vaihtoehtoja epiduraalille? Kokemuksia...

Minulla oli 1. synnytyksessä epiduraali x 2 ja se oli taivas (eli ei kivun kipua) MUTTA en tuntenut ponnistuksen tarvetta joten oli aika tukalainen synnytys kätilön kannalta (ja vauvan)...



Toiseen synnytykseen en halunnut epiduraalia juuri tuon mahdollisen sivuvaikutuksen takia (minulla käynnistettiin myös toinen eli synnytys eteni nopeasti). Kätilö suositteli heti alkukeskusteluissa että kohdunkaulanpuudutus on suositeltava - varsinkin uudelleen synnyttäjillä. Tällä sitten mentiin ja OLIN TYYTYVÄINEN - se vei sen tuskaisimman kivun pois ponnistuksesta, mutta tunto pysyi silti, eli tunsin hyvin ponnistuksen tarpeen.



Eli minun mielipiteeni on että jos vaan kätilö niin näkee (itse ainakin heihin luotan) niin kohdunkaulanpuudutusta vaan kehiin



Tsemppiä koitokseen - itsellä edessä taas kesällä : )

2. synnytksessä naukkailin ilokaasua avautumisvaieen...

Jatkan vielä sen verran, että pidin kyllä epiduraalista, mutta toinen annos annettiin liian myöhään ja ponnistushalut meni. Kysyin ennen toista annosta kauanko kätilö arvelee vielä kestävän ennen kuin saa ponnistaa. Hän arvioi, että pari tuntia ja siksi päätin ottaa lisäannoksen. Sitten sainkin alkaa ponnistaa 20 min kuluttua, joten olin saanut toisen satsin juuri ennen sitä. Tämä kokemus olisi muutenkin jo vaikuttanut siihen, miten olisin toiminut synnytyksessä toisella kerralla. Sitten vaan tuli lisäksi tämä selkäjuttu ja rupesin epäilemään koko epiduraalia.



Kokeilin ekalla kerralla ilokaasua, mutta se ei tehonnut minulla mitenkään. Tosin kätilökin katseli maskia sen verran epäilevästi, että olemme mieheni kanssa epäilleet, ettei sieltä ehkä ilokaasua tullutkaan.



Minusta näistä kivun lievityksen vaihtoehdoista ei saa kauhean helposti tietoa. Itse joutuu olemaan aika aktiivinen tietoa etsiessään.

Itsellä ei ole oikeita luomusynnytyksiä takana joten on siis helppo puhua, mutta onhan naiset kautta aikojen synnyttäneet ilman epiduraalia. Eihän se mikään pakollinen juttu ole synnytyksessä. Kipulääkkeitä voi saada myös kankkuun pistoksena.

Juuri samaisesta syystä itsekkin halusin 2. synnytykseen jotain muuta kun epiduraalin. Itselleni jäi 2. synnytyksestä paljon parempi mieli kuin 1. Jotenkin ensinmäisessä synnytyksessä en tuntenut olevani kovinkaan aktiivisessa osassa. Vauva vaan lopulta tuupattiin ulkopuolisin voimin ulos, kun ei muukaan auttanut.



Ilokaasusta muuten vielä, että 1.kerralla en sitä pystynyt ottamaan, maistui pahalle ja ohjeistuskin tuli liian myöhään (eli oli jo niin tuskissani että en yksinkertaisesta tajunnut mitään). Mutta 2. kerralla otin ja se auttoi. Ohjeita antoi kätilöopiskelija, joka osasi hommansa hyvin. Kaasun hengittely oli mitä parhain kivunlievitys erittäin kovissa suppareissa (käynnistetty). Kanattaa siis kokeilla sitäkin uudestaa (itsekkin ajattelin että ei ole minulla kun 1.kerta oli pettymys)



Epiduraalista vielä että sen anto pitää osua nappiin, nimittäin jos käy niin kuin sinulla ja minulla eli laitetaan aikaisin (synnytys pitkittyy ja teho lakkaa) tai myöhään (ponnistuksen tarve häviää).



Kivunlievityksestä taitaa olla nukasti tietoa (ei ole itsellä kokemusta etsimimisestä, kun juttelin asiasta tutun kätilön kanssa jo raskausaikana). Ota asia puheeksi neuvolassa. Uskoisin että ammattitaitoinen terveydenhoitaja auttaa sinua näissä pulmissa tai ainakin ohjaa oikealle asiantuntijalle.



Tsemppiä : )

Ensinnäkin selän kannalta, koska se pistetään ylemmäs kuin epiduraali, tuonne rintanikamien alueelle.



Toiseksi spinaali ei vie tuntoa alapäästä samalla tavalla kuin epiduraali. Paineen tunne ja ponnistamisen tarve jää ja lihasvoimatkin säilyvät hyvin. Spinaalin voi pistää vaikka juuri ennen ponnistusvaihetta koska se ei tosiaan vaikuta ponnistamisen tarpeeseen samalla lailla kuin epiduraali.



Ainoa haittapuoli spinaalipuudutuksessa on, että sen vaikutus kestää noin kaksi tuntia ja sitä ei pistetä enää uudestaan. Uudelleensynnyttäjällähän kuitenkin synnytys etenee yleensä nopeasti ja noin 6-8 cm aukiolon kohdalla pistetty spinaalipuudutus riittää synnytyksen loppuajaksi mainiosti.



Itsellä hävisi ekassa synnytyksessä tunto alapäästä kokonaan epiduraalin seurauksena, vaikka supistuskipuihin siitä ei mitään apua ollut... Tokassa synnytyksessä spinaali toimi aivan loistavasti. Sekin hyvä puoli siinä on, että pistäminen käy nopeasti kun ei tarvitse mitään katetreja ujutella enää paikalleen.



Ja jos supistuskivut eivät ole erityisen pahat, mutta ponnistusvaiheeseen kaipaa kivunlievitystä niin kannattaa keskustella kätilön kanssa pudendaalipuudutuksen mahdollisuudesta. (Lantionpohjahermon puudutus). Tämä puuduttaa emättimen ja välilihan aluetta niin että ponnistaminen kyllä tuntuu mutta ei satu.

Juuri siksi lähdin kyselemään kokemuksia, koska minulla ei ole järin asiantunteva terkkari. Hän on kyllä hirmuisen mukava, mutta vastavalmistunut ja hirmuisen nuori. Kun puhuin näistä jutuista hänelle kerran, hän kuittasi vain, että on tullut niin paljon uusia vaihtoehtoja.



Ultrassa käydessä minulla oli kyllä asiasta puhetta äitiyspolilla ja silloin sanottiin, että terkkari tai neuvolalääkäri voi kirjoittaa synnytyssairaalaan lähetteen ihan vain tätä asiaa varten. Sen mahdollisuuden aion kyllä käyttääkin.



Vahvimmat vaihtoehdot tuntuisivat nyt juuri olevan spinaali- ja kohdunkaulan puudutus. Spinaalissa vain hirvittää, kun sekin kuitenkin tuikataan selkään ja minun selkäni, kun on muutenkin vähän " viallinen" skolioosin takia.

Tuo spinaalipuudutus tuntuu itsestänikin tutulta. Eli tuo tuttu kätilö sanoi juuri sitä suositeltavan uudelleensynnyttäjälle. Minulla se siis jäi käyttämättä kun synnytys eteni todella nopeasti. Kohdunkaulanpuudutus sitten auttoi ja saatiin ilmeisesti nopeammin, kun senhän laittaa synnytyslääkäri, kun spinaalin ja epiduraalin laittaa taas anestesialääkäri (korjatkaa jos olen väärässä).



Mutta mene ihmeessä sinne äitipolille juttelemaan vaihtoehdoista kun sellainen mahdollisuus on. Onhan tärkeää että äiti voi olla levollisin mielin synnytyksen lähestyessä.



Sen vielä sanon että sairaaloissa (ja varsinkin synnytyssaleissa) on kyllä erittäin ammattitaitoista henkilökuntaa, joten luottavaisin mielin synnyttämään. Ja palkintohan on aina mitä ihanin : )



art rv15+6

mielestäni se laitetaan alemmas kuin epiduraali ja ainakin minulla vei kaiken kivun ja tunnon navasta alaspäin. Minulle spinaalista sanottiin että sitä käytetään yleensä vain uudelleen synnyttäjillä koska vie tunnon monesti niin kokonaan ettei ponnistamisen tarvetta tunne. Minulle kätilö sanoi että " nyt ponnista" aina supparin kohdalla ja koska oli jo 4:äs synnytys vauva tuli parilla työnnöllä.

Mutta kannattaa kuunnella kätilöä koska ne näkevät sen mikä on järkevintä monesti paljon paremmin kuin kivuissa kärvistelevä äiti. Minäkin oli epiduraalin kannalla loppuun asti kunnes kätilö sanoi että hänestä spinaali on nyt parempi vaihtoehto. Onneksi kuuntelin koska spinaalin pistämisestä meni 30min kun vauva syntyi. Kivunlievityksen kannalta menen nytkin avoimin mielin synnyttämään ja kuuntelen kyllä mitä kätilö on mieltä koska eihän sitä itse osaa arvioida miten synnytys etenee ja mikä on järkevää.

Spinaali tai epiduraali toiveissa nytkin kunhan maaliskuulle asti päästään :o)



Niiloakseli rv 28+2

Itselläni kaksi synnytystä takana. Ekassa ehdin hengitellä ilokaasua ja kohdunkaulan puudutetta laitettiin pariin otteeseen. Jälkimmäinen synnytys oli sen verran nopea (2h 15 min.), että ehdittiin pistämään vai kerran kohdunkaulan puudutetta. Muistaakseni ilokaasua taisin ottaa tyyliin pari hönkäisyä. Ilokaasu tosin toimi kohdallani todella hyvin erityisesti ensimmäisessä synnytyksessä. Muistan kätilön olleen aivan ihmeissään, kun sain kiskastua kaasua kerralla älyttömän määrän ja juttujen taso oli sen mukaista ;-). Oli kuulemma hengitystekniikka kohdallaan...



Mitään suunnitelmia en itse ole tehnyt kummallakaan synnytyskerralla. Olen vaan mennyt paikalle supistusten alettua ja kertonut mahdollisimman tarkkaan omat tuntemukseni. Tämän jälkeen olen luottanut kätilöiden ja lääkäreiden ammattitaitoon. Molemmilla kerroilla on todettu, että aloitetaan kohdunkaulan puudutteesta ja sen jälkeen epiduraali, jos on tarvetta.



Isokokoinen esikoinen syntyi avoimessa tarjonnassa ja kätilön kanssa kun mentiin synnytyskertomusta jälkikäteen läpi, hän sanoi, että epiduraalin kanssa minun olisi ollut mahdoton ponnistaa äijänkörilästä ulos. Sen takia olen itse asiassa nyt päättänyt ensimmäistä kertaa jotain etukäteen kivunlievitystä - ei kiitos epiduraalia tälläkään kertaa! [b]Art[/b]in tapaan haluan minäkin olla aktiivisessa osassa synnytyksessäni ja uskon vakaasti, että pärjään hyvin vähemmällä kivunlievityksellä kuin epiduraali.



t. Jogu (34+0)

Multakin epiduraali vei ekassa synnytyksessä kaiken tunnon, ei mitään hajua ponnistamisesta ja sen tarpeesta. Kun kätilö alkoi uhkailemaan imukupilla niin aattelin että eihän se näin mene ja tahdonvoimalla punkesin tytön maailmaan ilman mitään tietoa supistuksista.



Molemmista naukkailin ilokaasua alkuunsa, mutta ei se kyllä TOSI koviin kipuihin auta. Meinasin tokasta että tällä mennään loppuun asti, mutta pakko oli pyytää muuta kun en enää kestänyt.



Toisesta sainkin sitten spinaalin, mikä oli aivan loistava. Vei kivuista pahimman terän mutta tunsin ne edelleen ja ponnistustarvekin tuli koettua. Ainut haittapuoli oli, että se kutitti mua kamalasti, synnytysvideollakin raavin itseäni koko ajan :) Eihän se kutina kauaa kestänyt kuitenkaan.



Tässä kolmannessa ajattelen, että ilokaasua naukkailen taas jos vaan ehdin ajoissa sairaalaan ja sillä mennään loppuun asti jos pystytään. Tuskin pystytään.



Niin ja siitä luomusynnyttämisestä vielä. Entisaikaan myös moni kuoli synnytykseen, joten musta on vähän hölmöä sanoa että niin sitä ennenkin... Kivunlievitystä on ollut olemassa tuhansia vuosia, muodot vaan on muuttuneet ja varmasti ovat nykyään tehokkaampia, sitä en väitä. Ei tartte itseään kiusata kun apuakin on saatavilla.



nimimerkillä Helvetissäkin on varmasti helpompaa...

Itselläni kahdessa synnytyksessä on ilokaasu auttanut hyvin, mitään muuta en ole tarvinnut. Jotkut taas eivät ole saaneet mitään apua ilokaasusta, vaan pahoinvoinnin.



Tuskin ennenaikoihin on synnytyksessä kuoltu kipuun, tai kuollaan nykyäänkään ympäri maailmaa, jossa kipulääkkäitä/puudutteita ei ole saatavilla. Vaan komplikaatioihin, tulehduksiin ym. jotka johtuu huonoista olosuhteista, puutteellisesta hygieniasta, ammattitaitoisen henkilön läsnäolon puutteesta...



Onhan ennen poistettu hampaitakin, ja jopa raajoja ilman puudutteita, eikä ihmiset siihenkään kipuun ole kuolleet. Synnytyskipuhan on vielä " hyvää kipua" , jolla on tarkoitus. Ei siihen kipuun kukaan kuole:)



MUTTA hyvä, että nykyään on niin paljon vaihtoehtoja joista valita, ja tehokkaita puudutteita joista jokainen voi ottaa haluamansa, tai " kärvistellä" ilman;)

Siis kokeile ihmeessä rohkeasti olla vain ilokaasulla!!! Ja kohdunkaulanpuudute voisi olla sitten se viime hetken vaihtoehto, jos tuntuu, että tarvitseekin puuduttaa.

Mulla eka synnytyksessä oli epiduraali, enkä ollut tyytyväinen ollenkaan. Ihan tokkurainen olo ja täristi ihan hirveesti, ponnistustarvetta ei ollut. En tykännyt yhtään, mutta ekakertalaisena ei sitä muutakaan osannut vaatia:) Ja ilokaasusta ei tuntunut olevan mitään apua:(

Toka synnytyksessä oli ihana kätilö joka ihan rauhassa opasti käyttämään ilokaasua oikein -ja kappas vaan sehän auttoi!

Kohdunkaulanpuudutuksesta oli puhetta, mutta sitten kätilö tokaisi kalvoja puhkaistaessa, että kokeiltaisko ilman. Ja mähän hulluna myönnyin:)

Oli kyllä elämäni paras kokemus, eli ei kaduta! Sattuihan se ponnistaminen ja varsinkin supparit kalvojen puhkaisun jälkeen, mutta eipä se kipu kauaa kestänyt.

Mutta tällainen tilanne kyllä vaatii hyvän kätilön johon voi luottaa!

Seuraavankin kanssa jos vaan mahdollista yritän mennä vain ilokaasulla. Ja jos tuntuu liiaksi, niin sitten vaan kohdunkaulanpuudutetta kehiin...



Pricilla

Enkä todella tarkoittanutkaan, että ennen kipuun kuoltiin. Mua vaan pännii nää vertailut, tää kuuluu samaan sarjaan kuin ne mummojen jutut siitä, että silloin kun minä olin nuori niin sitä ja tätä... Eihän se meidän vika ole!

Toinen seikka on se, että jokainen kokee kivun eri tavalla, eikä meidän suoda kokevan toisen kipua niin emme ýksinkertaisesti voi tietää kuinka paljon toiseen sattuu. Se, mikä minusta on lievää kipua voi toisesta tuntua ylitsepääsemättömältä, tai toisinpäin.



Itsekin tahtoisin synnyttää luomuna, siis ilman puudutteita ja ilokaasua ja siten " täysijärkisenä" (sekoittaahan se pään aikalailla). Mutta kahden synnytyksen jälkeen tiedän että en vaan yksinkertaisesti kestä. Ekasta luulin kokeneeni kovaa kipua, mutta tokan jälkeen totesin ettei se eka ollut yhtään mitään. Eli lievitystä varmasti tarvitaan nytkin ellei tässä nyt niin käy että kolmas punnerretaan kotona kun tulee niin vauhdikkaasti ja sittenhän vaihtoehtoja ei ole :)



Maaria

Synnytin esikoisen ilokaasun voimin. Minulla auttoi hyvin kipuihin, mutta minkäänlaista humaltumisten tunnetta tms. ei tullut. Eli ei siitäkään välttämättä mene pää sekaisin. Se on niin yksilöllistä miten siihen reagoi. Toiset sammaltaa ja puhuu sekavia, mutta itselläni ei vaikuttanut lainkaan niin.

Ilokaasussahan on tärkeää se, että sen käyttö opastetaan oikein eli sitähän pitää osata ottaa ennen supistushuippua, jotta auttaa kipuun. Jos ottaa liian myöhään, niin ei ehdi auttaa. Ja jos myöhästyy, niin helposti sitten ottaa hädissään liikaa, jolloin meinaa oksentaa. Eli tuo ilokaasu on aika pitkälle tekniikkalaji.

Tämän toisen synnytyksessä ajattelin myös yrittää pärjätä ilokaasulla, mutta ponnistuvaiheeseen kaipaisin välilihan puudutusta. Pään syntyminen teki sen verran kipeää, että siihen jos saisi vielä vähän helpotusta, niin hyvä olisi.

Maaria2:

Itsekin tahtoisin synnyttää luomuna, siis ilman puudutteita ja ilokaasua ja siten " täysijärkisenä" (sekoittaahan se pään aikalailla).

Olen synnyttänyt mun kaksi lasta suomen naapurimaassa, jossa ei mielellään annetta mitään puudutuksia.. ja en ole minäkään saanut. hämärä muisto on, että toisen lapsen kanssa pyysin epiduraalia keskellä synnytystä, mutta lääkäri sanoi että en minä tarvi niitä..

Nyt odotan kolmatta lasta, ja tällä kertaa synnytän suomessa.. ihan mielenkiinnolla odotan :)

Ensinnäkin kummassakaan niissä ei ole yhtä ainoaa paikkaa, mihin ne voi pistää. Jos halutaan, että puudutus ylettää korkeammalla, voidaan spinaali pistää myös ylempiin nikamiin. Jos taas leikataan esim. jalkapöytää, niin se pistetään mahdollisimman alas.



Epiduraalissakin pistopaikkaa vaihdellaan kivun sijainnin mukaan. Esim. jos leikataan sappirakko, niin epiduraalikatetri laitetaan mahdollisimman ylös, jotta se myös auttaisi leikkaushaavaan. Jos taas leikataan jotain gynen hommia alavatsalla, niin epiduraalikatetri laitetaan melkein lantion tasolle.



Ja tuosta epiduraalin oikeasta ajoituksesta. Se, että selkään pistetään se katetri, ei tarkoita, että sinne pitäisi laittaa vielä puudutetta. Selkänikamien välistä pistetään paksuhko neula (iho puudutetaan ensin), jonka kautta sinne ruiskutetaan ilmaa. Kun ilmavastus ruiskussa häviää, ollaan epiduraalitilassa. Sen jälkeen neulan kautta syötetään sinne epiduraalitilaan erittäin ohut muovikatetri. Katetri teipataan selkään kiinni ja se jää sinne paikoilleen. Sen katetrin kautta laitetaan puudutusainetta. Eli sillä saa kyllä tosi täsmävaikutuksen. Toki sitä epiduraalin laittoa hieman kontrolloidaan, ei kannata laittaa liian aikaisin, jotta synnysys ei hidastu. Mutta jos katetri on paikoillaan, puudutusainetta voidaan lisätä vaikka synnytyksen loppuun asti.



Spinaalipuudutus laitetaan erittäin ohuella neulalla. Se työnnetään myös nikamien välistä. Kun lääkäri katsoo paikan olevan oikean, niin hän vetää neulasta männän pois ja katsoo, tuleeko neulasta kirkasta nestettä (selkäydinnestettä). Jos tulee, niin neula on oikeassa paikassa ja siitä ruiskutetaan heti puudutusaine oikeaan paikkaan. Spinaaliin ei jää katetria, siksi se on vain kertalaukaus ja sen ajoituksen täytyy olla hieman täsmällisempi.



Kohdunkaulan puudutuksesta oma kokemus. Mulla epiduraali meni pieleen, siitä ei ollut mitään apua. Kohdunkaulan puudute taas vei kaikki kivut pois ja nukuin jopa sen annon jälkeen. Heräsin ponnistuksen tarpeeseen. Ja olin siis ensisynnyttäjä. Haluan sen toisellakin kerralla.



Tiedän puudutuksista, koska olen leikkaussairaanhoitaja.



Tytteli-83

Anestesialääkäri kyllä arvio, pystyykö sinulle pistämään spinaalia. Jos skolioosi on paha, niin ei välttämättä pysty. Useinmiten kuitenkin jäykkäselkäisilläkin on joku nikamaväli auki, mistä puudutus saadaan laitettua. Ei sitä väkisin lähdetä vääntämään. Anestesialääkäri painelee sun selkänikamia ja arvio sen perusteella, miten auki ne on.



Turha niitä puudutuksia on aivan älyttömästi miettiä. Yleensä kätilö kyllä kertoo mitä on tällä hetkellä tarjolla ja suosittelee mikä voisi olla sinulle hyvä vaihtoehto kuunnellen sinun edellisiä kokemuksia.



Tytteli-83