Muuttaisitko maalle asumaan?

Helsinki on jo niin pieni itsessään, että siitä pienempää on enää paha mennä.

jos en tuntisi paikkakuntaa ennestään.



Maalle voisin muuttaa mökkikuntaamme.

asua ihan ulkomailla asti!



Missä vaiheessa koet, että uusi kaupunki olisi sinulle niin tuttu, että uskaltaisit sinne muuttaa? Nähtyäsi kuvia, ajettuasi paikan läpi, oleskeltuasi siellä viikon...?

Oletko ylipäätänsä päässyt kotipihaasi pitemmälle?

ja matkustellut paljon, mieheni asuu nytkin toisessa maassa, toisella mantereella.



Lapsia en silti riepottaisi ikinä paikkakunnalle, jota en ennestään tunne.



6

Mutta minä viihdynkin kaupungissa. Maalla on kiva käydä, mutta en haluaisi jäädä asumaan.

Maalla on kiva käydä kylässä ja kesälomalla, mutta haluan asua Helsingissä.



Mutta en hetkeäkään epäilisi, etteivätkö lapseni sopeutuisi jos muuttaisimme maalle. Lapset sopeutuvat minne vain, kunhan vanhemmat ovat onnellisia siellä.

En mäkään muuttaisi. Olen asunut lapsuuteni maalla. Jo silloin risoi kuinka palvelut ja kaupat olivat surkeita. Samoin useimmilla maaseutupaikkakunnilla on pakko olla kaksi autoa, koska julkinen liikenne ei toimi. Samoin lapsia pitää kuljettaa autolla harrastuksiin ja kavereille, koska mitään ei ole välttämättä kävelyetäisyydellä.

En viihdy nyt siellä missä asumme, liian pitkät matkat joka paikkaan, lapsilla ei tovereita lähellä, itsekin haluaisin kävellä kirjastoon, kauppaan yms.



Muutamme onneksi täältä pois, mutta maaseudulla pysymme:). Mutta paikka minne muutamme on täysin erilainen: on naapureita (kivoja sellaisia), keskustan palvelut ovat lähellä ja on harrastusmahdollisuuksia.

Maaseudulla on niin huono julkinen liikenne.

järvenrannalle erämaahan. Hyvin varusteltuun hirsitaloon, joss aois sähköt. Mutta auto sais olla käytössä tarvittaessa, että sais haalia tavaraa sinne. Sitten haluaisin lampaita, kanoja ja lehmän sinne.

Oispa se ihanaa! Valitettavasti ei se elättäs.