Te muut, joilla ei ole joulutunnelmaa: mikä tunnelman vei?

En tiedä, mikä tilanteesi on, mutta jouluna on muutama pysähtynyt päivä, jolloin voit miettiä elämääsi ja tehdä päätöksiä. Oikeasti, ihmisestä voi tuntua vaikka kuinka pahalta, mutta aina on joku rakentava tie eteenpäin. Masentunut mieli estää näkemästä sitä selvästi.

Tosin ei sitä varsinaisesti mikään ole vienyt, kun ei sitä ole oikein tänä vuonna ollutkaan. Tän vesihässäkän vuoksi elämä on hankalaa, kun kraanavettä ei voi keittiössä käyttää. Latistaa tunnelmaa entisestään.

Ongelmana on perheessä olevat psyykkiset sairaudet. Vanhempani eivät siis ole ihan " normaaleja" ja siksi he reagoivat aika erikoisesti ja voimakkaasti kaikkeen. Vakava masennus kun vie heiltä täysin arvostelukyvyn omaa käytöstään kohtaan. Yritän sitten pehmitellä tilannetta heillekin mahdollisimman mukavaksi. Ovat kumpikin esim. tervetulleita aattona meidän perheemme juhlaan minun kotiini. Tämäkään ei aina tunnu riittävän heille. En ota heidän käytöstään itseeni, koska tiedän mistä se johtuu, mutta se tekee kaikista juhlapyhistä äärettömän rankkoja henkisesti minullekin.

Haluaisin tehdä töitä, mutta siitä ei vaan tule mitään. Apua on haettu, eipä sen saaminen vaan ole mitenkään selvää. Jos ei ole resursseja, sitten ei ole. Että loppuelämä köyhänä ja halveksittuna. Jee.

äiti ei ole päässyt vieläkään jaloilleen. Paha mieli siis tulee joka joulu kun sitä pitää vierestä katsoa...

Pitäisi ehtiä pysähtyä ja vain olla ja fiilistellä kynttilänvalossa, mutta kun ei... Tälläkin viikolla paljon ylitöitä (teen täyttä työviikkoa jo muutenkin), yksi työmatka, ekan lapsen rokotukset, oma lapsettomuushoito, 3 joulukyläilyä, yksi työhaastatteu, taloyhtiön kokous ym asioiden hoitoa, auto korjaamolla joten kaikki matkat bussilla vie tavallista pidempään, kuusenhaku, yhdet huutistreffit...

jatkuva riitely miehen kanssa, esikoisen uhma ja se ettei ole pyörinyt kaupoilla kuulemassa joululauluja, näkemässä koristeluja, haistamassa tuoksuja ja tuntemassa joulukiirettä.