mies oli ihan kummallinen..se yritti lähennellä koko ajan!Rutisteli ja puristeli vähän sieltä sun täältä..
Oonkin niin hemmetin hemaiseva näky, hiukset vielä pystyssä ja lökövaatteet päällä, paidassa maitoa ja housuilla jauhoja, mahakin vielä on hirvee pömppis..voiskohan tuolla kuuden viikon selibaatilla olla jotain tekemistä miehen käytöksen kans;)?
No, äiti tulee tuossa vajaan tunnin päästä hakemaan minuu viel viime hetken ostoksille, mummonikin tulee mukaan kuulemma. Pitänee alkaa laittautumaan..joulukukkia meinasin vielä metsästää ja lissää leivontatarvikkeita, meinaa jo kesken loppua.
No, nyt kuuluu jo vaimeeta huuteluakin..got to go!
et jospa nuo tyhjennysoireet oiskin synnytykseen viittaavia?
Liian nopee:)
Priscu; Kuulostaa niin tutulta viimeisiltä viikoilta tuo siun olotila..sääliks kävi miestä ja Miiaa, kun joutuivat miun kans olemaan. Kyllä se sit helpottaa kuhan siekin sen nyytin saat..kuhan hormonit tasottuu:) Eiks oo lohduttavaa?
Nonuli, tosiaan, tulehan kertoilemaan miten teijän vauva-arki on lähtenyt rullaamaan, kunhan ehdit ja jaksat!
B-E; Yhdyn täysin Priscun sanoihin, voimia teille ja toivotaan pikaista uutta tärppiä..ja hyvä uutinen, ettei tuo ole periytyvää!
Pitää vähän kummastella tuota meijän tulokasta..miten ihmeessä noin pieneen ihmiseen mahtuu niin paljon maitoa?? Siis tuntuu että maitoa tulee ihan tarpeeks, välillä meinaa onneton siihen tikahtua ja joutuu ihan kunnolla nielemään..ja siltikin kummatkin tissit välillä tyhjentää ja kohta on taas lisää pyytämässä! Välillä tosin saattaa nukahtaa kesken syönnikin ja sitten kun herättelee niin taas syöpi niinkuin ois ikinä " ruokaa" nähnytkään..Ihme tyyppi!
Tuolla toisella palstalla tuli yhdelle niin kamala kohtalo, kohtukuolema täysillä viikoilla ja häntä mietittiin ja kuulemma km puolella siellä palstaili..pitikin käydä ees kattomassa niitä juttuja, itku vaan tuli..ei kellekään pitäis käydä niin.
Mietityttää, et miten ihmeessä meilläkin on käynyt näin hyvä tuuri..on varmasti parempiakin ihmisiä kuin me, ja joille ei ole sitä lasta suotu.
Mutta, nyt taas äitiä kaipaillaan..pitää mennä.
Milenna